Kreetan lukuisista patikointireiteistä tunnetuimpia ovat saaren länsipuoliskon Samarian, Imbrosin ja Agia Irinin rotkot, mutta niiden miinuksena on etenkin kesän vilkkaimpina kuukausina luontokokemusta häiritsevä ihmispaljous. Onneksi saarelta löytyy muitakin patikkapolkuja, kuten Kissamoksen alueella sijaitseva vähemmän tunnettu ja siksi todella rauhallinen Sirikari-rotko.
Lukuvinkki: Samaria-rotko on Kreetan upein patikkareitti!
Sirikari-rotko – rauhaa ja jylhiä maisemia
Kissamoksen kaupunki sijaitsee Haniasta hieman alle 40 kilometriä länteen. Kun heti kaupunkiin saavuttua kääntää auton päätieltä mutkittelevalle pikkutielle kohti etelää, päätyy noin kahdeksan kilometrin jälkeen Polyrinnian muinaiseen kylään. Rotkoon halutessaan kannattaa kuitenkin kääntyä juuri ennen Polyrriniaa oikealle alas ja ajaa Polyrinnian hautausmaan ohi.
Kolmen tien risteyksestä tulee jatkaa vasemmalle kaartuvaa tietä, pysyä koko ajan päällystetyllä tiellä ja valita y-risteyksessä oikealle menevä tie. Risteyksessä on opaskyltit, mutta niistä on seutuja tuntemattomien harmiksi kuluneet tekstit pois. Tie päättyy pienelle kirkolle, jonka pihaan voi jättää auton patikoinnin ajaksi.
Vähäisten opasteiden vuoksi Sirikari-rotko ei ole helpoin löytää, mutta perillä etsimisen vaiva palkitaan: rotkon kapealla polulla ei tarvitse väistellä kymmeniä muita patikoijia, vaan täällä saa nauttia Kreetan upeasta luonnosta rauhassa. Kahdella Sirikarin-retkelläni on patikkaseuranani olleet vain solassa laiduntavat vuohet.
Lukuvinkki: Sarakina-rotko – Länsi-Kreetan piilotettu helmi
Sirikari-rotko kulkee parkkipaikan tarjoavan pienen kirkon ja etelämpänä sijaitsevan Sirikarin kylän välissä, ja kävelyn voi aloittaa kummasta suunnasta tahansa. Koko rotkon läpi käveleminen kestää yhteen suuntaan noin kolme tuntia, mutta jos edestakaiseen reissuun tarvittava kuusi tuntia tuntuu liian pitkältä, voi paluumatkalle toki kääntyä milloin vain. Jo parin kolmen tunnin retki näissä jylhissä maisemissa vuohien keskellä rentouttaa varmasti – ja antaa mainion maistiaisen Kreetan luonnon upeudesta.
Jos pidempi patikointi ei syystä taikka toisesta sovi päivän ohjelmaan, suosittelen kävelemään kirkon alapuolella olevan rautaportin takaa alkavaa polkua edes kymmenen minuutin verran: tämä reitin alkupätkä kulkee puron viertä pitkin näkemisen arvoiselle, ihastuttavalle vanhalle kivisillalle.
Vaikka patikka Sirikarissa ei maaston tasaisuuden vuoksi ole kovinkaan vaikea, tuovat polun irtokivet kävelyyn haastetta. Tämän vuoksi tukevavartiset vaelluskengät ovat tässäkin rotkossa lenkkareita parempi vaihtoehto – etenkin kun katsetta on näissä vaikuttavissa maisemissa vaikea pitää maahan painettuna. Toisinaan kannattaakin pysähtyä katsomaan myös taivaalle, sillä Sirikari-rotko on kotina lukuisille hanhikorppikotkille.
Lukuvinkki: Patikointia Kreetalla: Deliana-rotko
Polyrrinian muinainen kylä
Sirikari-rotkossa käymiseen kannattaa yhdistää vierailu viereisessä Polyrrinian muinaisessa kylässä. Polyrrinia – tai Polyrrhenia, niin kuin nykyisen kylän paikalla antiikin aikana ollutta kaupunkivaltiota kutsuttiin – sijaitsee rotkojen ympäröimän vuoren päällä. Vuoren korkein huippu toimi pari tuhatta vuotta sitten kaupungin akropoliina, ja nykyään sinne kannattaa kiivetä huikeiden maisemien vuoksi.
Polyrriniassa historia on vahvasti läsnä, mutta kylässä kannattaa käydä vaikka historia ei olisikaan lähellä sydäntä: tämä pikkuinen, vain noin kolmenkymmenen asukkaan kylä on niin suloinen, että kameran muistikortin tila meinaa loppua jo heti alkumetreillä kun kaunista kuvattavaa on niin paljon.
Pakko kuitenkin myöntää, että Polyrrinia on paikoin jopa aavemainen sen hylättyjen talojen ja pysähtyneen hiljaisuuden vuoksi. Ainakin siis näin keväällä – kesällä tässäkin kylässä lienee enemmän elämää.