Agia Irini -rotko on Samarian hurmaava pikkusisko

Agia Irini -rotko

Agia Irini -rotko on ollut haavelistallani jo vuosia – vähintäänkin koko sen ajan kun olen Kreetalla asunut, jos ei pidempäänkin. Koko saaren tunnetuin rotko, Samaria, on kuitenkin vienyt rotkovaelluskohteena voiton lukuisia kertoja sen vuoksi, että sinne pääsee niin kätevästi opastetulla retkellä.

Toki myös Agia Irini -rotko on mahdollista patikoida järjestetyllä retkellä, mutta minulla innostus on aina lopahtanut siihen kun olen kuullut, että puolta lyhyempään Agia Iriniin mennään samalla retkibussilla kuin Samariaankin. Tämä kun tarkoittaa herätystä ennen kukonlaulua ja kotiinpalua vasta nukkumaanmenon aikaan – eli suurin osa päivästä kuluu bussissa istumiseen ja samarialaisten odotteluun, sillä Agia Irinin kävelee vain noin kolmessa tunnissa.

Kreetan rotkot Agia Irini -rotko Agia Irini -rotko

Jostain syystä en kuitenkaan ollut ajatellut, että pääseehän rotkoon muutenkin kuin retkibussilla: voinhan ajaa sinne itsekin! Omin päin retkeillessäni voin kulkea oman aikataulun mukaan; lähteä kotoa silloin kun huvittaa, eikä vaelluksen jälkeen tarvitse odotella ketään. Agia Irini -rotkon alkupäähän vievä tie on lisäksi helppo ajaa – vaikkakin tie on paikoin jokseenkin serpentiinistä – ja auton saa kätevästi parkkiin rotkon portille.

Rinnakkaisesta ja isommasta Samaria-rotkosta poiketen on Agia Irini -rotko avoinna ympäri vuoden, joten kevään ensimmäisten lomailijoiden ei tarvitse odottaa rotkovaellukselle pääsyä toukokuun alkuun, jolloin kuuluisampi Samaria aukeaa. Keväällä kannattaa kuitenkin huomioida se, että reitti ylittää rotkon pohjalla kulkevan joen lukuisia kertoja, ja jos keväällä joessa on paljon vettä, voi joen ylitys olla hankalaa. Ensimmäinen sillaton ylitys on kahden kilometrin kohdalla.

Patikointi Kreetalla Agia Irini -rotko

Vaikka Agia Irini on Kreetan toiseksi käydyin rotko Samarian jälkeen, on se kuitenkin isosiskoaan paljon rauhallisempi: täällä käy päivässä vain kourallinen ihmisiä verrattuna Samarian jopa tuhansiin. Rotko on Samariaa puolta lyhyempi ja myös helpompi, sillä korkeuserotkin ovat naapurirotkoa puolta pienemmät.

Agia Irinin helppous ei kuitenkaan vähennä rotkon kauneutta, sillä luonto on täällä todella upeaa. Ja luonnon kauneuden näkee jo heti alusta alkaen, eli Agia Iriniin kannattaa pysähtyä pienelle kävelylle tai piknikille vaikka vain ohikulkumatkalla – ei siis tarvitse kävellä koko rotkoa läpi nähdäkseen kuinka lumoava Agia Irini on!

Patikointia Kreetalla Agia Irini -rotko Patikointia Kreetalla

Agia Irini -rotko – Kuinka sinne pääsee?

Autolla: Jätä auto parkkiin rotkon aloituspisteelle ja ota taksi joko rotkon loppupäässä olevasta tavernasta tai kävele vielä 4,5 km asvalttitietä Libyanmeren rannalla olevaan Sougian kylään, ja ota taksi sieltä. Tai kävele rotko edestakaisin, tai vain sen verran kuin mieli tekee ja palaa sitten autolle.

Paikallisbussilla: Katso aikataulut KTEL-sivulta. Ota bussi Haniasta kohti Sougiaa ja pyydä kuljettajaa jättämään rotkon aloituspisteellä pois. Sougiasta voit ottaa bussin takaisin Haniaan. Jos olet Sougiassa: ota bussi kohti Haniaa ja pyydä kuljettajaa jättämään rotkon aloituspisteellä pois, ja kävele rotkon kautta takaisin Sougiaan.

Järjestetyllä retkellä: Aikaisemmin olen nähnyt mm. Mystical Crete Toursin järjestävän Agia Iriniin retkiä (juurikin niitä Samaria-retkeen yhdistettyjä), mutta tätä kirjoittaessani ei retkeä ole ko. firman tarjonnassa. Strata Tours järjestää rotkoon retkeä pyynnöstä.

Tämä postaus on osa Kreetan kesäkalenteria 2022. Kesäkuun ajan kesäkalenterin luukuista paljastuu vinkkejä ympäri Kreetaa: toisinaan patikoidaan upeissa maisemissa, toisinaan rentoudutaan rannalla tai käydään retkillä – ja tietenkin herkutellaan ravintoloissa! Kaikki kesäkalenterin luukut voit nähdä täällä.
1 comment
  1. Hei! Kiitos tästä Agia Irini-opastuksesta.
    Olemme ensi viikosta pari viikkoa Länsi-Kreetalla.
    Mietin, että kuinka jyrkkä on A Irinin aloitus. Jos lähtisimme tuolla käymään. Kävelisin jonkin matkaa ja tulisin takaisin. Jalkani ja kuntoni ei jaksa koko matkaa.
    Olemme kolme yötä Zourvan kylässä ja silloinkin haaveilen ”metsäkävelyistä”. Mieheni toki kulkee nidsä vain.
    Oi, kuinka jaksaa vielä odottaa muutaman päivän.
    Terveisin
    Vappu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.