Minun täytyy tunnustaa, että Italia ei ole tehnyt minuun kovinkaan suurta vaikutusta. Ei siitäkään huolimatta, että italialainen keittiö on Välimeren keittiöistä ehdoton suosikkini, italialainen viini on erinomaista ja no, Italia nyt on Italia – kaikkihan sitä rakastavat!

Mutta jokin jää puuttumaan, enkä ole kolmella Italian reissullani löytänyt mielikuvieni ihanaa, upeaa ja sydämeni vievää Italiaa. En löytänyt sitä muutama vuosi sitten Roomasta, en viime kesänä Milanosta, enkä kuukausi sitten Pisasta, Bolognasta, Riministä, enkä edes ihanasta Luccasta.

image

image

Kaikkein lähimmäksi on päässyt Firenze, joka todella yllätti minut täysin, sillä sinne saapuessani en odottanut kaupungilta mitään. Firenze kuitenkin sai sydämeni väpättämään, silmäni loistamaan innostuksesta ja ihastuksen punan nousemaan kasvoilleni.

Tuossa heinäkuun alun kuumassa ja turistien täyttämässä Firenzessä oli sitä jotain, mitä en muualla Italiassa ollut kokenut. Enkä minä edes osaa sanoa mitä se oli ja miksi ihastuin Firenzeen niin palavasti, mutta koko paripäiväinen pysähdykseni kaupungissa oli vain kertakaikkisen upea kokemus, kuumuuden aiheuttamasta migreenistä ja ihmispaljoudesta huolimatta.

image

image

image

Budjettimatkaajan nappivalinta: Tasso Hostel

Saavuin Firenzeen iltapäiväjunalla Luccasta, ja juna-aseman ihmisvilinä tuntui pienten Pisan ja Luccan kaupunkien jälkeen mukavalta vaihtelulta. Kävelin parin kilometrin mittaisen matkan hostellilleni Oltrarnoon, eli Arnojoen toiselle puolelle. Kantamuksistani huolimatta kävelin rauhalliseen tahtiin uusia maisemia tutkaillen, ja Arnojoen sillalla pysähdyin hetkeksi ottamaan kuvia.

Kuljin rauhallista reittiä pitkin, joten ensikokemukseni Firenzestä oli hälyisän juna-aseman jälkeen hyvin miellyttävä. Ja vielä parempaa oli luvassa, sillä kirjauduttuani sisään majapaikkaani Tasso Hosteliin olin jo täysin vakuuttunut siitä, että seuraavista päivistä tulisi onnistuneet.

Hostelli nimittäin oli kaikkea, mitä budjettimajoitukselta voi toivoa: siisti, persoonallisesti (vaikkakin hieman maskuuliinisesti) sisustettu ja paikkaa pyörittää mukava ja auttavainen henkilökunta. Ja kirsikkana kakun päällä oli se, että yhden hengen huoneessani oli ilmastointi ja hostellin baarissa piristettiin janoista matkaajaa tervetulo-oluella. Vau, Tassosta tuli heittämällä suosikkihostellini!

image

image

image

Kaupungin paras näköalapaikka Piazzale Michelangelo

Ensimmäiseksi halusin nähdä Firenzen ylhäältä käsin, joten pysyin “toisella puolen jokea” ja suuntasin Piazzale Michelangelolle. Kuljin Palazzo Pitti -palatsin ohi ja Arnojoen vartta ennen kun nousin kukkulan päällä olevalle Michelangelon aukiolle, jonka keskellä komeilee pronssinen Daavid-patsas.

Näkymät ylhäältä olivat ehdottomasti hikisen kapuamisen arvoiset. Täältä nimittäin näkee pitkät pätkät jokea, kaupungin lukuisat sillat ja keskustan maamerkit Santa Maria del Fioren katedraalin ja Palazzo Vecchion tornin. Täältä kuulemma näkee myös Firenzen parhaimmat auringonlaskut, mutta nyt en jäänyt odottamaan illan tuloa, vaan tein itselleni lupauksen, että seuraavalla kerralla minä olisin niiden lukuisten auringonlaskua katsomaan tulleiden pariskuntien joukossa. Tiesin nimittäin jo tässä vaiheessa, että Firenze on paikka, jonne haluan tulla uudestaan.

image

image

image

image

Ponte Vecchion silta ja yksi sadoista turisteista Piazza della Signorialla

Olin etukäteen lukenut, että Firenzen suurin turistien paljous on Palazzo Pittin ja Piazza della Signorian välillä, ja tietenkin päätepisteiden väliin jäävällä Ponte Vecchion sillalla. Ja huhhuh, kuinka oikeassa tämä väite olikaan!

Vuosina 1335-1345 rakennettu Ponte Vecchion silta on Firenzen vanhin silta, ja se on tunnettu sen varrella olevista myymälöistä. Ensimmäiset pari vuosisataa sillalla työskentelivät muun muassa teurastajat ja sepät, mutta hajun ja metelin vuoksi heidät häädettiin pois. Sen jälkeen silta on toiminut kultaseppien taidonnäytteiden myyntipaikkana, ja yhä edelleen kulta ja korut vaihtavat täällä omistajaansa.

Kerta sillalla riitti  minulle, sillä se totta vie oli täynnä turisteja. Hyvin nopeasti halusin väljemmille vesille, joten kokeilin onneani Piazza della Signorialla, eli Firenzen keskusaukiolla. Aukion koosta huolimatta täälläkään ei väenpaljous jäänyt huomaamatta, sillä suurin osa oli pakkautunut torin yhteen nurkkaan: tietenkin siihen, missä tärkeimmät nähtävyydet, eli kaupungintalo Palazzo Vecchio sekä suuri määrä erilaisia patsaita, sijaitsevat. Patsaiden joukossa on päivän toinen kopio Daavid-patsaasta.

Vaikka yleensä ahdistun helposti suurista ihmislaumoista, ei sitä kuitenkaan tapahtunut täällä. Kun katuesiintyjä alkoi laulaa Ave Mariaa, oli helppo unohtaa olevansa yksi aukion sadoista turisteista, ja vain nauttia täydellisestä italialaisesta hetkestä.

image

image

image

image

image

Ihanin Firenze on parin kadun verran syrjässä

Kun suosituimmat turistinähtävyydet oli nähty, oli aika poiketa hieman syrjään pikkukaduille. Ja siirryttyäni vain kadun tai parin verran pois Palazzo Pitti – Ponte Vecchio – Piazza della Signoria -akselilta sain nauttia rauhallisemmasta ja vieläkin ihanammasta Firenzestä.

Ja näitä pikkukujia kävellessäni taisin hymyillä kuin idiootti. En vain mahtanut sille mitään, sillä vaikka lomaani oli vielä useampi päivä jäljellä, tajusin eläväni reissuni kohokohtaa. Olin ollut Firenzessä vasta puolikkaan päivän, ja vaikka tunsin tuloaan tekevän migreenin alkavan sumentaa näkökenttääni ja ohjaavan askeleeni takaisin hostellille, olisin voinut sillä hetkellä päättää, että jäisin kaupunkiin loppureissuni ajaksi.

image

image

image

image

Tämä keltaiseksi kaupungiksi nimeämäni paikka teki minuun niin suuren vaikutuksen, että huomasin jopa punnitsevani mahdollisuuksia asua siellä. Olisiko minun mahdollista saada Firenzestä töitä? Vaikka Italia ei edelleenkään ole Euroopan ykkösmaitani, pääsi Firenze hetkessä listalle paikoista, joissa on pakko käydä uudestaan. Eikä mieleni todellakaan muuttunut seuraavana päivänä, päinvastoin.

Oletko käynyt Firenzessä? Piditkö kaupungista?

Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.
Askelta lähempänä seuraavaa seikkailua: Lopputili otettu!
Kööpenhaminan Nørrebro on yksinkertaisesti erinomainen
Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.

12 kommenttia

  1. hennamaria.j

    13.8.2016 at 07:45

    Olipa ihana löytö tämä kirjoitus! Olin keväällä viisi viikkoa töissä Pohjois-Italiassa ja tunnin parin junamatkan päässä oli monta mielenkiintoista kaupunkia: Milano, Bologna… Firenze. Olin Firenzessä yhden viikonlopun ja vaikka huhti-toukokuussakin oli turistiruuhkaa, teki tuo kaupunki minuunkin vaikutuksen ja sinnehän on lähdettävä uudestaan. Kevät oli hyvä aika matkustaa, eikä liika kuumuus rajoittanut jaksamista ja tekemistä. Kukkulalta oli hienot näkymät auringonlaskuun, samoin joen rannasta. Pieniltä kujilta löytää rauhaa. Milano ei ollut minusta niin viehättävä, vaikka olikin hienoa katsella Duomon katolta lumisia vuoria. Italialaiset sanovat etelän olevan ihan toista maata. Minulla on siitä kokemusta vain Sicilian osalta. Taorminan kaupunki on turistien valtaama, mutta silti niin viehättävä. Voiko olla hienompaa kuin katsella amfiteatterin läpi kaukana savuavaa Etnaa. Tai no itse Etnalla käynti oli luontoihmiselle tietysti ihan huippu kokemus.

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      14.8.2016 at 19:28

      Ilmeisesti Etelä-Italiaan pitää sitten suunnata seuraavaksi, näkemään ja kokemaan itse, kuinka se eroaa näistä pohjoisemmista kohteista. Ja Etnalla pitäisi ilman muuta päästä käymään!
      Kiva kuulla, että Firenze teki sinuunkin vaikutuksen! jonkun verran kun olen kuullut, että Firenze on ollut pettymys, mutta minulle ainakin se oli täysin päinvastainen kokemus. Turistitkaan eivät häirinneet kun vaan poikkesi hieman syrjempään suosituimmilta kaduilta ja kohteilta. Kiitos kommentistasi! :)

      Reply
  2. Pirkko Aura

    3.8.2016 at 23:45

    Italia ei ole vain turistikaupunkeja tai hiekkarantoja. Asuin Firenzessà 33 vuotta, ja siellà olisi vielàkin upeita nàkemisen arvoisia paikkoja joita en ehtinyt nàhdà, se on yksinkertaisesti aivan mielettòmàn rikas kauneutta janoavalle. Nyt asun rauhallisemmalla seudulla, n. 50 km Firenzestà lànsi-pohjoiseen apenniinien alavuoristossa Casentinon laaksossa, jossa ilmasto on raikkaampi, ja luonto ihana. Tààllà on joka kukulan pààllà joku ikivanha linna, tai luostari. Ihania historiallisia tuppukylià paikat tàynnà. Tòità ei todellakaan ole helppoa saada, italiaa pitàà osata ja olla tosi onnekas. Kahdesta yliopistot kàyneestà lapsestani yksi on lòytànyt duunin ranskasta ja toinen on vielà etsimàssà….itse taidan pààstà elàkkeelle ennenkuin tyòtà lòytyy tààllà metsàn keskellà….mutta en vaihtaisi!

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      6.8.2016 at 09:41

      Italia on varmasti paljon muutakin kuin vain turistikaupunkeja ja hiekkarantoja! Jälkimmäisiä olenkin nähnyt vain yhden, Riminin, enkä pitänyt siitä. Kauniitakin rantoja varmasti on, mutta minulle Italia ei edes ole rantakohde, vaan rantalomalle menisin ennemmin esimerkiksi Kreikkaan.
      Kuvailemasi paikka kuulostaa ihanalta! Tuollaisia tuppukyliä olisi aivan ihana lähteä kiertämään :) Ja uskonkin, että pitäisin enemmän Italian maaseudusta kuin noista “turistikaupungeista”. Harmi juttu tuo työtilanne, ja etenkin se on ikävää, että se pakottaa muuttamaan töiden perässä toiseen maahan. Kiitos kommentistasi!

      Reply
  3. Susanna

    3.8.2016 at 23:13

    Italiasta on todella hankala löytää työtä, ellei tunne jotain. Olen lukuisia kertoja kuullut että työpaikan saaminen on helpointa jos tuntee jonkun, mutta minä en suoraan sanoen pidä tuosta systeemistä. Useat italialaiset muuttavat esimerkiksi Saksaan koska töitä on siten helpompi saada, palkat paremmat ja systeemi on reilumpi. Tietysti jos on vaikkapa joku kansainvälinen matkaopasfirma niin sellaisesta voisit löytää helpoiten Italiassa työn. Olen lukenut kauhutarinoita siitä että palkat on jätetty maksamatta, mutta sitä tapahtuu varmasti muuallakin. Kansainväliset firmat on luotettavimpia, luulen. Pohjois-Italiassa on useita kohteita joissa olisi nykyisin pakko osata saksaa, että voi löytää työn. Saksalaiset huristelevat autoillaan (ja bussiretkillä) Saksasta Pohjois-Italiaan ja vaativat palvelua saksaksi. Etelä-Italiassa asumisen taso ei ole aivan niin laadukasta kuin pohjoisessa, esim. Laziossa puuttui lämmitykset useista taloista, mutta ihmiset olivat mukavempia minua kohtaan. Joihinkin työpaikkoihin on Italiassa 30 vuoden haku ikäraja, siis että vasta 30v voi työtä hakea, en tiedä mistä tuo johtuu. Luulen että Italiassa työn voisi löytää parhaiten jostain suuresta kaupungista, jossa on eniten mahdollisuuksia. Italiassa (myös Roomassa) on kova kilpailu työpaikoista. Jos kokeilet niin yritä myös Milanoa ja Venetsiaa! Venetsiassa huomasin että siellä oli jo paljon ulkomaalaisia työntekijöitä. Intialaiset ja kiinalaiset ovat liikkeissä töissä, tosin he varmana myös omistavat ne

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      6.8.2016 at 10:25

      Niinhän se on, että monesti tarvitaan suhteita työpaikan saamiseen, mikä on kyllä harmi juttu. Ja tuo 30 vuoden ikäraja kuulostaa erikoiselta! Italiaan tekee useampi suomalainen matkanjärjestäjä matkoja, joten oppaaksi sinne voisi päästä. Sekään ei kylläkään välttämättä ole helppoa, sillä Italia on tietenkin oppaiden keskuudessa suosittu paikka joten kilpailu opaspaikoista on kovaa.
      Haha, vai tulevat saksalaiset Italiaan ja vaatii palvelua saksaksi? :D Jos joskus mietin tosissani Italiaan muuttamista, pitää pitää Milano ja Venetsia mielessä, jos niissä voisi ulkomaalaisellakin mahdollisuus saada töitä. Kiitos vinkistä! :)

      Reply
  4. Susanna

    3.8.2016 at 23:05

    Aidoin, sydämellisin Italia löytyy etelä-Italiasta kuten Sardiniasta ja Sisiliasta, joten ei ihme jos et ole Italiaan ihastunut. Jotenkin minä saan aina huonoa palvelua Pohjois-Italiassa (viimeksi yhdessä hotellissa yritettiin viedä rahat ja laskutettiin väärin..) kun taas etelä-Italiassa ei ole koskaan yritetty huijata sillä tavoin ja asiakaspalvelu on yleensä paljon ihmisläheisempää. Tietysti nämä asiat riippuu paljon myös tuurista: jotkut matkailijat saavat aina huippupalvelua joka kohteessa Italiassa ja toiset ei. Asiaan ei vaikuta edes kielitaito, koska Pohjois-Italiassa tympeät asiakaspalvelijat sanovat heti etteivät ymmärrä minun puhumaani italiaa, kun taas etelämmässä kielitaitoani kehuttiin. Muistan myös sen että Rooman lähellä juna-asemilla aina joku tuli auttamaan matkalaukun kanssa (useista Lazion seudun juna-asemilta puuttuu hissii) kun taas Pohjois-Italiassa ei kukaan auta matkalaukun kanssa, tosin en edes pyydä, mutta pyytämättä auttoivat Laziossa

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      6.8.2016 at 10:34

      Joskus pitää vielä ehdottomasti käydä Etelä-Italiassa tsekkaamassa se sydämellisin Italia :) Palvelu ei tosiaankaan ollut tälläkään reissulla mitään häikäisevää, päin vastoin, mutta kovin paljoa en palvelulta odottanutkaan aikaisempien kokemusten perusteella. Mutta erityisen tylyä on kyllä tuo, että eivät ole halunneet ymmärtää puhumaasi italiaa! Kun ilmeisesti puhut kuitenkin sitä ymmärrettävästi, kun muualla sitä on kehuttu :)

      Reply
  5. Anna / 270 degrees

    3.8.2016 at 20:49

    Itse kuulun juuri näihin Italian pyyteettömiin rakastajiin ja tuntuu, että ihastunkin sitten kaikkeen mitä sillä on tarjota! Hauska kuulla, ettei Italiakaan ole kaikille sen kummempi kohde, tai ei ainakaan ennen kuin se oikea paikka löytyy :) Itse en ole Firenzessä vieraillut, mutta kieltämättä tämän postauksesi myötä alkoi kiinnostaa entistä enemmän. Upeita kuvia.

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      5.8.2016 at 09:05

      Huomattavast suurempi varmasti kuuluu Italia-faneihin kuin tällaisiin, jotka ei vaan ymmärrä maan upeutta. En tiedä, että onkohan syynä sitten esimerkiksi se, että olen viettänyt niin paljon aikaa Espnjassa, Kreikassa ja Kroatiassa, että niihin on muodostunut sellanen suhde, minkä yli Italia vaan ei voi ainakaan näiden lyhyiden reissujen aikana päästä.
      Kiitos Anna! Suosittelen kyllä ehdottomasti käymään Firenzessä :)

      Reply
  6. Liza in London

    3.8.2016 at 18:15

    Aaah, ihanaa että Firenze teki suhun(kin) näin suuren vaikutuksen! Mä olen kyllä tykännyt niin Roomasta, Milanosta, Riminista, Luccasta kuin lähestulkoon jokaisesta muustakin paikasta, jossa olen Italiassa käynyt (fangirl much?), mutta Firenze on tietysti ihan siellä omalla sijallaan, eikä vain siksi, että kyseessä on vaihtokaupunkini. Ja jos tykkäsit siitä jo nyt – kesähelteillä ja turistipaljoudessa – olen aika varma, että tykkäät vieläkin enemmän jos palaat esimerkiksi alkukeväästä, kun ilmat ovat aurinkoiset mutta vähän viileämmät ja se pahin turistikausi ei ole vielä ehtinyt alkaa :) Kiitos tästä postauksesta, kivaa päästä fiilistelemään kauniita kuvia ja ihanaa kaupunkia tätä kautta!

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      5.8.2016 at 08:57

      Oijoi, luck you kun olet saanut asua Firenzssä! On varmasti ollut upea kokems :)
      Joo, olisi aivan ihana mennä Firenzeen alkukeväästä, jolloin aurinko jo paistaa, mutta ei ole sitä tukahduttavaa hellettä! Olen poikaystävälle puhunut niin paljon hyvää Firenestä että seuravalla kerralla ei ole vaikea saada sitä seuraksi. Ja sitten on varmasti vielä ihanampaa, kun on seuraa istua pienissä kuppiloissa, käydä hyvissä ravintoloissa syömässä ja vain kuljeskella pieniä kujia pitkin :)

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Instagram: @vagabondablog