Tammikuun ensimmäisenä päivänä kävimme Thomaksen kanssa pitkällä kävelylenkillä. Oli kaunis ja leuto talvipäivä, ei satanut vettä ja takkia ei tarvinnut. Kävelimme pikkuteitä Malemesta Geraniin ja rannan hotellien reunustamaa tietä takaisin. Jossain vaiheessa kävelyä keskustelu kääntyi juuri alkaneen vuoden tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Ja lopulta siihen, että olisiko tämä se vuosi, kun aikamme Kreikassa tulisi päätökseen. Vai kuinka kauan oikein meinasimme vielä asua Kreetalla?
Emme ole missään vaiheessa päättäneet, että jäisimme Kreetalle pysyvästi. Tulimmehan tänne alkujaan vain muutamaksi kuukaudeksi, mutta sitten pian olikin puoli vuotta vierähtänyt, sitten vuosi. Ja nyt oli jo kuudes vuosi pitkällä.
On sanomattakin selvää, että olemme viihtyneet Kreetalla mainiosti – tuskinpa me muuten olisimme täällä näin kauaa olleet. Nyt olikin ensimmäinen kerta, kun aloimme varovaisesti leikitellä ajatuksella ja tunnustella toisen mielipidettä siitä, josko olisi jo aika vaihtaa maisemaa.
Olimme yhtä mieltä siitä, että jos – ja kun – Kreetan-aikamme päättyisi, muuttaisimme takaisin Tanskaan. Emme enää Kööpenhaminaan, vaan jollekin pienemmälle paikkakunnalle lyhyen junamatkan päähän pääkaupungista. Tanskasta minun olisi helpompi löytää töitä kuin Thomaksen vaikkapa Suomesta – eikä Suomeen muutto houkuttelisi minuakaan tällä hetkellä, kuten vasta hetki sitten päivitin blogiin kun 15 vuotta ulkomailla asumista tuli täyteen.
Tanska on hyvä maa asua, mutta kallis. Joten sinne ei voisi muuttaa ilman suurta pesämunaa, eikä siksi hätiköiden. Päätös lähdöstä täytyisi tehdä hyvissä ajoin ja varmuudella – olisihan päätös siinä mielessä lopullinen, että tämä elämä, jota nyt Kreetalla elämme, päättyisi. Meidän täytyy siis olla täysin varmoja, että haluamme luopua kaikesta tästä muuttaaksemme takaisin sinne, mistä halusimme niin kovasti kuusi vuotta sitten lähteä.
Ainahan toki voisimme palata Kreetalle, jos Tanskaan muutto alkaisikin kaduttaa. Mutta tuskin saisimme takaisin tätä samaa elämää: emme pääsisi asumaan samaan ihanaan kylään, emme saisi vuokralle samaa asuntoa (meille maailman täydellisintä pientä mökkiä!), tuskin pääsisimme takaisin niin vain samoihin töihin… Ja entäs meidän kissat?
Kissamme ovat eläneet koko ikänsä kylässämme, viettäen päivänsä sekä ulkona että sisällä. Ne eivät varmastikaan sopeutuisi elämään tanskalaisessa kerrostaloasunnossa, ilman pääsyä oliivilehtoihin hiirijahtiin. Ja esteenä sisäelämään on myös se, että minä olen kissoille allerginen. Eli kissoille tulisi löytää uudet sopivat kodit, ja mieluummin vielä niin, että ne voisivat edelleenkin asua Kreetalla.
En siis ollut valmis tekemään muuttopäätöstä heti, vaan kävelylenkkimme päätteeksi sovimme miettivämme asiaa huolella ja tekisimme päätöksen vasta kesän jälkeen. Ja jos päätös taittuisi Tanskan puolelle, alkaisi asioiden järjestely ja tehokas säästäminen, ja muutto voisi olla aikaisintaan ajankohtainen keväällä 2024.
Talven aikana aloin tosissani miettiä Tanskaan muuttamista: selailin asuntoilmoituksia ja asetin LinkedIniin työpaikkavahdin ilmoittamaan Tanskan pääkaupunkiseudun avoimista työpaikoista. Kun patikoin aurinkoisina talvipäivinä Kreetan vuoristossa, mietin Tanskan tylsää luontoa ja harmaita talvia. Ja kun kävimme joka lauantai ravintolassa syömässä parilla kympillä, muistelin Tanskan järjettömiä hintoja.
Kevään saapuessa puheemme Tanskaan muutosta olivat painuneet mielessäni taka-alalle, enkä enää edes avannut sähköpostiin kilahtavia työpaikkailmoituksia. En ollut vielä valmis tekemään päätöstä Kreetalta lähtemisestä, sillä vaikka Kreetassa on useita miinuksia, on plussia kuitenkin enemmän – ja niistä merkittävimpinä luonto, ilmasto ja ostovoima.
Koska Thomas oli ollut vuoden ensimmäisen päivän keskusteluissa minua selvästi enemmän kallellaan Tanskaan muuttoon päin, kävi minulla toisinaan mielessä, että entä jos hän ei kesän päätteeksi enää halua asua Kreetalla… Asiat kyllä järjestyisivät, olen varma siitä, mutta aina muuttoajatuksen tullessa mieleeni vatsassani vihlaisi ikävästi. Tällä hetkellä asiat ovat Kreetalla hyvin, ja elämämme monin tavoin rikkaampaa ja monipuolisempaa kuin se oli Kööpenhaminassa asuessamme.
Kesäkuun puolivälissä, istuessamme iltaa lämpimässä kesäillassa kissat jaloissamme nukkuen, otti Thomas asian taas puheeksi. Pidätin hengitystäni odottaessani mitkä hänen fiiliksensä ovat asiasta tällä hetkellä. Kun hän kertoi miettineensä asiaa ja tulleensa siihen tulokseen, ettei sittenkään ole vielä valmis muuttamaan Kreetalta pois, huokaisin helpotuksesta. En minäkään, en todellakaan.
Vastaus otsikon kysymykseen siis on, että emme tiedä, kauanko meinaamme vielä asua Kreetalla. Mutta ainakaan ihan vielä ei tämä seikkailu ole loppumassa.
6 comments
Hei,Kokkolasta,11v espanjassa asumisen jälkeen olemme miettineet kreikassa talvehtimista.Minkälaiset vuokrat ja asumiskustannukset siellä on, ja onko taloissa tai asunnoissa mitään lämmitystä?( esim.lämpöpumppua) Kreikassa olemme käyneet yli 20 kertaa ja syksyllä jälleen uudestaan Lefkakselle plus saarikierros. Minkälaiset lämpötilat, ovatko suunilleen espanjan luokkaa. Ja mikä olisi turvallinen sivusto vuokrausta ajatellen. Hyvää talven jatkoa lumisesta keskipohjanmaasta :). Yt.Sanna
Hei Susann, kannattaa lukaista läpi Muutto Kreetalle | Usein Kysytyt Kysymykset -sivu: https://www.vagabondablogi.fi/muutto-kreetalle/
Minä jo hetken sydän syrjällään jo mietin miten kissojen käy, kun on ollu ihanaa ja sydäntä riipasevaa seurata Instassa teijän ja kissojen elämää siellä :)
Jos ei olisi kissoja, olisi vaakakupissa ollut yksi asia vähemmän Kreetan puolesta. Ne ovat meille ihan supertärkeitä ja rakkaita, ja olisi vaikea päätös antaa niitä jollekin toiselle… Ja olisi jopa mahdoton tehtävä löytää ketään, kuka huolisi neljä aikuista kissaa.
Kiva kuulla, että seuraat Instassa meidän elämää 😊 Kiitos, että kommentoit!
Ei varmaan Tanskakaan hassumpi paikka olisi asustella. Mutta toden totta, tuntuu että jo pelkällä lomamatkallakin menee Tanskassa valtavat määrät rahaa. Toki siellä palkatkin ovat sitten verrattain korkeat. Talvet eivät varmasti ole ilmastollisesti kovin mieluisia, mutta löytyyhän Tanskastakin hienoja luontokohteita.
Totta, palkat on Tanskassa toki korkeat (ja niin on verotuskin), mutta vuokrien hinnat on ihan järkyttävät ja muutaman kuukauden vuokra takuina siihen päälle. Silloin kun asuimme Köpiksessä, onnistuimme saamaan todella edullisen kaupungin vuokrakämpän ja mulla oli ihan ok palkka, ja silti piti laskea menoja. Vaikka meidän palkat Kreetalla on pienet, on ne paikalliseen tasoon nähden hyvät. Se, että voi käydä ruokakaupassa ja ravintoloissa katsomatta hintoja, on asia, josta en halua luopua. En usko, että saisin Tanskasta niin korkeapalkkaisen työn, että elämä olisi taloudellisesti yhtä huoletonta kuin täällä.
Joo, onhan Tanskassa joitain kivoja luontokohteita, kuten vaikkapa Møns Klint, mutta esimerkiksi patikointimahdolisuudet on aika olemattomat. Kiitos kommentistasi! 😊