Onnellisuus on elämän päämäärä, filosofoi Aristoteles, ja samoilla linjoilla olen minäkin. En halua elämältäni mitään muuta kuin olla onnellinen – ja niin tällä hetkellä olenkin. Onnellisuus on toki monien tekijöiden summa, mutta on yksi asia, joka nykyään erityisesti tekee onnelliseksi: asuinpaikkani Kreeta.
Tutkimusten mukaan asuinpaikalla ei todellisuudessa ole suurtakaan merkitystä onnellisuuteen, vaan onnellisuus riippuu enemmän sisäisistä kuin ulkoisista tekijöistä. Mutta on kuitenkin helpompaa olla tyytyväinen elämäänsä kun saa asua omassa ihanassa paratiisissaan.
Mikä minut täällä sitten tekee niin erityisen onnelliseksi?
Meri tekee onnelliseksi
Hän katseli tuumivasti tummaa vuolasta vettä ja sai päähänsä, että elämä oli ihan kuin virta. Toiset purjehtivat hitaasti ja toiset nopeasti ja jotkut keikahtivat kumoon.
– Hemuli
En ole rantaihmisiä siinä mielessä, että tykkäisin makoilla rannalla päivät pitkät aurinkoa ottaen – sitä olen harrastanut aikaisemmin ihan riittävästi. Nyt Kreetalla arvostan meren läheisyyttä kuitenkin aivan toisella tavalla: talvella kävin rannalla lenkkeilemässä tai vain istuskelemassa aaltoja katsellen ja kuunnellen, ja nyt kesällä on luksusta käydä meressä iltauinnilla auringonlaskun aikaan. Tai vaikka heti töiden jälkeen: kesäauringon lämmittämässä merivedessä lilluessa työjutut unohtuvat nopeasti.
Vain lyhkäisen ajomatkan päässä kotoa on rantoja niin paljon, että niihin tuskin pääsee koskaan kyllästymään. Useimmiten kuitenkin käyn uimassa Malemen rannalla, sillä sen pitkällä rannalla ei ole iltaisin koskaan ruuhkaa. Vaikka merenpohja on hienoa hiekkaa, on ranta muuten pientä kiveä – ja tästä minä tykkään, sillä ei ole huolta siitä, että hiekkaa kantautuisi sekä autoon että kotiin saakka. Malemen rannalla on myös kivoja rantabaareja ja ravintoloita, suosikkeinani Wave ja Reggae Pub.
Luonto tekee onnelliseksi
Takaisin luontoon. Elämme vain kerran. Hiiteen velvollisuudet.
– Muumipappa
Ketä luonnossa liikkuminen ei tekisi onnelliseksi? Kreetan luonto ja saaren lukemattomat patikkapolut ovat ehkä suurin yksittäinen syy, miksi juuri Kreetalla asuminen tekee minut niin onnelliseksi. Tämän saaren luonto vain on niin sanoinkuvailemattoman upeaa! Olen hulluna patikoimiseen, mutta täällä ei tarvitse aina edes jalkautua saadakseen onnen väristyksiä: jo autolla ajaminen tai polkupyöräily vain kymmenen kilometrin säteellä kotoa tekee minut valtavan iloiseksi. Maisemaonnelliseksi. Kuinkakohan monta kertaa olen kesken ajelun pysähtynyt vain ihaillakseni edessäni avautuvaa maisemaa. Usko minua: todella monta kertaa!
Nyt kesäkuumalla patikointi ja rotkoissa kävely on jäänyt tauolle, mutta kunhan elokuun helteistä on selvitty, on tarkoitukseni käydä patikoimassa ainakin Samarian ja Agia Irinin rotkoissa. En malta odottaa!
Aurinko tekee onnelliseksi
Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu.
– Muumipappa
Ihminen, ja ihmismieli, tarvitsee aurinkoa jaksaakseen. Kreetalla paistaa aurinko keskimäärin lähes 3000 tuntia vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että tällä eteläeurooppalaisella paratiisisaarella saadaan nauttia keskimäärin kahdeksan tuntia auringonpaistetta jokaikinen päivä, ympäri vuoden. Vuoden pisin päivä on lähes 14,5 tuntia pitkä, kun lyhyin päivä jää vain viitisen tuntia lyhyemmäksi. Kun työpäivän pituus on sen kahdeksan tuntia, ei ole koskaan pelkoa siitä, että päivän luonnonvaloannos jäisi väliin.
Nyt vuoden kuumimpana aikana toki toivoisi, että aurinko paistaisi hieman vähemmän. Mutta toistaalta kuuman päivän jälkeen on ihana tuntea lämpötilan laskevan hieman siedettävimpiin lukemiin auringon laskun myötä – samalla kun katsoo päivän päättymistä rannalla tai omalla kattoterassilla. Ja auringonlaskut täällä ovat näkemisen arvoisia joka ikinen päivä!
Ihmiset tekevät onnelliseksi
Älä vingu, riittää, että tuuli vinkuu.
– Pikku Myy
Minut tekee onnelliseksi se, että ympärilläni on ihania, positiivisia ja hauskoja ihmisiä. Kreikkalaisten ihanuutta kehuin jo edellisessä postauksessani, joten nyt on suomalaisten vuoro: olen todella onnellinen siitä, että minulla on aivan ihania työkavereita! Meillä ei töissä ole puutetta naurusta, huonoista vitseistä eikä tilannekomiikasta: välillä nauretaan erikoisille asiakaspalvelutilanteille, välillä taas naljaillaan toinen toisillemme. Minulle nauraminen ja vitsailu on elinehto, joten onneksi työporukkani on samanmielistä.
Kaikkein onnellisimmaksi minut tekee tietenkin kumppanini, joka onneksi jakaa intohimoni Kreetaan kohtaan. Totta puhuakseni hän oli meistä se, joka oli enemmän innoissaan Kreetalle muuttamisesta – mutta tilanne tasoittui hyvin nopeasti saarelle päästyämme ja nyt me molemmat nautimme täällä asumisesta aivan yhtä paljon.
Koti tekee onnelliseksi
Maailmassa ei ole mitään mukavampaa kuin viihtyminen eikä mikään ole helpompaa.
– Mymmeli
Olen ehkä tainnut muutaman kerran mainita siitä, kuinka paljon pidän kodistamme? No, mainitaan vielä kerran! En olisi voinut uskoa, että Kööpenhaminasta Etelä-Eurooppaan muuttaminen tarkoittaisi hurjaa upgradea asumiseemme, mutta niin siinä kuitenkin kävi. Lähes Kööpenhaminan keskustassa sata vuotta vanhassa talossa sijaitseva pieni yksiömme vaihtui upouuteen taloon kreetalaisessa pikkuriikkisessä kylässä. Kun Köpiksessä ikkunan takaa kantautui liikenteen ja pihalla leikkivien lasten äänet, kuulemme nyt linnunlaulua, kukkojen kiekumista ja toisinaan lampaiden määkimistä.
Viihdymme kotona ja nautimme siitä, että kotimme on kaunis ja toimiva. Mutta erityisen onnellisia olemme talon rauhallisesta ja hieman syrjäisestä sijainnista. Täällä meistä on tahtomattaankin kuoriutunut varsinaisia lintubongareita, sillä vain kattoterassilla istuessamme olemme onnistuneet näkemään huikeita lintulajeja. Kaikkia emme ole onnistuneet tunnistamaan, mutta ainakin lähes viereen laskeutuneet harjalintu ja tornipöllö ovat saaneet meidän kaupunkilaiset suumme loksahtamaan auki. Kuinka suurenmoista on nähdä meille eksoottisia lintuja – ja ihan livenä!
Ne on ne pienet jutut, jotka minut tekee onnelliseksi. Mikä tekee sinut?
Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka vetäjinä Suomessa toimivat matkablogit Vagabonda ja Travellover.
Liity sinäkin mukaan tempaukseen ja jaa reissuinspiraatiota käyttämällä Instagramissa tunnistetta #IGTravelThursday tai #IGTT! Lue tempauksesta lisää täältä.
Minut löydät Instagramista nimellä @vagabondablog.
28 comments
Hauska idea nämä muumien kommentit jaksoittamaan postausta! Kreetalta itsellä on vain hyviä muistoja ja varmasti tulee sinne lähdettyä lomalle vielä uudestaan. Iso saari, missä on paljon nähtävää. Mukava juttu, että olette viihtyneet siellä niin hyvin!
Kiitos Rami! Kiva kuulla, että sinulla on Kreetalta vain hyviä muistoja ja voisit lomailla täällä uudestaankin. Tämä on tosiaan suuri saari, eikä näkeminen ihan heti lopu kesken. Kunhan syksy ja talvi tulee, niin pääsen taas kiertelemään enemmän – näillä helteillä kun ei paljoa viitsi ilmastoinnin alta poistua :D
Kuulostaa kyllä todella ihanalta! Etenkin maisemat näyttävät juuri sellaiselta missä tekisi mielellään etänä töitä tai lomailisi!
hanna
http://www.hannamariav.com
Suosittelen käymään Kreetalla ainakin lomalla, mutta kuten sanoit: tämä saari sopii mainiosti myös pidempään oleskeluun vaikka etätyön merkeissä!
Tulipa hyvä mieli luettuani tämän :)
Kiva kuulla! :)
Ihana postaus ja upeita kuvia!
Kiitos Jasmiina!
Kerrassaan upeita kuvia <3
Kiitos Mira :)
Olipas ihana, valoisa postaus! Mereen pulahtaminen after workina ei kuulosta lainkaan huonolta, ja kreikkalaisten kanssa kevään yliopistolla hengattuani (miten Hollannissa onkin niin paljon kreikkalaisia opiskelijoita?) voin allekirjoittaa myös sen, että he ovat fiksua ja aurinkoista seuraa.
Miekin mietin keväällä, miten olen päätynyt Keski-Eurooppaan asumaan ja miksi viihdyn siellä hyvin. Aina Suomessa käydessäni se vaan varmistuu entisestään: mulla on oikein hyvä olla nyt keskieurooppalaisen leutojen talvien, terassikulttuurin, kompaktiuden ja kansainvälisen ilmapiirin takia.
Ohoh, kommenttisi on jäänyt välistä ja vastaukseni on viivästynyt. Pahoittelut! Enpäs arvannutkaan, että Hollannissa olisi erityisen paljon kreikkalaisia. Olen jotenkin ajatellut, että kreikkalaiset eivät juurikaan lähde muihin maihin opiskelemaan, sillä hehän ovat todella isänmaallisia :)
Kävin juuri yli vuoden tauon jälkeen Suomessa, ja vaikka siellä on paljon hyvää ja ihania ihmisiä (ainakin Kuopiossa saa aina hämmästellä, että kuinka leppoisia asiakaspalvelijat siellä ovat), en minäkään siellä enää voisi asua, ainaan tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa. Ehkä ilmaston lisäksi se on juuri tuo mainitsemasi kansainvälinen ilmapiiri, joka sieltä uupuu. Kiitos kommentistasi, Sunna! :)
Melkein en uskaltanut ryhtyä lukemaan, koska arvasin Kreeta-kuumeen nousevan taas huippuunsa. Meillä oli Kreeta vahvasti ehdolla syyslomakohteeksi (taas kerran), mutta budjettisyistä (taas kerran) se sai väistyä. Syyslomien aikaan sinne ei tunnu millään pääsevän kohtuulliseen hintaan – varsinkin, kun sesonki alkaa olla loppumaisillaan. Ehkä vielä jossain kohdassa budjetit ja aikataulut osuvat yksiin, sillä kyllä Kreeta näyttää ja kuulostaa ehdottomasti minun kohteeltani. Enkä yhtään ihmettele, että siellä asuminen lisää onnellisuutta. Minä uskon vahvasti valon ja auringon piristävään vaikutukseen, ja Kreetalta sitä ei varmasti tarvitse lähteä muualta etsimään.
Se on kyllä harmi, että tänne on lomaviikkoina niin kalliit matkat. Jos olisi ollut mahdollista kesän aikana lähteä äkkilähdöllä, on ollut tarjolla aika edullisia paketteja Kreetalle – kiitos Suomen helteiden ja kysynnän laskun. Kalliit hinnat on kyllä toisinkin päin: täältä on kallista matkustaa Suomeen. Vaikka Kreetan ja Suomen välillä kulkee kymmeniä lentoja, ei niitä raaski hyödyntää, ainakaan näillä kreikkalaisilla palkoilla :D
Toivottavasti jossain vaiheessa teidän aikataulut kohtaa edulliset matkat, niin pääsette tekin nauttimaan loman verran tästä ihanasta saaresta :)
Kiitos postauksestasi jälleen kerran.
Yritin laittaa linkin omaan juttuuni, mutta en onnistu.
Käypä lukemassa juttuni: http://www.rantapallo.fi/tatjaana/2018/08/05/miksi-matkustaa-ulkomaille/
Nää on instagram-kuvia.
Hei, taisitkin jo näköjään onnistua linkkaamaan postauksesi. Uuden tietosuoja-asetuksen vuoksi täytyy nykyään linkin jättääkseen ruksata pari laatikkoa, muuten se ei onnistu. Pitääkin käydä lukemassa juttusi! :)
Hyvä aihe, en tiedä missä tuo asuinpaikka tutkimus on tehty? mielestäni asuinpaikka vaikuttaa kyllä suuresti onnellisuuteen, ainakin jos kaipaa auringonvaloa. Kun olin nuorempi kaipasin aina erityisesti talvella Sisiliaan aurinkoisempiin maisemiin. Olen myös huomannut että kun nyt vielä matkailen paljon, niin tunnen yleensä oloni terveemmäksi. Luulen että aito D vitamiini on syynä. Muutenhan kun matkailin ennen vain kerran vuodessa minulla oli joinakin vuosina koko ajan flunssaa. Kaamosaikaan minua väsyttää aina mielettömän paljon. Yritin silloin toki syödä hedelmiä jne. mutta en huomannut niillä olevan yksistään mitään vaikutusta. Talvimatkat etelämmäs ovat hyödyllisiä. Kyllä minua superhelteetkin vähän väsyttää, mutta sellainen +30C olisi täydellinen sää minulle. Onneksi on vielä kesä niin ei koko ajan väsytä. Ja se on myös paha kun jotkut ihmiset luulevat talviväsymystä vain laiskuudeksi
Onnellisuustutkijan Sonja Lyubomirskyn mukaan pitkäaikainen onnellisuus riippuu 50 % geeneistä ja 10 % olosuhteista – ja loput 40 % riippuu ihmisestä itsestään. Tuo olosuhteet kattaa maantieteelliset ja kulttuuriset tekijät, kuten elämäntilanteen ja asuinmaan. Vähän tuntuu itsestäkin hassulta, että niin moni asia elämässä on kuitenkin niin pieni osa onnellisuudestamme, mutta samaa mieltä olen siitä, että ihminen itse pystyy vaikuttamaan onnellisuuteensa, oli olosuhteet mitkä hyvänsä – ainakin siis näin pohjoismaalaisen näkökulmasta.
Liki 20v. sitten Kreeta oli totaalisen erilainen matkakokemus verrattuna kaikkiin muihin Välimeren saariin, joilla olin sitä ennen käynyt. Kaksi vaaleaa, silloin vielä nuorta, naista sai olla rauhassa ilman jatkuvaa sisäänheittoa, tyrkkymyyntiä ja tungettelevaa flirttiä. Rantaelämän lisäksi patikoitiin ja kuljettiin paikallisbusseilla pois turistivirtojen luota. Sun jutuista on välittynyt sama saari, johon aikoinaan ihastuin.
Ja mitä tulee onnellisuuteen, mulle tärkeintä on että saan elää sellaista elämää, joka sopii mulle. Ei se tarkoita, että kaikki olis koko ajan täydellistä, vaan riittää että asioiden välillä vallitsee sopiva tasapaino.
Ihan totta, ei kaiken tarvitse olla aina täydellistä: välillä on huonoja päiviä ja toisinaan jotkut asiat ketuttaa ihan tajuttomasti. Onnellisuus on minun mielestä sellainen syvällä oleva perustunne, ei vain hetken mieliala. Voi olla onnellinen, vaikka asia jos toinenkin menisi mönkään: onnellisuus on kiinni siitä, miten asioihin suhtautuu.
Kreetan turistialueet ovat varmasti muuttuneet 20 vuodessa; levinneet laajemmalle ja sisäänheittäjiä ja tyrkkymyyntiäkin taitaa jo paikoin esiintyä. Mutta turistikeskittymien ulkopuolella saari on varmasti säilyttänyt charminsa vuosikymmenten ajan. Kreetassa onkin ihanaa se(kin), että vaikka tämä on supersuosittu lomakohde, on vilkkaimmat turistialueet kuitenkin pieniä ja loput saaresta on ihanaa ja aitoa Kreetaa :)
Kreeta on ihana! Voi sinä onnellinen, joka saa siellä asua! Minut tekee onnelliseksi perhe, terveys, se, että on työ. Olisiko nuo niitä perusasioita? Mutta sitten vielä onnellisemmaksi tekee se, että tiedän olevani vapaa ja saan tehdä ja olla juuri kuin haluan. Ja vielä hurjemmin onnelliseksi tekee se, että minulla on mahdollisuus matkustaa. Sitä mahdollisuutta, kun odotin melkoisen monta vuotta!
Vapaus on kyllä todella suuri syy olla onnellinen! Ja matkustaminen myös. Ylipäänsä suomalaisilla on kaikki onnen avaimet, mutta harmittavasti se toisinaan aina unohtuu ja keskitytäänkin asioihin, jotka on pielessä. Mitään ei koskaan pitäisi ottaa itsestäänselvyytenä, vaan iloita niistä asioista mitä on. Perhe, terveys ja työ ovat ehdottomasti asioita, joista tuleekin olla onnellinen!
Olen aiemmin assosioinut Kreetan lähinnä pakettimatkoihin, mutta sun kirjoitusten myötä olen alkanut nähdä siitä paljon enemmän uusia houkuttelevia puolia, kuten nuo rosoiset maisemat ja patikointimahdollisuudet. Hyvä että siellä on myös hyvä asua :)
On totta, että Kreeta on supersuosittu pakettimatkakohde, ja se kyllä näkyy tietyillä alueilla turistirysämäisyytenä. Mutta tämä on valtava saari, eikä tarvitse mennä kovinkaan paljoa syrjään suosituimmilta lomakylistä kun jo pääsee kokemaan ihanaa kreikkalaista maaseutua, pieniä kyliä ja upeita patikkapolkuja!
Mukavan rauhallisia kuvia tässä kokoelmassa! Sullakin taitaa olla kuitenkin, että sitä onnellisuutta ei tavoitella hampaat irvessä, vaan se tulee suht itsekseen kun ei liikoja yritä ja asiat/asenne vain on kunnossa. :)
Ei onnellisuutta voi tavoitella hampaat irveessä, eihän se väkisin pakottamalla tule :) Avain onnellisuuteen on mielestäni se, että on kiitollinen ja arvostaa sitä, mitä on, eikä keskity epäkohtiin tai elä sitkun-elämää. Elämässä on ylä- ja alamäkiä, mutta kuten sanoitkin: asenne ratkaisee!
On helppo ymmärtää, että asuminen siellä tekee sinut onnelliseksi. En tiedä, olisinko itse onnellisimmillani pikkukylässä, mutta en voi toisaalta kokeilematta sitä mitenkään tietää. Olen ainakin huomannut, että ennen erilaiset asiat onnellistuttivat kuin nykyään.
Ihan pelkkää pikkukyläelämää ei täällä tarvitse viettää, sillä Hanian kaupunki on vain 20 kilometrin päässä. Vaikka eihän sekään mikään kovin suurkaupunki ole, mutta tarjoaa riittävästi vilinää kun kaupunkikaipuu iskee :)