Kirjoita hakusana ja paina enteriä.

Pahimmat kohdeflopit: Nämä paikat eivät ole minua varten!

Voi, kunpa onnistuisin vain matkustamaan paikkoihin, joissa viihdyn, innostun, inspiroidun, rakastun ja nautin, ja joista lähteminen aiheuttaa välittömästi kaipuun takaisin. Kameran muistikortti täyttyisi upeista kuvista ja blogin matkajutut olisivat pelkkää helmeilevää mutta aitoa hehkutusta, ja omia Instagam-kuviani selatessani kaikki kauniit, jännittävät ja rakkaat lomamuistot palaisivat mieleeni, jokaisesta kuvasta.

Voi, kunpa pääsisin tuonne taas takaisin. Ja tuonne, ja tuonne!

Mutta eihän niin voi tietenkään olla. Odotukset ja mieltymykset eivät voi mitenkään sointua yksi yhteen todellisuuden kanssa jokaisessa maailmankolkassa, eikä missään nimessä tarvitsekaan. Sillä kyllähän sitten täydellisimmiltäkin paratiiseilta katoaisi kirkkain kultareunus, kun kaikki matkat ja kohteet olisivat vähintäänkin huikeita.

Paikkoja, joita en ole kokenut omikseni, on kuitenkin onneksi huippukohteita vähemmän. Tässä postauksessa paljastan minun pahimmat kohdeflopit, ne sellaiset paikat, joihin en kaipaa takaisin. Yllättäen suuri osa näistä on muiden matkaajien supersuosikkeja, mutta kun ei nappaa, niin ei nappaa. Myönnän, että vika on todennäköisesti minussa, ei kohteessa.

1. Gili-saaret, Indonesia

Pahimmat kodeflopit - Gili-saaret

Tällaisia pieniä saaria on myös Thaimaassa ja Malesiassa, enkä ymmärrä mitä ihmeellistä juuri näissä Gilin saarissa on. Kun vieressä on mahtava Bali ja sen erinomaiset ravintolat, hymyilevät ja ystävälliset ihmiset sekä ainutlaatuinen ilmapiiri, miksi ihmeessä tulisin tänne hapannaamojen keskelle syömään homeista ruokaa? – Pako Gili-saarilta, Matkablogi Vagabonda, 28.1.2016

Venematkan päässä Balilta sijaitsevat kolme Gili-saarta olivat haaveissani vuosia. Noiden vuosien aikana kävin Balilla muutaman kerran, mutta aina tuli jotain muuta, ja Gilit jäivät odottamaan parempaa ajankohtaa. Ymmärrettävästi odotukseni olivat korkealla kun tammikuussa 2016 vihdoin pääsin noille paljon kehutuille saarille.

Gili Air oli ihan kiva, Gili Meno kaukana paratiisisaaren maineestaan, ja kahden saaren jälkeen päätimme jättää Gili Trawangan kokonaan väliin. Ihan kiva ei riittänyt meille – mutta viikko riitti. Jätän nämä saaret heille, jotka niitä osaavat arvostaa.

2. Milano, Italia

Pahimmat kodeflopit - Milano

Kun kyselin blogissa vinkkejä Milanoon juuri ex tempore -lennot varattuani, sain neuvoksi “älä mene!”. Pöh, aika kurja vinkki, kun lennot ovat kilahtaneet sähköpostiin ja olen innoissani lähdössä koluamaan muodin mekkaa. Toisin kuin Gili-saarten kohdalla, eivät odotukseni kuitenkaan olleet huipussaan, sillä useampikin on sanonut Milanon olevan jokseenkin tylsä.

Matalista odotuksistani huolimatta petyin silti. Yritin ja yritin löytää kaupungista kivoja juttuja, ja kyllähän siitä jotain hyvää löysinkin, mutta kokonaisvaikutelma jäi vaisuksi ja harmaaksi. Tämä oli toinen kertani Italiassa, eikä ensimmäinen Italian-matkani Roomaan ollut sekään tehnyt suurta vaikutusta.

Milanon jälkeen olin varma, että Italia ei vain ole minua varten. Onneksi en kuitenkaan luovuttanut, sillä myöhemmin olen löytänyt lukuisia minun makuuni sopivia italialaisia kyliä tai kaupunkeja – mainiona esimerkkinä ihana Bergamo. Kuunnelkaa minua: älkää menkö Milanoon, menkää Bergamoon!

3. Phuket, Thaimaa

Pahimmat kodeflopit - Phuket

Eihän nyt kukaan true traveller voi sanoa Thaimaan kamalimmasta turistisaaresta Phuketista mitään hyvää, joten pakkohan sen on olla osa pahimmat kohdeflopit -listaa! No, en minä ole mikään tositravelleri ja mielipiteeni Phuketista on muuttunut vuosien varrella useampaan kertaan, joten toisinaan olen jopa pitänyt saaresta. Kaipa minulla on jonkinlainen tunneside jokaiseen paikkaan, jossa olen asunut ja työskennellyt useamman kuukauden – Phuketissa jopa kuusi, jonka lisäksi olen käynyt siellä pari yksittäistä kertaa osana reppureissua ja toisesta puolen vuoden kodistani Khao Lakista käsin.

Phuketista minulle tulee aina ensimmäisenä mieleen Patong, Karon ja Kata, joista etenkin Patong saa niskakarvani pystyyn. Phuketissa asuessani arvostin sitä, että on ostoskeskuksia, leffateattereita, yöelämää ja laaja valikoima länkkäriruokaa aina siihen hätään, kun riisi alkoi tulla korvista ulos. Mutta en minä herranen aika Phuketiin lomalle menisi, en missään nimessä! Thaimaassa on niin paljon parempia paikkoja lomailuun, joten en keksi mitään syytä, miksi palaisin Phuketiin enää koskaan.

4. Praha, Tsekki

Pahimmat kodeflopit - Praha

Tiedän, että monet pitävät Prahaa mainiona viikonloppukohteena ja upeana kaupunkina, mutta minä en kuulu heihin. Vietin Prahassa lähes kaksi viikkoa viime kesänä, mutta en vain syttynyt kaupungille. En etenkään sen vilkkaalle keskustalle, kapeille kaduille, aukioille, silloille, linnoille – mutta Zizkovin kaupunginosassa viihdyin päivän jos toisenkin.

Itse Prahasta en saanut edes kirjoitettua postausta, sillä minua haukotutti jo pelkkä ajatus kirjoittaa kaupungin nähtävyyksistä, ravintoloista, kahviloista ja kattobaareista. Ja ehkäpä ne on muutenkin jo kirjoitettu jo niin moneen kertaan, ja paljon innostuneemmin, että oli vain järkevää antaa Prahan vinkkipostauksen jäädä pölyttymään luonnoksiin.

Euroopassa on niin paljon Prahaa ihanampia kaupunkikohteita, että tuskinpa ainakaan tarkoituksella enää hakeudun Prahaan lomalle. Ennemmin valitsen Tsekin kakkoskaupungin Brnon, tai vaikkapa mielenkiintoisen Budapestin tai herttaisen Ljubljanan. Ja jo mainitun Bergamon. Aina vain Bergamon!

5. Dominikaaninen tasavalta

Pahimmat kodeflopit - Dominikaaninen tasavalta

Olenko minä sekaisin, kun mainitsen flopiksi kokonaisen maan, monen unelmakohteen ja Karibian rytmeistä, rommista ja valkohiekkaisista paratiisirannoista tunnetun Dominikaanisen tasavallan? Ehkä olen sekaisin, ehkä olen vaativa, ehkä olen paremmilla kohteilla pilalle hemmoteltu.

Työskentelin Dommareissa neljä kuukautta, jonka aikana tutustuin pohjoisrannikkoon, kävin pääkaupungissa Santo Domingossa, maan upeimmilla rannoilla Punta Canassa ja hihkuin innostuksesta nähdessäni valaita. Koin ja näin lukuisia huikeita juttuja, mutta upeiden postikorttimaisemien jossain nurkassa vaani jatkuvasti tumma varjo. Ryöstö, pahoinpitely, asuntomurto, raiskaus, huijaus. Rikos, rikollinen, pahuus, vaara.

Vaikka rikollisuutta on kaikkialla ja aina täytyy olla hieman varpaillaan, en halua matkustaa maihin, joissa rikollisuus ja pelko tulee niin lähelle, että se vaikuttaa tekemisiin, ajatuksiin, suunnitelmiin ja päiväohjelmaan. Enkä halua matkustaa kohteeseen, jossa turistit halutaan sulkea vartioidun portin taakse all inclusive -hotelleihin ja näyttää vain retkibussin ikkunasta avautuva, valmiiksi valikoitu totuus.

Minun ei tarvitse matkustaa kaikkialle, eikä minun tarvitse pitää kaikista paikoista, jonne matkustan. Mutta matkoillani haluan nauttia, inspiroitua, iloita ja oppia uutta. Ja uuden oppimista on sekin, kun tajuaa, että kohde ei olekaan minua varten.

Mitkä ovat sinun pahimmat kohdeflopit, joihin et enää palaisi? – Vai onko niin surkeaa kohdetta olemassakaan?


Instagram Travel ThursdayTämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka vetäjinä Suomessa toimivat matkablogit Vagabonda ja Travellover.

Liity sinäkin mukaan tempaukseen ja jaa reissuinspiraatiota käyttämällä Instagramissa tunnistetta #IGTravelThursday tai #IGTT! Lue tempauksesta lisää täältä.

Minut löydät Instagramista nimellä @vagabondablog.


Lue myös muita #IGTRAVELTHURSDAY-postauksia ja lisää linkki omaan postaukseesi!


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

29 kommenttia

  1. Minä en nyt keksinyt varsinaisia pettymyksiä, mutta monessakin paikassa on tullut sellainen olo, ettei sinne tarvitse enää palata. Esimerkiksi Phuketiin ei ole ollut mitään ikävää ensimmäisen kerran jälkeen, mutta toisaalta se oli hyvä ja helppo paikka aloittaa Kaakkois-Aasiaan tutustuminen.

    Milanosta minulla on vähän erilainen kokemus kuin sinulla, mutta se saattaa johtua siitä, että me olimme siellä vain yhden yön saapuessa ja toisen yön poislähtiessä. Välissä kävimme parin yön piipahduksella Venetsiassa. Milanossa katsoimme nopeasti läpi Duomon ja Viimisen ehtoollisen, ja lähtöpäivänä kävimme vielä San Siron jalkapallostadionilla. Muuten pyörimme Naviglin alueella, joka tunnelmaltaan sopi meille hyvin. Tuskin minäkään olisin siellä tekemistä kovin moneksi päiväksi lisää.

  2. Näistä mainitsemistasi kohteista olen käynyt vain Milanossa ja vähän samat fiilikset siitä jäi. Yksi suurimmista flopeistani on ollut Istanbul.

  3. Loistava aihe! Näitä vinkkejä tarvitaan myös.
    Lähdin Balille vain koska kaverin sisko asuu siellä. Tiesin jo etukäteen, että saari on aivan liian kaupallinen makuuni. Autenttisuutta sai Balista etsimällä etsiä, vaikka kaunista olikin. Ehkä kulttuurishokki siitä että autokuskimme Balin kierros sisälsi lähinnä paikkoja, joissa minulle väkisin yritettiin myydä kaikkea mahdollista. Gilin saarten sijaan yhden yön visiitti Lembonganin saarelle oli halpa ja hauska.

    Asuin aiemmin Milanon lähellä Monzassa, ja olen täysin samaa mieltä Milanosta. Duomo ja Viimeinen ehtoollinen ovat tasan ne jutut mitkä kannattaa käydä katsomassa. Kävin Milanossa lähinnä shoppailemassa. Yksi yö Milanossa ja sitten voi ottaa suunnaksi esim. Bergamon, Leccon tai jopa Torinon tai Garda-järven ja Veronan.

  4. Kroatia, tarkemmin Istrian niemimaa. Siitä jäi vaisu, jotenkin tylsä kuva. E
    Odotuksia oli, mutta ainut mikä täytti toiveet, oli jäätelö.
    Toinen on Bangkok. Sinne en kyllä enää mene, ellei se ole välttämätöntä. Pitkä viikonloppu riitti ja oli ilo palata Vietnamiin. Epäkohteliasta, tylyä ja jotenkin plääh. Ei vaan minun juttuni.
    Sinun kohde flopeissa en ole käynyt, joten en osaa niihin ottaa kantaa. Tuo vaaran tunne ei kyllä ole matkalla mitenkään kiva.

  5. Mulla kyseiseltä listalta löytyy vain Dubai. Sieluttomalta tuntunut kerrostalojen kaupunki, jossa jalan ei päässyt mihinkään ja kaikki oli uutta ja kiiltävää. Itse nautin historiaa huokuvista reissukohteista, jossa saa olla hieman rähjäisyyttä ja asennetta. Dubain kanssa ei vaan kemiat kohdanneet.

  6. Tämähän oli hauska näkökulma! Aloin ihan miettimään, mitkä olisivat omat vastaavat kohteet…hmm.. olisi helpompi kertoa niistä minne ehdottomasti haluaa palata. Olenko jotenkin nollannut aivot “huonojen” kohteiden suhteen? Moni ystäväni on yllättäen tuntenut juuri noin Thaimaassa käydessä, ja sitten on niitä, jotka rakastavat paikkaa yli kaiken. Ehkä tosiaan kaupungin valinta on ratkaiseva tekijä tässä.

  7. Terve
    Kun minä aikoinani valitsin matkakohteekseni Phuketin, niin luulin valinneeni parhaan mahdollisen paikan lomailla. En tiedä, pääsenkö enää toista kertaa Thaimaahan, mutta jos pääsen, niin voisitko suositella minulle jotain erikoisen hyvää kohdetta?

    Toiveet: hotelli mahdollisimman lähellä meren rantaa niin, että pääsen avojaloin, uimapuku päälläni kävellen mereen uimaan kaksi kertaa päivässä.
    Valkoista puuterihiekkaa ja puhtaat vedet.
    Rauhallinen, turvallinen, ei mielellään venäläisiä turisteja.

    Karonin rantavedessä seisoi lähes kaulaan saakka vedessä kymmeniä venäläisiä turisteja. Aamupalalla he häiritsivät hiukan. Luulin silloin, että venäläisiä on nykyään joka paikka täynnä. Luulin muutenkin, että tämä on parasta paratiisia.

    Nyt olen ymmärtänyt, että jostakin voisi löytyä tasokkaampi seutu lomailla kuin Phuketin Karon.

    Menen marraskuussa Espanjaan. Voisin harkita kaukomatkaa Thaimaan suuntaan tammi/helmikuussa. Mitä siis suosittelet?

  8. Mielenkiintoinen kirjoitus, pitäisi itsekin joskus miettiä näitä omia floppeja ja kirjoittaakin niistä. Tuon Phuketin allekirjoitan myös, vaikka on vaikea pukea kunnolla sanoiksi miksi. Ehkä se on siinä, kun kävin siellä ekan kerran melkein 30 vuotta sitten, ja silloin se oli paratiisi. Samoin kuin Phi Phi, joka sekin on mielestäni täysin pilattu.

    Ja ihan totta, onneksi meidän ei tarvitse pitää kaikista paikoista :)

    1. Voin vain kuvitella, kuinka ihana Phuket on ollut 30 vuotta sitten! Ja Phi Phi! Kävin Phi Phillä ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja seuraavan kerran reilua vuotta myöhemmin. Jo tuossa ajassa saari oli muuttunut hurjasti, ja käydessäni siellä uudestaan vuonna 2010 en enää tunnistanut saarta samaksi. Nyt en enää menisi sinne…

  9. Hassua, en ole käynyt yhdessäkään näistä floppilistasi paikoista, eivät ole oikeastaan herättäneet suurta hinkuakaan ennen tätäkään. Varsinaisia floppeja on omalla listallani todella vähän, useimmiten päädyn siihen, että nämä ei niin suuria positiivisa tunteita herättävät paikat ovat kuitenkin “ihan kivoja”. Ehkäpä pari floppia kuitenkin mainitakseni, niin en todellakaan päässyt sisälle monen kehuman Portlandin (Oregon) kuuluisan trendikkääseen hipsterimeininkiin, vaan lähinnä kaupunki näyttäytyi melko yhdentekevänä ja hankalakulkuisena paikkana, jossa tietysti oli kivojakin piirteitä, mutta en hingu takaisin. Toinen floppi voisi olla vaikkapa Mosambik, jossa on ihan mielettömän kauniita paikkoja ja upeaa luontoa, mutta yleisen tunnelman koimme ajoittain jopa vihamieliseksi, ja ihan yleisesti aika epäystävälliseksi, ja verrattuna kaikkiin muihin itäisen ja eteläisen Afrikan maihin, niin juuri tuon yleisen ilmapiirin vuoksi ei tee mieli palata takaisin, vaikka kuinka upeita kohteet muuten olisivatkin. Tämä on tietysti meidän kokemuksemme yhdeltä vajaa parin viikon reissulta, eikä tietenkään tarkoita sitä, ettemmekö olisi kohdanneet myös hyvin ystävällisiä ihmisiä, mutta kuitenkin.

    1. Jos kokee vihamielistä käytöstä edes muutamalta paikalliselta, on ymmärrettävää että tulee olo, ettei ole tervetullut. Meillä kävi näin viime syksynä Kroatin Hvar-saarella. En tiedä, oliko syynä se, että turistikausi oli lopuillaan ja paikalliset kyllästyneitä turisteihin, mutta se töykeys alkoi tökkiä meitä hyvin nopeasti. Ei kaikki kroaatit tietenkään ollut tylyjä, mutta sen verran moni, että vaihdoimme maata suunniteltua aikaisemmin. Näitä muiden huonoja kokemuksia on mielenkiintoista kuulla, esimerkiksi nämä sinun kokemukset Mosambikista ja Portlandista on hyvä pitää mielessä, jos joskus noihin paikkoihin päädyn :)

  10. Mielenkiintoinen kooste. Karibialla taitaa olla aika moni kohde vaarallinen, vaikka maisemat ovatkin upeita. Minun inhokkejani on Frankfurt, jossa majoitus sijaitsi keskellä sekakäyttäjiä olevalla kadulla jotka olivat muissa maailmoissa. Katu oli kokonan heidän valtaamansa, joten en päässyt majoitukseen ja menin toiseen. Ilmeisesti paikallisetkin asuvat nykyään aivan erillisillä omilla alueillaan kauempana asemasta. Saksa on viime vuosina muuttunut liikaa, ei enää omaan makuuni, ennen oli rauhallisempaa. Wieni ei miellyttänyt asiakaspalvelu oli jatkuvasti melko tympeää ja välillä suoraan vihamielistä. Yhdessä hajuvesikaupassa myyjä huusi minulle ettei saa testeriä ja palatsin pihalla ei olisi saanut silittää eikä kuvata hevosta :D kyllä ihmetytti. Mutta oli siellä hyvääkin kuten barokki arkkitehtuuri ja muut hevoskärrykuskit olivat mukavia. En halua kuitenkaan kohteisiin/liikkeisiin joissa raivotaan syyttä suotta. Tukholmaan en ole oikein ikinä ihastunut, minulle siitä tulee mieleen Saksa+Neuvostoliitto. Metroasemat on jätetty likaisiksi ja kaikki on ylikallista kuten hostelli 100e, metroliput 4e kpl.

    1. Karibian kohteista minulla on kokemusta vain Dommareista ja Kuubasta, ja vaikka Kuubassakin on toki rikollisuutta, oli siellä huomattavasti turvallisempi fiilis. Sama juttu mulla, että en ole koskaan oiken löytänyt Tukholman charmia, johon monet tuntuu ihastuneen. Olen käyny Tukholmassa useasti, joten yritystä kyllä on ollut ihastua kaupunkii, mutta ei niin ei.

  11. Ihan mahtava näkökulma matkailuun!

    Samaa mieltä Milanosta. Olisin takuulla sanonut, ettei kannata mennä. Toisaalta sieltä lyhyen matkan päässä on vaikka Como, että voihna sinne lentää, jos lähtee äkkiä pois. Ja Bergamo todellakin on ihana. Minusta tuntuu, että viihdyn oikeastaan kaikkialla, mutta onhan noita kohteita, jotka eivät sytytä. Silti niissä on jotain kivaa – ehkä Milanossakin. Minusta tuntui Gili Trawabnganilla, että olen täysin väärässä paikassa, kun katsoin pyllyvakoon kurottuja bikinipyllyjä kylänraitilla. Mutta vähän syrjemmässä oli oikeastaan aika ihanaa.

    1. Kiitos Annika! Kyllä minäkin nyt sanoisin, että Milanon sijaan kannattaa tutustua lähialueisiin; järviin tai Bergamoon. Mutta en minä siltikään sanoisi parhaaksi vinkiksi menemättä jättämistä, koska aina kannattaa käydä uusissa paikoissa ja kokea kohde itse :)

  12. Kaikki kohteet eivät tosiaan sytytä. Mulle isot kaupungit on usein hankalia, samoin pelkät rantakohteet. Ksamil Albaniassa oli tylsä, Lontoon kanssa ollaan edelleen vain hyvänpäivän tuttuja. Barcelonan kanssa on ryppy rakkaudessa. Hehkutettu Bled ei vastannut sille asettamiani odotuksia. Ja useimmiten syy tosiaan onkin itsessä kuten sinäkin kirjoitit.

    1. Olen samoilla linjoilla kanssasi siitä, että pelkkä kaupunki tai pelkkä ranta ei useinkaan sytytä, ainakaan päivää paria pidempää, vaan monipuoliset kohteet ovat eniten mieleeni. Tai sitten luontokohde, jossa riittää patikoitavaa ja luontonähtävyyksiä. Esimerkiksi Slovenian Bohinj, jota suosittelen Bledin sijaan!

  13. Hmm, kovin pahoja floppeja ei ole vastaan tullut, vaikka jos jonkinlaisissa mestoissa on tullut käytyä. Jokaisesta maasta olen yrittänyt löytää jotain hyvää, vaikka jossain vaiheessa olisi tullut tunne, että tänne ei koskaan enää uudestaan. Intia ja Gambia maita, joissa tuo ajatus tuli useamman kerran mieleen. Olihan niissä sitä hyvääkin, varsinkin jälkimmäisessä. Phuketissa olen viettänyt useamman joulun eikä se nyt niin kamalaa ollut :) Thaimaasta löytyy toki kivempiakin paikkoja, mutta valitettavasti turismi on vallannut suuren osan maasta eikä rauhallisia paratiisirantoja juuri enää löydy.

    1. Aivan mainio asenne, että yrittää etsiä paikasta edes jotain hyvää, vaikka ei unelmakohde olisikaan! Kyllä minäkin siihen pyrin, sillä en missään nimessä halua pilata lomaani pettymyksessä kierien, mutta jälkeen päin olen myöntänyt itselleni, että kerta siinä paikassa riitti. Jos tykkää länsimaalaisesta joulutunnelmasta, mutta haluaa viettää joulun lämpimässä, on Phuket siihen varsin kiva paikka – siellä kun koristellaan ja panostetaan jouluun oikein kunnolla! :)

  14. Mennään kai hiukan samoilla linjoilla Milanon ja Phuketin kanssa. Milanossa vaikuttavaa oli kirkkoja ehtoollismaalaus. Phuketin taas oli liian täynnä. Khao Laki oli parempi vaihtoehto. Prahasta kyllä pidin. Inhokkeja ei oo mutta Venetsia ei ollut meitä varten.

    1. Khao Lak on minustakin ihana! Ainakin se oli talvella 2010-2011, nyt voi sekin olla jo aivan toisenlainen. Mutta silloin ainakin siellä oli mukava pikkukyläfiilis ja rantoja jokaiseen makuun: itse ajoin vapaapäivinä usein kylän ulkopuolelle pitkälle, mutta lähes täysin autiolle rannalla. Ah, mikä paratiisi!

  15. Kävin tämän vuoden keväällä Turkin Alanyassa ja voi hohhoijaa kun oli kamala kokemus. Paikka ei juurikaan sytyttänyt, mutta Alanyan pahin piirre oli aggressiiviset kaupustelijat. Jos et mitään ostanut, perään huudettiin “Fuck you”. °Alanyaan en halua enää koskaan 😄

    1. No tuo on kyllä niin törkeää, että huudellaan rivouksia perään jos ei osta mitään! Minulla menisi hermot aivan välittömästi. En ole Turkissa käynyt pikaista yhden yön pysähdystä lukuun ottamatta, joten omakohtaisia kokemuksia ei ole. Mutta nuo Turkin pahimmat turistikohteet ei kyllä kiinnostakaan – vielä vähemmän tämän sinun kokemuksen jälkeen!

  16. Tähän mennessä vastaan tullut ainoastaan ihania kohteita, mutta olen tarkka kyllä kohteen valinnassa. Minulle ehdottoman tärkeää on se, että voin halutessani lähteä matkakohteessa YKSIN kaduille pörräämään ja valokuvaamaan. Ilman pelkoa.

    1. Juuri tuo, että kohteessa pystyy liikkumaan yksin ilman pelkoa, on todella tärkeää. Dominikaanisessa tasavallassa kävin tasan yhden kerran kotimme lähellä olevalla rantakadulla lenkillä keskellä kirkasta päivää, ja sen puolen tunnin aikana vierelleni pysähtyi sihisemään puolenkymmentä autoa tai skootteria, ja varmaan saman verran minulle tööttäiltiin ja huudeltiin. En tiedä, tarkoitettiinko tällä huomiolla mitään pahaa, mutta kun on nähnyt ja kuullut alueen rikollisuudesta ja väkivallasta, ei se ollut yhtään rentouttava lenkki. Muutenkin yksin liikkuminen ei ollut suotavaa, ei kävellen eikä edes taksilla. Autolla ajaessa piti varmistaa, että ovet olivat lukossa, ettei liikennenvaloihin pysähtyessä tule ketään sisään. Jne, jne… Kaukana paratiisikohteesta :(

      Kiva kuulla, että olet onnistunut valitsemaan kohteesi niin hyvin, että floppeja ei ole osunut kohdalle! Kiitos kommentistasi! :)

  17. Kohteen lisäksi enenevässä määrin vaikuttaa maan poliittinen tilanne. Minua kiinnostaa kovasti esim Budapesti ja Istanbul, mutta en halua tukea kummankaan maan itsevaltaista ja vastenmielistä politiikkaa. Tämä on tosi hankala, eikä suinkaan mustavalkoinen, asia; matkailulla voi myös tukea paikallisia asukkaita käyttämällä palveluitaan yms., mutta toistaiseksi ollaan päätetty olla matkustamatta näihin kohteisiin.

    Ihan kamalaa floppia matkakohteiden suhteen ei ole tullut vastaan, mutta sanotaan nyt vaikka Kos.

    1. Mä olen todella huono miettimään maan poliittista tilannetta reissukohteita miettiessäni. Tietenkään levottomille alueille en ole kiinnostunut matkustamaan, mutta vaikkapa Unkarin politiikasta en ole niin perillä, että olisi tarvetta boikotoida maahan matkustamista. Mutta hyvä, että sinunlaisia valveutuneita matkailijoita on, joskin jokaisella asialla on useampi puoli, ihan niin kuin sanoitkin. Kiitos kommentistasi! :)

  18. Milano! Aamen! En tiedä, voiko entisiä asuinmaita laskea no no -kohteiksi, mutta en keksi yhtään syytä, minkä takia lähtisin Hollanniksi enää turisteilemaan. En tykännyt asua siellä, ja vielä vähemmän nauttisin turhan päiten siellä ajan tuhlaamisesta. Ystäviä voisin kyllä lähteä katsomaan.

    Jipii, Budapest mainittu, Hösök terellä tavataan!

    1. Ohoh, jotenkin aika yllättävää, että pitänyt Hollannista ainakaan asuinmaana! En ole koskaan siellä käynyt, mutta eikös sitä kehuta matkakohteena paljon. Toki kokemukset saattavat olla todella eri, kun maassa asuu eikä vain lomaile. Ihanaa syksyä sinulle sinne ihanaan Budapestiin!!