Suomalais-tanskalainen joulu Kreikassa: näin meillä vietetään joulua

Suomalais-tanskalainen joulu

Kun kahdesta eri maasta kotoisin olevat laittavat hynttyyt yhteen, tuo kumpikin osapuoli mukanaan kotimaastaan omaksuttuja tapoja ja traditioita. Tärkeiden juhlien aikaan omista perinteistä saattaa joutua joustamaan antaakseen tilaa kumppanille tärkeille tavoille – tai sitten luodaan yhdessä kokonaan uusia.

Pohjoismaalaisille vuoden juhlista joulu on usein se, johon liittyy eniten lapsuudesta tuttuja perinteitä, joita halutaan ylläpitää myös kumppanin kanssa asuessa. Pohjoismaissa joulun viettotavat eivät poikkea rajusti toisistaan, joten tanskalaisen avopuolisoni kanssa joulun juhliminen ei ole juurikaan aiheuttanut kompromisseja. Syynä on varmastikin myös se, että olemme molemmat viettäneet jouluja ympäri maailmaa, joutuen joustamaan omista tutuista perinteistä jo vuosia.

Suomalais-tanskalainen joulu

Myös täällä Kreikassa asuessa on ollut pakko pystyä joustamaan omista totutuista joulutavoista: ei täällä saa rakennettua täysin suomalaista tai tanskalaista joulua vaikka kuinka yrittäisi. Ja eihän se joulu samalta siltikään tuntuisi, sillä minulle joulu tuntuu oikealta joululta edelleenkin vain Suomessa perheen kanssa – siitäkin huolimatta, että ulkomailla vietettyjä jouluja on takana jo 13.

Vaikka tämä joulu oli kuudes yhdessä viettämämme suomalais-tanskalainen joulumme, ei meille ole ehtinyt juurikaan muodostua yhteisiä joulutraditioita. Syynä tähän on kenties se, että olemme juhlineet joulua useammassa maaassa: pari joulua olemme viettäneet matkoilla (Espanjassa ja Maleasiassa), yhden Tanskassa ja nyt viimeiset kolme joulua Kreikassa.

Kreikkaan kotiutumisen myötä joitain uusia jouluperinteiden alkuja on kylläkin jo havaittavissa – ja toki hieman on mukana myös perinteitä Suomesta ja Tanskasta.

Untitled

Joulun aloittavat tanskalaiset adventtilahjat

Ehkäpä ihanin Tanskasta, Thomaksen lapsuuden jouluista, tullut tapa on adventtilahjat. Thomaksen äidillä on ollut tapana koota lapsilleen neljän lahjan lahjakori, jossa on yksi lahja jokaisena adventtisunnuntaina avattavaksi. Hän on jatkanut tätä perinnettä, vaikka lapset ovat jo aikuisia – ja minäkin olen päässyt traditioon mukaan.

Aikaisempina vuosina olemme saaneet pienet paketit odottamaan joulukuuta jo syksyllä, Thomaksen perheen käydessä Kreetalla, mutta tänä vuonna paketit toi posti. Lahjat eivät yleensä ole arvokkaita, vaan paketista saattaa paljastua vaikkapa adventtikynttilä tai joulukoriste – jotain, joka tuo joulun tunnelmaa pitkin joulukuuta. Traditio on suloinen ja aloittaa mukavasti joulutunnelmaan virittäytymisen.

Suomalais-tanskalainen joulu

Riisipuuroa ja glögiä pitkin joulukuuta

Riisipuurosta meillä on eri käsitykset: tanskalaisille riisipuuro on makea ja kermainen joulun jälkiruoka risalamande, kun minä syön suolalla maustettua ja kanelisokerilla kuorutettua puuroa pitkin joulukuuta niin iltapalaksi kuin aamiaiseksikin.

Glögi kuuluu joulunalusaikaan sekä Tanskassa että Suomessa, mutta meillä glögiä juo enimmäkseen vain minä. Jokailtainen herkkujuoma ei glögi kuitenkaan ole, sillä en ole Kreetalta onnistunut löytämään alkoholitonta glögiä (joka taitaakin olla tyypillistä vain Suomessa). Täällä saa Lidlistä edullista saksalaista glühweinia, mutta parempaa on skandikaupan tarjonnassa oleva herkullinen, pohjoismaalaiseen makuun sopiva Blossa!

Joulu Kreetalla

Aattoaamiaiseksi aina joulupuuro – mutta vain minulle

Riisipuuro on ollut minun jouluaaton aamiainen niin pitkään kun muistan – myös Kreetalla. Mitään varsinaista puuroriisiä täällä ei ole myynnissä, mutta risottoon sopivasta kreikkalaisesta karolina (Καρολίνα) -riisistä tulee mainio puuro!

Kuten pitkin joulukuuta, myös aattona saan syödä puuron yksin. Thomas syö aattona yleensä aivan samanlaisen aamiaisen kuin vuoden muinakin päivinä, ja jättää väliin tämän suomalaisen jouluaamun perinteen.

Suomalais-tanskalainen joulu

Aattoaamun kävelyretki luonnossa

Pari vuotta sitten, ensimmäisenä joulunamme Kreetalla, oli aattona upea ja aurinkoinen sää. Puristimme oman kylän appelsiineista mehua pulloon ja pakkasimme eväät mukaan, ja ajoimme rannikolta sisämaahan päin, ylös kukkuloille keskelle asumatonta luontoa. Kävelimme oliivifarmareiden tekemiä polkuja pitkin, nautimme upeista maisemista ja kauniista talvipäivästä, ja patikoinnin päätteeksi pysähdyimme syömään eväät.

Vuotta myöhemmin tein vastaavan retken itsekseni Thomaksen ollessa töissä, mutta tänä vuonna olimme taas aattoaamuna molemmat patikoimassa. Ja kuten aikaisempinakin vuonna, myös tällä kertaa jouluaatto oli aurinkoinen ja lämmin! Uskon, että tästä pienestä kävelyretkestä tulee pidempikin perinne, ainakin aina säiden salliessa.

Joulu Kreetalla

Joulurauhan julistus

Joulurauhan julistuksen katsominen on ollut perheessämme perinteenä aina, ja olen pyrkinyt pitämään tästä tavasta kiinni mahdollisuuksien mukaan myös ulkomailla asuessani – paremmin nyt viime vuosina, kun aikaeroa Suomeen ei ole juuri ollut ja lähetyksen on voinut katsoa netistä helposti.

Usein Thomas katsoo joulurauhan julistuksen kanssani, vaikka ei siitä mitään ymmärräkään. Muita ohjelmia ei jouluperinteisiimme kuulu, harvoin katsomme edes jouluelokuvia.

Joulu Kreetalla

Porkkanalaatikkoa & ankkaa – ja paljon suklaata!

Suomalais-tanskalainen joulumme ei vaadi tuntikausia keittiössä ahertamista, sillä syömme yleensä aatoillallisen ravintolassa. Thomas haluaa joulupöytään ankkaa, jota on ollut Hanian satamassa sijaitsevan Salis-ravintolan listalla. Siellä illallistimme viime vuonna, ja niin olisimme varmasti nytkin tehneet, jos ravintolat eivät olisi koronarajoitteiden vuoksi kiinni.

Pelastukseksemme (tai lähinnä siis Thomaksen joulun pelastukseksi) saapui tanskalaisen ravintolan pitäjä, joka tarjoutui valmistamaan noutoannoksena ankkaa, karamellisoituja perunoita (brunede kartofler) ja punakaalia, ja jälkiruoaksi risalamandea. Täysin tanskalainen jouluateria siis!

Ainoana suomalaisena jouluruokana oli tänäkin vuonna tekemäni porkkanalaatikko. Laatikoista suosikkini on kylläkin imelletty perunalaatikko, mutta sitä en ole edes kokeillut tehdä sen hankalalta vaikuttavan valmistuksen vuoksi.

Mutta kenties paras jouluherkkuperinne on kuitenkin se, että suklaata täytyy olla – ja paljon! Tämäkin on minun suomalaiseen jouluun kuuluva asia, ei niinkään tanskalaiseen. Tänä vuonna tilasin joulusuklaat Suomikaupasta, joten aattoillan herkutteluhetkeen kuuluivat Fazerin suklaarasia ja Brunbergin Tryffelit – jälkimmäisiä kun oli aina tarjolla lapsuuteni jouluissa mummoni luona.


Piditkö lukemastasi?
Seuraa blogia Instagramissa | Blogit.fi:ssä | Facebookissa | Bloglovinissa

2 comments
  1. Kun ei ole vuoteen päässyt Kreetalle,on kaikki mitä sieltä tulee mielenkiintoista.Valokuvat ovat
    tosi ihania,niitä voisi olla lisää.

    1. Kiitos Jorma, yritän jatkossa laittaa enemmän kuvia! Näiden koronarajoitteiden aikaan kuvia vaan tulee otettua niin kovin vähän, kun ei tule käytyä oikein missään… Mukavaa alkanutta vuotta sinulle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

You May Also Like