Olen jo aikaisemminkin maininnut, että asiakaspalvelun taso on Kööpenhaminassa aivan onneton verrattuna Suomen palvelukulttuuriin (lue vaikka viimeviikkoinen Helsinki-postaus). Minä en ole mielipiteeni kanssa yksin, sillä etenkin Thomas on ollut molemmilla Suomen visiiteillään suorastaan haltioissaan saamastaan hyvästä asiakaspalvelusta.
Nyt jätän tässä huomioimatta Suomen jatkuvasti lisääntyvän itsepalvelukulttuurin, vaan puhun ainoastaan asiakaspalvelutehtävissä työskentelevistä ammattilaisista.
Palattuamme pari päivää sitten kahden viikon Riika-Suomi-Tallinna -reissultamme on Kööpenhaminan ala-arvoinen palvelukulttuuri iskenyt kasvoillemme entistä voimakkaammin, sillä matkan aikana saamamme palvelu oli yhdeksänä kertana kymmenestä niin hyvää, että sitä ei voi edes verrata Köpiksen paskaan palveluun (pardon my French).
Tai, kuten olen aikaisemminkin sanonut, Kööpenhaminassa ei saa palvelua. Ei kai sitä siis voi silloin sanoa hyväksi tai huonoksi, kun sitä ei yksinkertaisesti ole. Asiakaspalvelutehtävissä olevia ei vain näytä kiinnostavan asiakkaat sen enempää kuin on pakko: tehdään kyllä kaikki tarvittava, mutta missään nimessä ei kannata odottaa mitään ekstraa. Siinä on jo vau-elämystä kerrakseen, jos keskitasoisen ravintolan tarjoilija hymyilee sinulle – Michelin-tähtien mukana kun jo sentään saa hieman yritystä.
Pahimpia ovat ne niin sanotut hipster-paikat, joissa ollaan niin cool, että hyvä että asiakkaan tullessa jaksetaan tervehtiä tai nostaa katsettaan kännykästä. Supersuositun Kødbyen-alueen ravintolat ovat meillä jo mustalla listalla, etenkin ne edullisemmat, sillä niiden henkilökunnan välinpitämättömyys ei vaan yksinkertaisesti ole kruunujemme arvoisia.
Ette usko, millainen kulttuurishokki on Suomessa iskenyt useamman kerran, kun kaupan kassa on tervehtinyt tullessani sisään, tai kun ravintolan työntekijä on jutellut muutakin kuin ne pakolliset! Esimerkiksi lounastaessamme viime viikolla erinomaisessa kuopiolaisessa Urban-ravintolassa kaksi eri tarjoilijaa alkoi jutella meille mukavia siivotessaan viereisiä pöytiä. Minulla meni pasmat sekaisin, totaalisesti. Never in Copenhagen.
Mutta millaista asiakaspalvelua Kööpenhaminassa sitten saa? Eilisen esimerkki elävästä elämästä antaa osviittaa:
Olimme ruokakaupan kassalla, minä pakkaamassa ja Thomas maksamassa. Tanskassa voi ostaa särkylääkkeitä kaupoista, ja ne on yleensä kassan vieressä olevassa pienessä lukollisessa laatikossa. Thomaksen pyydettyä paketillista, oli kassaneidin tympeä vastaus “äähhh, mun pitäisi hakea avain”, eikä hän tehnyt elettäkään tehdäkseen niin.
Oli myyjän onni, että minä olin pakkauspuuhissa, enkä kuullut saati ymmärtänyt tätä keskustelua, sillä muuten hän olisi tosiaankin joutunut nostamaan takamuksensa tuolista. Thomas kenties tällaiseen tottuneena antoi vain asian olla, ja särkylääkkeet jäivät kauppaan.
Tanskassa tulee tarjoustuotteiden hinta tarkastaa aina kuitista, sillä vähintään joka toinen kerta tarjoushinta ei ole mennyt kassajärjestelmään saakka. Niin oli tälläkin kerralla (edellisen kerran sama asia tapahtui eilen, joten ärsytyskäyrä oli jo sen vuoksi valmiiksi normaalia korkeammalla), joten jouduin tyhjentämään juuri pakkaamani kassin ja etsimään väärin rahastetut tuotteet, jotta kassa saisi skannattua ne uudelleen. Ei anteeksipyyntöä tai mitään, vain liikaa veloitettu raha kouraan ja farvel. Ja luuletteko, että tämä tyttö teki mitään korjatakseen oikean hinnan järjestelmään? Ei varmasti.
Ei ehkä kuulosta yksittäisenä tapahtumana niinkään kamalalta, mutta kun tällaista välinpitämättömyyttä joutuu kestämään joka hemmetin päivä, alkaa jossain vaiheessa tosissaan kaivata niitä moikkaavia kaupan työntekijöitä. Tai vaikka sitä, että olutbaarissa henkilökunta osaa jopa suositella sinulle toiveittesi mukaista olutta, ilman kasvoilla olevaa äärimmäisen tympääntynyttä ilmettä. (Sekin baari on nyt mustalla listalla. Muutaman kerran käytyäni vihdoin kyllästyin siihen tunteeseen, että minusta on työntekijöille vain kiusaa.)
Mutta kaikkeen tottuu, sillä kööpenhaminalaisten tavoin en minäkään ole tämän enempää palvelua tässä kaupungissa odottanut taikka vaatinut. Vaikka kyllähän se Suomessa ja Tallinnassa saadun iloisen palvelun jälkeen pistää miettimään, että kaksi vuotta Kööpenhaminassa asuneena en muista kovinkaan montaa tilannetta, jolloin olisin saanut erityisen hyvää palvelua. Onkohan niitä oikeasti yhtäkään? Joissakin paikoissa olen joskus saanut yleistä tasoa parempaa, mutta että oikeasti hyvää?
Olen oikeasti alkanut ihmetellä sitä, miksi suomalaista asiakaspalvelua aina parjataan. Koska minä en usko sen huonouteen enää ollenkaan, enkä edes voisi olla samaa mieltä omien kokemusteni pohjalta. Vai onko se sitten vain sitä, että ne satunnaiset huonot kokemukset muistetaan pitkään, mutta ne hyvät unohtuvat hetkessä?
Kirjoitin Googleen hakusanoiksi pelkästään suomalainen asiakaspalvelu, ilman sanoja “hyvä” tai “huono”. Tuloksiksi tuli “Tämä mättää suomalaisessa asiakaspalvelussa”; “Suomalainen asiakaspalvelu saa sapiskaa”; “Suomalainen asiakaspalvelu on kehnoa”; “Suomalainen ei osaa palvella?” – ja jopa järkyttävän huono otsikko “Maailman ohuin kirja – suomalainen asiakaspalvelu”.
Eipä asiakaspalvelijoiden työtä taideta Suomessa paljoakaan arvostaa. Ihan harmittaa niiden ihanien ihmisten puolesta, jotka me reissullamme kohtasimme: hotellien vastaanottovirkailijat, ravintoloiden tarjoilijat, kuopiolainen taksikuski, junan konduktööri, baari- ja kahvilatyöntekijät… Ainakin me olemme teidän työpanokseenne tyytyväisiä, sillä te teitte meidän Suomen reissustamme helpon, mukavan ja onnistuneen – jälleen kerran. Kiitos.
Jutun kuvat ovat jyväskyläläisestä Harmooni-ravintolasta.
Täälläkin saimme hyvää palvelua.
25 comments
fantastinen ja myös erinomainen blogipalvelun. En todellakaan aio kiitos, että
annoitte meille parempaa tietoa.
Kiitos tästä postauksesta, satuin sen löytämään kun googletin sanat “suomalainen asiakaspalvelu” ja tämä oli lähimpänä sitä mitä itsekin olen mieltä. En tiedä miksi niin paljon valitetaan, itse saan ainakin täällä yleensä aina hyvää palvelua :) usein kai ne valittajat ovat itse niitä naama väärin päin kulkevia, jotka sitten saavat iloisimmankin asiakaspalvelijan hymyn hyytymään… Kiitokset kaikille hyville asiakaspalvelijoille ! Ehkä suomessa asiakaspalveluun on myös kiinnitetty huomiota, kun sitä on niin paljon parjattu.
Toisinaan tuntuu, että suomalaisten vaan täytyy valittaa asiasta kuin asiasta… Ja todellakin voi olla niin, että asiakas itse on niin nyrpeä, että se tarttuu asiakaspalvelijaankin. Olen ollut nyt töissä noin 1,5 vuotta puhelinasiakaspalvelussa ja monet suomalaiset ovat puhelimessa tylyjä, jopa ilkeitä, ja kiroilu on aivan normaalia. Jos he ovat kasvokkain läheskään samanlaisia, niin ei ihmekään jos he saavat normaalia huonompaa palvelua, sillä minulla ainakin on vaikeuksia palvella sellaisia mörököllejä iloisesti. Käyn Suomessa pari kolme kertaa vuodessa, enkä ole koskaan saanut huonoa asiakaspalvelua, vaan suomalaiset asiakaspalvelijat ovat aidosti hyväntuulisia ja auttavaisia. Kiitokset siis suomalaisille asiakaspalvelijoille! Ja kiitos sinulle kommentistasi :)
Mä vähän salaa toivoinkin, että kirjoittaisit tästä aiheesta silloin kun viimeksi sivusit Köpiksen huonoa asiakaspalvelua tuossa aiemmassa postauksessasi! On kyllä melkoista meininkiä, huhhuh :D Voisi kuvitella, että Köpikseen kun perustaisi jonkun palvelualan yrityksen, jossa oikeasti asiakaspalveluun panostetaan ihan todella niin sillä voisi jo ratsastaa aika pitkällekin, jos yleinen taso on tuo. Ja ehkä pikkuhiljaa muutkin sitten ottaisivat oppia…
Juttelin pari päivää sitten tästä asiasta mun täällä asuvan suomalaisen kaverin kanssa, ja sen kokemukset oli vielä järkyttävämpiä. Siis esimerkiksi ravintolassa kun on haluttu maksaa erikseen, on tarjoilija tokaissut, että “laskekaa itse mitä kukakin maksaa, se ei ole mun tehtävä”. Ja Suomessa kun yleensä kysytään maksuvaiheessa, että tuleeko samasta vai erikseen. Pieni ero :D
Tekisi kyllä mieli itse perustaa vaikka ravintola tai kahvila ja näyttää esimerkkiä, kuinka ihan pienilläkin jutuilla kokemuksesta saa paljon miellyttävämmän. Eri asia sitten on, että onko sillä edes kööpenhaminalaisille merkitystä…
Meidän heinäkuisen oikein mukavan Köpiksen reissun ehkä ärsyttävimmät ja huvittavimmat jutut liittyivät juurikin tuohon asiakaspalveluun – johon siis ei oltu ollenkaan varautuneita/ei osattu odottaa! Ollaan ekaa kertaa reissatessa ääneen ihmetelty että miten kaikki tuntuu olevan niin vaikeata?! :D tuntuu ettei mitään opastusta missään ja jos sellaista pyydetään niin tuntuu ettei ihmiset ymmärrä varsinkaan englantia. No, kaikki meni kuitenkin loppujen lopuksi oikein hyvin ja ihana matka oli ja se oli tietysti tärkeintä.
Kiva juttu, että teidän reissu meni kaikesta huolimatta hyvin :) Tuo, että kaikki tuntuu olevan jotenkin niin vaikeaa, kuvastaa tätä Kööpenhaminan tilannetta aivan loistavasti! Sitä se just on, ja sitä ei edes yritetä peitellä :D Voisin hyvin kuvitella, että se vitsi “en mä tiiä, mä oon vaan töissä täällä” on saanut alkunsa Kööpenhaminasta…
Hassua, minäkin olisin kyllä kuvitellut kuuluisien onnellisten tanskalaisten olevan myös iloisia töissä, mutta ei kai sitten :) Minäkin kyllä koin Espanjan asiakaspalvelun hyvin tympeäksi ja aina Suomessa käydessäni hämmästelin palvelun ystävällisyyttä. Täällä Maltalla on kyllä ihan täysin hit or miss-tilanne – asiakaspalvelijat voivat ihan yhtä lailla olla todella avuliaita ja ystävällisiä tai sitten suorastaan raivostuttavan töykeitä. Enemmän tosin on niitä avuliaita :)
Ainakaan tanskalaisten kohdalla onnellisuus ei automaattisesti tarkoita iloisuutta. Ehkä näilläkin toimii sanonta “kel onni on, se onnen kätkeköön”. :D Etelä-Euroopassakaan ei taideta paljoa välittää asiakaspalvelun tasosta, eikä siis vaadita sen parempaa kuin saadaan ja ollaan iloisia niistä kerroista kun palvelu on hyvää. Suomessa kun ei tulisi kuuloonkaan, että palveluammatissa oleva henkilö olisi asiakkaalle vihainen tai töykeä. Tai jos on, niin asiakas varmaan antaisi työntekijän kuulla kunniansa :D
Mun mielestäkään suomalaisessa asiakaspalvelussa ei nykyään ole mitään valittamista. Mutta mä olenkin tottunut reissaamaan itä-Euroopassa :-D Unkari on kenties epäystävällisin maa, jossa olen koskaan käynyt. Ja Romania tulee perässä, joskin sielläkin on viime vuosina petrattu tässä suhteessa. Myös äskettäisellä Italian-reissulla pistin merkille asiakaspalvelijoiden ynseyden, josta Marimentekin mainitsi. Eikä näistä missään maassa ole kyse kielimuurista, sillä mieheni osaa puhua unkaria, romaniaa ja italiaa.
Minusta muutenkin tuntuu, että he jotka on reissanneet edes hieman enemmän (muuallakin kuin yliystävällisten asiakaspalvelijoiden maassa Yhdysvalloissa), osaa arvostaa suomalaista asiakaspalvelua. Ehkä joskus siitä vaan valitetaan valittamisen vuoksi, eikös se ole meille suomalaisille tyypillistä? :D
Joo, minulle löi huono asiakaspalvelu silmille Kööpenhaminassa paikassa, jonka nimi on Café det vide hus ja joka on saanut sikana tähtiä. Se on ilmeisesti sellainen hipsteripaikka. Ei mitään mielenkiintoa asiakasta kohtaan, vaan paikan omistaja vain jatkaa omaa juttuaan jonkin tuttavansa kanssa.
Joo, just tuollaista se täällä on. Joskus jopa jossain kahvilassa tilausta tehdessäni tarjoilija on alkanut kesken kaiken puhua jollekin muulle, ja sitten “niin, mitä sä halusitkaan?”. Toistapa siinä sitten, kun tarjoilijaa ei voinut vähempää kiinnostaa kuunnella ensimmäisellä kerralla…
Olipa hyvä teksti ja pisti kyllä miettimään! Ollaanko me suomalaiset sitä mieltä, että meillä on huonoa palvelua, vai ovatko ulkomaiset matkailijat sitä mieltä? Tottahan se on, että ne huonot asiakaspalvelutilanteet jää helpommin mieleen, mutta pääsääntöisesti Suomessa on mun mielestä hyvää palvelua. Harvoin asiakaspalvelijat tekee ihan hirveästi ekstraa, mutta mun mielestä jo hymyily, tervehtiminen ja auttaminen tarvittaessa on ihan riittävää asiakaspalvelua. :) Ja nyt kun rupesin tarkemmin miettimään, niin lähi-Siwan myyjä kehui mun lettikampausta pari viikkoa sitten ja työpaikan viereisen huoltiksen kaikki työntekijät on kyllä tosi mukavia ja niiden kanssa tulee juteltua ja heitettyä läppää lähes päivittäin. Tällaista ei ilmeisesti taida Köpiksessä tapahtua lainkaan? :D
Kiitos Miija! Minun mielestä suomalaiset itse ovat sitä mieltä, että palvelu Suomessa on yleisesti ottaen huonoa. Sellainen kuva minulla on, että palvelun tasoa haukutaan jatkuvasti – ja sitä nuo googlen tulokset tukee mainiosti. Missä on artikkelit, missä kehutaan saatua palvelua? Ne harvat taitaa hukkua negetiivisten juttujen alle, niitä kun yleisesti ottaen taidetaan tykätä lukea muutenkin enemmän, oli aihe mikä hyvänsä.
En minäkään mitään erikoista asiakaspalvelua vaadi, etenkään noissa ihan normaaleissa ja keskihintaisissa ravintoloissa ja hotelleissa, mutta jo se, että Suomessa asiakasta kohdellaan ihmisenä, on jo aivan mieletön juttu Köpikseen verrattuna! Siis nuo pikkujutut, että tervehditään ja jutellaan muutakin kuin ne pakolliset. Ja esimerkiksi juuri tuo, että kaupan kassa kehuu sun kampausta! Ei todellakaan tapahtuisi Köpiksessä… Täällä sä olet vain pakollinen työhön kuuluva paha, jonka kanssa halutaan olla mahdollisimman vähän tekemisissä.
Itä-Helsingissä asiakaspalvelu vaihteli aina sen mukaan kuka sattui olemaan milloinkin töissä. Yleensä ns. peruspalvelua, ei hymyjä mutta tervehtiminen. Tosin muistan joistain tietyistä liikkeistä sen että niissä palveltiin ensimmäisenä ja paremmin ikäihmisiä, mikä pisti silmääni, koska asiakaspalvelun tulisi olla samankaltaista kaikille iästä viis
Samaa mieltä, asiakaspalvelun tulisi olla samanlaista kaikille, iästä, sukupuolesta tai ulkonäöstä riippumatta!
Hmm, olisiko tuossa kyse jostain kulttuurieroistakin? aina ei jaksa hymyillä, mutta tympeä ei saa olla asiakasta kohtaan, ei etenkään hotellialalla eikä ravintoloissa. Joskus ei vaan muista hymyillä, mutta sellainen tympeä asenne ettei edes halua kuunnella/katsoa asiakasta niin on tullut maailmalla tutuksi minullekin ja usein syynä on se että on ulkomaalainen eikä puhu täydellisesti maan kieltä/murretta, tai näin minun kohdallani siis. Olen saanut tähän mennessä kaikkein huonointa asiakaspalvelua Wienissä, Belgiassa ja nyt myös ikävä kyllä Pohjois-Italiassakin. Turha odottaakaan mitään hymyä näissä, joskus jotkut asiakaspalvelijat ovat jopa niin vihaisia että kiristelevät hampaitaan ja töksäyttävät jotain asiatonta tai eivät tiedä mitään jos kysyy hotellin respassa neuvoja. Tosin ei tämä yksistään kulttuureista riipu, sillä sain vähän aikaa sitten myös Espanjassa aivan mielettömän surkeaa asiakaspalvelua. Minulle yritettiin laittaa hedelmistä eri hinta kuin muille. Ostin siis euron tarjoushedelmiä ja kassalla lyötiin suurempi summa. Menin asiakaspalveluun ja he eivät tietenkään tienneet mitään, kunnes kutsuivat managerin tms. joka väitti että kyllä hinta on juuri se mikä piti! ja kävin vielä tarkastamassa hyllystä niin siellä luki se halvempi hinta eli euron, minä en ollut erehtynyt. Sitten menin toisille asiakaspalvelijoille toisen kerran ja sain sen tarjouksen minkä piti. Välimeren maissa ottaa eniten päähän kaikista eniten tuollainen huijaaminen, ei haittaa yksistään se tympeys mutta en vaan hyväksy sitä jos ulkomaalaisia laskutetaan enemmän siksi että on ulkomaalainen eikä kohteessa syntynyt. Tuntuu että huijaaminen on jotenkin sallittavaa Välimeren maissa ja todellakin toivoisin olevani täysin väärässä. Viimeksi tulin huijatuksi Italiassa ruokakaupassa, kun taas tarjoushinta ei koskenutkaan minua ja hyllyjen järjestäjä rupesi riehumaan ja syyttämään varkaaksi kun tarkistin hintaa, alelappu oli tietysti jo piilotettu. En aikaisemmin tiennyt että Espanjassa (ja välillä myös Pohjois-Italiassa) tarjoukset koskee vain paikallisia, mutta tulipahan sekin nyt selväksi. On myös sellaisia olemattomia “korttitarjouksia” jotka koskee vain paikallisia joilla on kortit, vaikka aidosti koko kaupassa ei olisi mitään tarjouskorttisysteemiä, tämäkin tuli selväksi. Huomasin kun puhuin Espanjassa pari sanaa espanjaa niin johan muuttui ääni kellossa..
Puhutko muuten tanskaa? voisiko saamasi ankea kohtelu johtua siitä jos et puhu?
Wienissä suhtauduttiin minuun raivokkaasti lähes joka kerta jos puhuin englantia. Hajuvesikaupassakaan ei saanut edes testeriä pyytää, sillä myyjä sai hermoromahduksen ja alkoi tostella “Et saa testeriä! Et saa testeriä!!!” ja tämä tapahtui kahdessa eri kosmetiikkaupassa vieläpä :D ja ihan asialliseen sävyyn yritin englanniksi kysyä ja sitten yritin vaihtaa saksaan, mutta ei tehonnut joten jäi hajuvesi kauppaan. Yhdessä Wienin vaatekaupassa sain kaikkein uskomattominta asiakaspalvelua. Myyjä yritti olla antamatta vaihtaa edellispäivänä ostettua vaatetta (kuitti tallessa) ja sitten hän rupesi pilkkaamaan minua ja syytti maassa asumisesta sekä päivittäisestä shoppailusta. Sen jälkeen hän repi vaatteen minulta ja vei takaisin hyllyyn, ilman etten saanut rahaa tms. takaisin. Odotin kaupassa niin kauan että sain rahat takas ja siinä kaikkosi moni asiakas. Ei ole vielä muualla tapahtunut tämmöstä. Belgialaisten vihanpurkauksetkin oli melko pientä tuohon verrattuna, siellä minua mm. tönittiin kadulla ja kohdeltiin vähän rasistisesti myöskin. Välimeren maissa ei vielä ole kukaan käynyt käsiksi, mutta muutama vuosi sitten minua haukuttiin ranskalaiseksi.
Varmasti jonkinlainen kulttuuriero on kyseessä, vaikka muuten kyllä ajattelisin suomalaisen ja tanskalaisen palvelukulttuurin olevan lähemmäksi samanlaista, kuin suomalaisen ja vaikka espanjalaisen. Ja kun kuitenkin palveluammateissakin palkka on Tanskassa hyvä, joten ei edes ole kyse siitä, että palkan huonouden vuoksi ei jakseta panostaa työhön. Ei täällä kukaan vaadikaan parempaa palvelua, joten miksi sitten edes antaa sitä?
Mä en puhu tanskaa, ja mietin tuota, että voisko “vika” sitten olla minussa ja kielitaidottomuudessani. Mutta kun ei se sitäkään ole, sillä poikaystävän kokemukset on samanlaisia. Ja kun taas vertaa Suomeen, niin siellä ei palvelu huonontunut yhtään, vaikka asioitiin englanniksi!
Sinun kokemukset ovat kyllä aivan kamalia! :( Ei tuollaisten tapahtumien jälkeen varmaan kiinnosta kohta eneää edes ostaa mitään mistään! Sentään tuollaista vihaista palvelua ei Köpiksessä ole, ennemminkin niin neutraalia, että se ei ole hyvää eikä huonoa.
Kiitos pitkästä kommentista ja kokemuksiesi jakamisesta! Nyt en odota kovinkaan paljoa espanjalaisesta palvelukulttuurista kun lähden sinne talveksi :D
Tollanen palvelun taso olisi kyllä todella ankeaa, aivan varmasti alkaisi pidemmän päälle tympiä. Mun mielestä Suomesta saa ihan keskivertohyvää palvelua, joskus jopa erinomaista!
Kyllä se tosiaankin alkaa tympiä.. Muutenkin kun täällä on kaikki aika kallista, niin luulisi saavansa edes sen hymyn kaupan päälle! Ja suomalaisina pidetään juroina, mutta kyllä small talk suomalaisilta asiakaspalvelijoilta tuntuu sujuvan tanskalaisia paremmin!
Mielenkiintoista tosiaan! Mun mielestä suomalaista palvelua useimmiten parjataan ihan turhaan, vaikka joskus toki tulee sitä huonoakin koettua. Pääosin hyvää kuitenkin :) Mutta tämä Tanska oli vähän ylläri, luulin aina että siellä ollaan ystävällisiä kuten esimerkiksi Tukholmassa (oma kokemus). Mun korealaiset kaverit olivat taannoisella reissullaan vähän pettyneitä Köpikseen, juuri tästä samasta syystä. Ja esim rattaiden kanssa liikkuessaan olivat saaneet aika tylyä palvelua eivätkö olleet päässeet sisälle ravintoloihin.
Joo, kyllähän sitä huonoa palvelua tulee silloin tällöin koettua missä hyvänsä. Ihmisiä asiakaspalvelijatkin on, ja vaikka kuinka yrittää tehdä parhaansa niin välillä vaan saattaa huono päivä tai omat asiat näkyä työn jäljessä. Niin kuin missä tahansa muussakin työssä. Oltiin nyt Suomessa kymmenen päivää, ja vain kerran saatiin kehnompaa palvelua – muuten sitten olikin ihanan iloista ja auttavaista. Se yksi huonompi kokemus unohtui sitten nopeasti, kun ei sitä halunnut jäädä muutenkaan miettimään :)
Oon kuullut muutaman kerran sanonnan, että tanskalaiset (tai kööpenhaminalaiset ainakin) menee Ruotsiin saadakseen hyvää palvelua. Kertoo tosiaankin myös siitä, että täällä ollaan tyydytty tällaiseen palvelutasoon, eikä enempää edes vaadita. Harmi juttu on kyllä se, että turistitkin joutuu sitten kärsimään tästä, kuten sinun ystävät :(
Hmm, mielenkiintoisia huomioita! Mulla tulisi mieleen, että moneen kertaan maailman onnellisimmaksi tituleerattu kansa jaksaisi hymyillä ja levittää onnellisuuttaan myös muille :) Onkohan palvelu samankaltaista myös Kööpenhaminan ulkopuolella muissa Tanskan kaupungeissa? Taisin jo jossain aiemmassa kommentissani mainitakin, että me myös saatiin hyväntuulista ja hymyilevää palvelua Suomi-reissulla Kajaanista aina Helsinkiä myöten. Italialaiseen yleisesti ynseään palvelukulttuuriin tottuneena tämä oli suorastaan ilo huomata! Venetsiassa palvelu alkaa olla iloista siinä vaiheessa, kun olet käynyt ravintolan tai kuppilan tai ruokakaupan vakioasiakkaaksi :)
Jos Thomakselta kysyttäisi, niin hänen mielestään tanskalaisten onnellisuus johtuu vain hyvästä lääkityksestä :D Mutta ei se onnellisuus muutenkaan näy täällä sellaisena iloisuutena ja hyväntuulisuutena, suomalaisiin verrattuna hyvin samanlaista porukkaa nämä ovat (paitsi että valitetaan paljon vähemmän). Mun mielestä se onnellisuus tulee rennosta elämänasenteesta, ei murehdita turhia, ja joissakin tapauksissa se sitten näkyy myös työn jäljessä. Suomalaiset on yleisesti ottaen tunnollisempia ja haluaa tehdä työnsä hyvin – eli olla esimerkiksi hyviä asiakaspalvelijoita.
Muualla Tanskassa palvelun taso on yleisesti ottaen parempaa, mutta sanoisin kuitenkin, että perustaso on kaikkialla aika basic. Hyvin vähän tehdään mitään muuta kuin just se, mitä työn suorittaminen vähimmillään vaatii.
Kiva kuulla, että muutkin on sitä mieltä, että Suomessa saa hyvää palvelua. Minusta kun välillä tuntuu, että oon yksin tämän mielipiteeni kanssa, ja etenkin Suomessa asuvat tuntuu ihmettelevän mun innostusta :D