Ulkosuomalaisten blogeissa ei ole voinut olla huomaamatta 10+1 kysymystä ulkosuomalaiselle -haastetta, sillä niin moni bloggaaja on siihen osallistunut. Minä sain haasteen Kotona Köpiksessä -blogin Astalta, ja hän oli hauskasti haastanut vastausvuoroon muita Tanskassa asuvia suomalaisia. Ainakin Eppusen kaapilla -blogin Heidi on jo tarttunut haasteeseen (huomasin omat vastaukseni jo kirjoitettuani hänen vastanneen ensimmäiseen kysymykseen osittain hyvin samankaltaisesti, joten tanskalaisten rentous näköjään uppoaa suomalaisiin!), ja toivottavasti pian muutkin haastetut jakavat omia ajatuksiaan Tanskassa asumisesta.

1. Mikä on parasta tämänhetkisessä asuinmaassasi?

Omalla kohdallani Tanskassa asumisen yksi parhaimpia asioita on ollut mukavan korkea elintaso. Täällä on Suomea korkeammat palkat, mutta myös korkeampi verotus ja korkeammat asumiskustannukset, joten Suomen ja Tanskan väliset palkkatasojen erot yleensä tasoittuvat siinä. Me kuitenkin olimme todella onnekkaita saatuamme yleistä vuokratasoa noin puolet edullisemman asunnon, ja se on kieltämättä helpottanut elämää kummasti. Usean matkaopasvuoden ja pienellä palkalla sitkuttelun jälkeen on ollut todella vapauttavaa, että rahaa on jäänyt sukanvarteen ilman, että olisi pitänyt luopua jostain.

Muita plussia on vanhat ja värikkäät rakennukset, jotka tekevät kaupungeista ja kylistä niin herttaisen näköisiä. Ihmiset ovat rentoja ja hyväntuulisia, eikä edes pääkaupungissa pönötetä vaan pukeutuminenkin on hyvin kasuaalia oli kyse sitten kauppareissusta tai syntymäpäiväjuhlista. Tennareissa ja tukka nutturalla voi mennä tilaisuuteen kuin tilaisuuteen!

Tanskalaiset pitävät sääntöjä vain suuntaviivoina, ei kiveen kirjoitettuina käskyinä, ja noudattavat niitä oman tulkintansa mukaan. Tässä on ollut suomalaisella totuttelemista, mutta pikku hiljaa olen minäkin alkanut ottaa sääntöjä rennommin. Uskon, että tällainen rentous ja jopa pienoinen välinpitämättömyys on osasyynä tanskalaisten onnellisuuteen. Kokee enemmän, kun ei anna sääntöjen rajoittaa.

2. Entä ikävintä?

Metsien vähyys. Tanskassa minulla on jatkuva kaipuu metsään ja luontopoluille. Luonnoltaan Tanska on todella tylsä maa, sillä täällä ei ole juurikaan korkeusvaihteluita, ei juuri lainkaan metsää, ja vähäiset järvet ovat niin pikkuisia, että Suomessa ne olisivat lampia. Kyllähän se peltomaisemakin voi näyttää ihan kauniilta auton ikkunasta katsottuna, mutta siihen se sitten jääkin: aika tylsää siellä peltojen välissä olisi asfaltoitua tietä pitkin kävellä. Tanska ei todellakaan ole patikoijan paratiisi.

Kierrätys on Tanskassa aika lapsenkengissä, ja monissa taloyhtiöissä ei ole muuta kuin sekajätteen keräys. Jopa pantillisten pullojen palautus on niin ja näin: meidän työpaikalle tuli vasta jokunen viikko sitten astia palautuspulloille ja -tölkeille, mutta edelleenkin monet heittävät ne sekajätteeseen – myös kotonaan. Järkyttävää!

Myönnän, että toisinaan se tanskalaisten sääntöjen noudattamattomuus on ihan pirun ärsyttävää! Eikö nyt vaan olisi helpompaa, jos menisimme kaikki samojen ohjeiden mukaan, eikä aleta sooloilla? Kysyy nimim. Suomalainen tiukkapipo.

3. Jos saisit matkustaa mihin tahansa maahan kahdeksi viikoksi ilmaiseksi, mihin matkaisit?

Huh, tämä on paha! Haluaisin mennä niin moneen paikkaan! Kahdeksi viikoksi ei kuitenkaan kannata kovin kauas lähteä, joten vastaan Malediivit. Siellä varmasti kaksi viikkoa olisi jopa aivan riittävä aika.

4. Mihin kohteeseen matkustaisit uudestaan?

Australiaan, Kuubaan, Brasiliaan, Laosiin, Balille, Kroatiaan, Comojärvelle, Kreikkaan, Albaniaan, Bosniaan… Helpompi olisi vastata kysymykseen kohteista, joihin en matkustaisi uudestaan, sillä niitä olisi vähemmän!

5. Mitä suomalaista ruokaa kaipaat eniten ulkomailla?

Nyt Tanskassa asuessa kaipaan aika vähän suomalaisia ruokia, sillä kaupoissa on paljon samaa tavaraa kuin Suomessakin. Jos ei muuten, niin ainakin itse kokkaamalla tai leipomalla saa lievitystä ruokaikävään. Kylläkin suomalaista ruisleipää (Oululaisen jälkiuunipaloja!) tekisi toisinaan mieli, mutta Lidlistä saa vähän sinne päin olevia ruispaloja. Pandan lakuja, irtokarkkeja, Fazerin suklaata ja salmiakkia saa täältä lähes joka kaupasta, joten niitäkään ei ole ikävä.

Mutta jos tähän pitää jotain vastata, niin sanotaan pinaatti- ja kalakeitto (ja kunnollista ruisleipää kaveriksi, totta kai)!

6.Uskotko muuttavasi joskus takaisin Suomeen?

Tätä aihetta sivusin juuri viime viikolla postauksessani Rakas, muutetaanko Suomeen? Eihän sitä koskaan tiedä, mutta tällä hetkellä pysyvä Suomeen muutto ei ole suunnitelmissa. Mutta hetkeksi voisin Suomeen mennä, esimerkiksi kokonaiseksi kesäksi tai keskitalveksi sinne, missä on kunnolla lunta.

7. Mikä on asuinmaasi hauskin/mielenkiintoisin juhlapyhä?

Hmm, onkohan täällä mitään sen erikoisempia juhlapyhiä kuin Suomessakaan? Etenkin keväällä Tanskassa on paljon yksittäisiä pyhäpäiviä, mutta niitä ei taideta viettää sen kummemmin. Me emme muutenkaan juhli mitään pyhiä, joten en edes tietäisi vaikka täällä olisi jotain hauskoja ja mielenkiintoisia juhlapyhien viettotapoja.

Tanskalaista joulua olen viettänyt kerran, ja se oli ihana kaikkine leikkeeneen, lauluineen ja kuusen ympärillä tanssimisineen. Muuten sekin oli kyllä tanskalaiseen tapaan aika simppeli: pöytä ei notkunut kaiken maailman herkkuja, joista puolet jäisi syömättä, ei pukeuduttu sen erikoisemmin kuin arkenakaan (paitsi minä, koska se on ollut meillä kotona aina tapana), eikä joulukoristeitakaan tainnut olla jokainen mahdollinen pöytä tai hylly täynnä. Se oli hyvin rento ja lämminhenkinen joulu.

8. Mikä oli vaikeinta ulkomaille muutossa?

Minä en varsinaisesti muuttanut ulkomaille kuin vasta kolmisen vuotta sitten tullessani Tanskaan, mutta olin ollut maailmalla ennen sitä yhtäjaksoisesti jo yli viisi vuotta. Alunperin lähdin ulkomaille töihin matkaoppaaksi, joten se ei tuntunut muutolta, vaan ajatuksena oli vain viettää jokunen kuukausi maailmalla. Kuukausista tuli vuosia, mutta asetuin aloilleni vasta Tanskaan, jolloin myös muutin virallisesti pois Suomesta.

Lähteminen ei ollut minulle vaikeaa, sillä halu päästä ulkomaille oli niin kova. Ammattikorkeakoulun aikana tehdyn vuoden mittaisen opiskeluvaihdon aikana olin jo tottunut olemaan pois Suomesta, eikä senkään vuoksi uudestaan maailmalle lähteminen ollut vaikeaa. Ainahan sieltä takaisin pääsisi, jos niikseen tulisi!

9. Voisitko kuvitella asuvasi jossain muussa maassa kuin Suomessa tai tämänhetkisessä asuinmaassasi?

Kyllä voisin – ja olenkin viettänyt pitkiä aikoja muissa maissa. Vaihtarivuoden olin Malesiassa, oppaana työskentelin pitkiä pätkiä ympäri Etelä-Eurooppaa, Thaimaassa ja Karibialla, ja lisäksi olen viettänyt vuoden Australiassa. Ja eiköhän asuinmaita tule vielä lisää!

10. Mikä oli vuoden 2016 mieleenjäävin hetki?

Viime vuonna vietin ulkomailla (Tanskan ulkopuolella) yhteensä viitisen kuukautta, ja ne olivat vuoden parhaimpia aikoja. Etenkin kuukausi Balilla ja yli kaksi kuukautta Espanjassa jäivät päällimmäisinä mieleen. Ja se, kun vietin joulun Suomessa ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen.

11. Aiotko matkustaa jonnekin tänä vuonna? Minne?

Tottahan toki! Tänä vuonna olen käynyt jo Teneriffalla, Lontoossa, Brysselissä, Skopjessa, Pohjois-Italiassa, Suomessa ja tehnyt pari reissua Jyllannin puolelle, joten eiköhän sama vauhti pysy päällä vuoden loppuun saakka. Tai toivotaan ainakin näin! Seuraava kohde tulee olemaan Saksa.

Koska tämä haaste on jo kiertänyt hetken aikaa, niin en haasta enää yhtäkään blogia mukaan. Sen sijaan suosittelen lukemaan vastaukset Astan ja Heidin blogien lisäksi myös mm. näistä ulkosuomalaisista blogeista: Mielilandia (Hollanti), Eau de Cologne (Saksa) ja Wonderworld of Noora (Viro).

 

Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.
Juhannukseksi Legolandiin! Ja vähän muuallekin
Lapseton pari Tanskan Legolandissa - hitti vai huti?
Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.

6 kommenttia

  1. Martta / Martan Matkassa

    7.7.2017 at 14:20

    Tämä on hauska haaste, minäkin sain tämän hetki sitten, mutta en ole ehtinyt vielä tehdä postausta. Olen hieman yllättynyt tuosta tanskalaisten rentoudesta, mutta varmasti totta mikäli vertaa muihin pohjoismaihin. Samoilla linjoilla ollaan tuon Suomi-ruoan kanssa, Oululaisen ruispalat ovat vaan NIIN hyviä! Täytyykin väkertää piakkoin tuo oma postaus, kun vielä ollaan “ulkosuomalainen”-statuksella ;)

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      9.7.2017 at 11:51

      Tanskalaiset on vähän oman tiensä kulkijoita, tehdään niin kuin tykätään eikä paljoa välitetä siitä mitä muut ajattelee (mikä taas on hyvin tyypillistä etenkin ruotsalaisille ja suomalaisille). Näitä haasteita on ollut kiva lukea, toivottavasti sinäkin osallistut! :)

      Reply
  2. Stacy Siivonen

    5.7.2017 at 09:36

    Minä olen myös tanskalaisen rentouden suuri fani, tai vaikkapa venäläisen rentouden tai kalifornialaisen rentouden. Suomalaiset niuhottavat, mutta onko sillä saatu parempi tulos aikaiseksi, ei ole. Kaikkein paras paikka Tanskassa on Krisula, koska siellä on vähiten sääntöjä. Tanska aiheuttaa myös voimakkaamman kulttuurishokin, sillä jos maa on noin reilu asukkaitaan kohtaan, jos minä olisin elänyt elämäni Tanskassa, vihaisinko maatani laisinkaan niin kuin vihaan Suomea. Ajatella, joka päivä herää tasa-arvoon, kuinka ihmeellistä se onkaan!

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      9.7.2017 at 11:48

      Suomessa ja suomalaisissa ärsyttää kyllä aivan suunnattomasti niuhottaminen, säännöt ja henkilöt, jotka vahtivat sääntöjen noudattamista omaksi ilokseen. Näistä ominaisuuksista en ole minäkään päässyt vielä täysin eroon – etenkään sääntöjen pilkuntarkasta noudattamisesta. Kyllä Tanskassakin varmasti epäkohtia on, mutta vaikea uskoa tanskalaisten vihaavan Tanskaa niin kuin jotkut suomalaiset vihaavat Suomea. Tanskalaiset eivät muutenkaan taida vihata yhtään mitään – suomalaisilla on taipumus löytää vihattavaa kaikesta :D

      Reply
  3. Heidi / Maailman äärellä

    3.7.2017 at 17:16

    Ai miten kiva postaus. Jos minä muuttaisin pois Suomesta, kaipaisin varmasti myös näitä metsiä ja (jos en meren äärelle muuttaisi niin järviä). Ja jos jotain Tanskasta pitäisi/saisi tänne Suomeen niin se oliis varmasti juuri tämä tanskalaisten rentous.
    Sinulla on muuten ollut ihania matkoja tänä vuonna jo niin paljon! Ja minunkin seuraava reissuni suuntautuu muuten (Itävallan kautta) Saksaan. Ihanaa kesän jatkoa sinne Tanskaan!

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      9.7.2017 at 11:40

      Kiitos Heidi! :) Harmittaa, kun en osannut Suomessa asuessani arvostaa metsiä, vaan niitä piti niin itsestäänselvyytenä. Nykyään pitää jokaisella Suomen-reissulla päästä edes kerran luontoon samoilemaan :) Kiitos, ihanaa kesän jatkoa myös sinulle!

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Instagram: @vagabondablog