Tarvitseeko reissussakin olla koko ajan online?

Muutamia blogeja (mm. Aamukahvilla ja Pako Arjesta) on mukana puhelinoperaattorin kampanjassa levittämässä tietoa, että yhtiön liittymällä pystyy soittamaan, tekstaamaan – ja se tärkein! – käyttämään nettiä ilman lisäkuluja Pohjoismaissa ja Baltiassa. Varmasti monen arvostama edistysaskel, mutta en voi olla miettimättä, että kuinka paljon nettiä sitä oikein (loma)matkalla tarvitsee? Ja tarvitseeko edes kotona olla koko ajan online?

Reilu vuosi sitten Tanskaan muutettuani hankin puhelinliittymän niin suurella datamäärällä, että se tuntui rajattomalta. Ensimmäistä kertaa minulla oli netti mukana koko ajan. Netti, jonka käyttöä ei tarvinnut säästellä, kuten aikaisemmissa maissa joissa olin asunut ja joissa olin yleensä hankkinut sen halvimman liittymäsopimuksen. Nyt pystyin käyttämään nettiä milloin vain, ja kuinka paljon vain – ylellisyys, josta Suomessa on varmastikin nautittu jo pitkään.

Nopeasti aloin olla kännykkä kädessä yhä enemmän: työmatkat junalla kului mukavasti sarjoja katsellen, kassajonossa piti tarkistaa Facebookin uusimmat päivitykset ja ravintolaillallisilla kännykkä oli kuin pelastus seuralaisen vessakäynnin aikana. Mitä muutakaan sitä sillä aikaa tekisi, tuijottelisi lasiin? Kun huomasin jättäväni laukkuni vetoketjun auki sen ollessa polkupyöräni etukorissa ihan vain sen vuoksi, että voisin napata puhelimen käteen ja klikata jonkun somekanavista auki punaisissa liikennevaloissa – tai jopa pyöräillessäni! – ajattelin käyttäväni netissä pikkaisen hieman liikaa aikaa. En kuitenkaan tehnyt yhtään mitään muuttaakseni riippuvuuttani.

image
Hotellien varaussivujen selaamista majapaikassamme Cameron Highlandsilla

Aloitettuamme talven reissumme ja saavuttuamme Thaimaahan oli tärkeää, että hankkisin paikallisen liittymän datapaketilla mahdollisimman pian, sillä olin tottunut ympärivuorokautiseen nettiin ja vaadin sitä reissussakin. Kotona totuttu tapa jatkui ja löysin kännykän kädestäni aina kun oli luppoaikaa – olin sitten taksin kyydissä, odottamassa ravintolassa ruokaani tai loikoilemassa uima-altaalla. Aina netissä mukamas tapahtui jotain, joka varasti huomioni ympäröivästä maailmasta.

Ei se ollut ideaali tapa viettää hetkiä lomastani, tajusin sen itsekin, mutta en voinut kännykän kutsulle mitään. En ennen kuin kuukautta myöhemmin suljin puhelimeni lennon ajaksi – ja määränpäässä päätinkin olla kytkemättä virtaa enää takaisin päälle. Seuraavat kaksi kuukautta olivat täysin kännykättömiä, ja sinä aikana näin enemmän, koin enemmän, ja elin enemmän hetkessä. Käytin nettiä vain silloin, kun olin hotellillamme. Wifi-yhteys majapaikassamme oli sentään edelleen edellytyksenä, vaikka täysin toimivaa yhteyttä emme aina saaneetkaan.

image
Tässä(kin) balilaisessa ravintolassa on wifi

Mutta tarvitsenko todella nettiä reissun päällä?

Kyllä. Yritin ajatella talveamme ilman edes satunnaista nettiyhteyttä, enkä olisi halunnut tehdä sellaista reissua. Hotellivarauksiin ja tiedonhakuun nettiyhteys on aivan ehdoton, etenkin nykyään kun erilaisia varaustoimistoja ei enää Thaimaassakaan löydä joka kadunkulmasta. Koh Phanganin Thong Salassa kävimme pienessä matkoja myyvässä kioskissa kysymässä lentojen hintoja Penangille ja meinasimme saada shokin hinnan kuultuamme. Onneksi hotellissamme oli netti, ja pystyimme näin itse punnitsemaan rauhassa edullisempia vaihtoehtoja.

Ja totta kai bloggaajana netti on erityisen tärkeä työväline, mutta en minä sitä koko aikaa siltikään tarvinnut. Suurin osa postauksiin käyttämästäni ajasta onnistui offline-tilassa: kirjoitin postauksen iPadin notes-sovelluksella, käsittelin kuvat, ja siirsin kaikki WordPressiin silloin, kun nettiyhteys oli saatavilla. Iltaisin hotellihuoneen sängyssä loikoillessa oli hyvää aikaa lukea blogeja – tai vaikkapa katsoa sarjoja ja leffoja. Kun nettiaika oli pääosin iltaisin hotellilla, ei näyttöä tullut tuijoteltua liikaa.

image
Bloggailua hotellin uima-altaalla Koh Changilla

Kännykässä mukana kulkevaa nettiyhteyttä en kaivannut kahden kuukauden aikana lainkaan, sillä aikaisemmin somettamiseen käytetty odotteluaika menikin helposti – no, ihan vain odottaessa. Ja ympärillä olevaa maailmaa aistiessa. Ei yhtään huono juttu etenkään silloin, kun on toisella puolella maapalloa ja ympärillä tapahtuu jatkuvasti jotain mielenkiintoista ja ainakin omiin kotiympyröihin verrattuna ihmeellistä.

Kun palasin Tanskaan, ajattelin ympärivuorokautisen nettiriippuvuuteni palaavan takaisin. Uudessa liittymässäni ei kuitenkaan ollut automaattisesti dataa mukana, ja sopimuksen muuttaminen vain jäi. Nyt, oltuani Tanskassa kuukauden, minulla ei ole vieläkään nettiä puhelimessa, sillä en ole kaivannut sitä lainkaan. Kodin ja työpaikan ulkopuolella vietetty aika onkin hyvää taukoa jatkuvasta online-elämästä.

Miksi kännykkä kannattaa jättää välillä taskuun?

Kun eilen töiden jälkeen matkasin pyörän sijaan poikkeuksellisesti metrolla, mietin kuinka olisin ennen käyttänyt koko sen ajan kännykkääni räpläten. Nyt näin, kun puhelimeensa keskittynyt tyttö havahtui vasta viime hetkellä olevansa omalla asemallaan, ja ryntäsi kiireesti ulos jo sulkeutuvien ovien välistä. Näin, kun vastapäätä istuva tyttö riiteli poikaystävänsä kanssa ja mietin, kuinka rumalta viha näyttääkään niin kauniin tytön kasvoilla. Huomasin kello viiden jälkeisen ruuhkametron täyttyvän töistä päässeistä, kauppakasseista, trendikkäästi paljaista nilkoista ja keskiviikkoillan suunnitelmista.

Näin naisen istuvan kukkaruukku sylissään, ja mietin, olikohan hän kenties saanut sen lahjaksi vai ostanut itse itselleen. Nuori mies taputti etusormellaan nuoren äidin rintarepussa kantaman vauvan pientä nenää, kaikkien kolmen hymyillessä onnellisina. Ajaessamme kerrostaloalueen läpi huomasin ihmisiä istuvan parvekkeillaan ja nauttivan ihanan kevätpäivän viimeisistä auringonsäteistä. Vieressäni oleva italialainen pariskunta puhui kaunista kieltään taukoamatta ja sulkiessani silmäni matkasin hetkeksi milanolaiseen vihreäpenkkiseen raitiovaunuun.

Huomasin hymyileväni. Oikea maailma ei todellakaan häviä nettimaailmalle.


Vinkki! Tiesitkö, että yleisiä wifi-yhteyksiä käyttämällä altistut tietoturvariskille? Minä en, mutta onneksi luin Travellover-blogista jutun reissaajan tietoturvasta. Postaus kannattaa lukea – ja samalla voit osallistua myös arvontaan!

52 comments
  1. Katsokaapa elokuva Wall-e. Moni ihminen käytännössä elää jo kuin nuo elokuvan ihmiset. Niitä siis kärrätään pikkuisilla mopoilla paikasta toiseen ja koko ajan edessä on ruutu jota klikkailevat kuin horroksessa ja somettavat. Ihmiset eivät huomaa enää edes toisiaan saatikka mitään ympärillään tapahtuvaa, kun kaikki tapahtuu näytöllä ja netissä.

    Jokainen voi miettiä onko tuo sitten elämää vai ei ja se on oma valinta. Itselläni on näppäinpuhelin.

    1. Hei, kiitos elokuvavinkistä, en olekaan sitä vielä nähnyt. Kyllähän se pistää mietityttämään, kun nykyään eletään muualla kuin tässä hetkessä ja todellisuudessa. Mullakin on netti taas puhelimessa, mutta ainakin toistaiseksi homma on pysynyt kohuudessa. Kiitos kommentistasi!

  2. itse juurikin kyseisessa kampanjassa mukanaolleena olen sitä mieltä, että toki täytyy jättää aikaa sille netin ulkopuoliselle maailmallekin ja niissä hetkissä läsnäolemiselle, mutta on se sellainen helpotus kun se on oma valinta eikä olemattomista/ toimimattomista yhteyksistä johtuva asiantila.

    Postaukset kirjoitan ja kuvat käsittelen ihan jossain muualla, mutta on se bloggarina reissun päältäkin kiva päästä päivittämään tunnelmia ja jopa jakamaan videota huippuhetkistä seuraajille.

    1. Näinhän se on, että kunhan ymmärtää keskittyä siihen ympäröivään maailmaan nettiä enemmän, niin hyvä on :) Itse kylläkään en pidä niin tärkeänä sitä, että päivitän seuraajille tunnelmia reaaliajassa: jos se ei onnistu tai siihen ei ole aikaa, en usko kenenkään pahastuvan jos päivitykset tuleekin jälkijunassa :)

  3. Olisin voinut vielä kaksi viikkoa sitten sanoa, että ei tarvitse. Mutta kun viikon on umpisurkean nettiyhteyden päässä, niin meinasi jopa mennä loma pilalle. Eli tarvitsee olla, vähintään turvallisesti suojattuna wifin kautta. Silloin kun haluaa, ei tietenkään koko ajan.

    1. Auts! Tuo on jo paha, jos meinaa loma mennä pilalle huonon nettiyhteyden takia! En sitten suosittele menemään ainakaan Kuubaan, sillä siellä ei ainakaan muutama vuosi sitten ollut kunnollisia nettiyhteyksiä – ja nekin huonot olivat todella kalliita.

  4. Tosi hyvä postaus – ja niin totta! Netti on hyödyllinen siellä ja täällä, mutta helposti se menee överiksi (esim. ravintolassa istuva seurue, joista jokainen tuijottaa – ikään katsomatta – omaa ruutuaan, eikä sitä seuruetta…)

    1. Kiitos Mira! Mä veikkaan, että pian tulee kännykkävapaita ravintoloita ja kahviloita – tuijota seuralaistasi, älä kännykkääsi! :)

  5. Olen käytännössä aina online ja en edes tiedä oikeastaan, että miksi en olisi? Toki, jos haluan “pystyn” olemaan ilman nettiä hetken tai jopa päivän, mutta yrittäjänä on aika harvoin tarvetta siihen, tai edes halua. Kun on “rakentanut” intternettiä koko ikänsä, niin en oikeastaan edes ymmärrä kysymystä ;)

    1. On eri asia käyttääkö nettiä työn tekoon vai tarpeettomaan/liialliseen somettamiseen; jälkimmäinen oli juttuni pointti. Hyvä, jos et koe nettiä aikasyöppönä ja kokemusten varastajana :)

  6. Ihana postaus! Minä olen niin vanha, että olen nähnyt sen ajan kun koko nettiä ei ollut olemassakaan, ei liioin kännyköitä, läppäreitä yms.vempaimia, jotka tänä päivänä täyttävät meidän kaikkien maailman ainakin jossain määrin. Vaikka nykyään itseltänikin löytyy nämä laitteet, en silti voi sanoa olevani niiden orja. Puhelin ja siinä oleva netti on kyllä mukana ihan joka paikassa, mutta en välttämättä niitä käytä ellen välttämättä tarvitse jotain tietoa. Toki reissussa tulee ladattua kuvia instaan ym. mutta ei koko aikaa, usein iltaisin just hotellihuoneessa vähän kuin kerratakseen päivän tapahtumia. Lentokoneessa en ole vielä koskaan jättänyt puhelinta lentotilaan räpeltääkseni sen kanssa vaan se on aina kiinni. Tykkään katsella ympärilleni metroissa, junissa ym. kulkuvälineissä. Eli summasummarum, hyvin samoilla linjoilla sun kanssa. Ei sitä nettiä/puhelinta koko ajan tarvitse, mutta tykkään pitää ne mukanani sen varalta että satun oikeasti tarvitsemaan. :)

    1. Kiitos Virpi! Samoilla linjoilla tosiaankin ollaan; netti on oikeasti todella hyödyllinen, mutta ei sitä silti tarvitse koko aikaa surffailla :)

  7. Joskus tuntuu, että tää nykyajan netti- ja erityisesti someriippuvuus menee liian pitkälle. Oikea elämä unohtuu ja reissuilla kaiken näkee vaan ruudun läpi. Tuntuu, että koko ajan enemmissä määrin wifittömyys on nykyajan luksusta. Me tehtiin kuukausi sitten road trip Australian etelärannikolla, ja wifiä ei ollut edes joka toinen päivä. Alun paniikin jälkeen ai että teki hyvää! Tuntui, että rentoutuminenkin oli täydellisempää, kun ei koko ajan seuraa netin kautta muuta maailmaa.

    1. Niin totta! Tuosta wifittömyydestä tulee varmasti yhä suositumpi juttu; nyt jo näkee usein kahviloissa tai ravintolossa kylttejä, että “meillä ei ole wifiä, keskustelkaa toistenne kanssa”. Reissu ilman wifiä jokatoinen päivä kuulostaa oikeasti todella rentouttavalta kokemukselta! :)

  8. Olen ihan samaa mieltä – netissä tulee usein roikuttua ihan turhaan, ja mä olen tietoisesti jättänyt yleensä matkoilla (paitsi työreissuilla) kaikki elektroniset laitteet joko kotiin tai ainakin hotellille ja myös täällä Lontoossa datapaketin ottamatta. Pakko kuitenkin puolustaa niitä kännyköitään tuijottelevia pariskuntia: mulle ja poikaystävälleni yksi päivän kohokohtia reissussa on usein se, että istuu alas kahvilaan tai lounaalle ja molemmat kaivaa esiin kirjat :D Ei tietenkään tehdä tätä missään hienossa ravintolassa eikä joka kerta, mutta usein, jos on viettänyt monta tuntia kävellen ja keskustellen, hiljaa istuminen voi olla sitä parasta lepoa :).

    1. Niin joo, eihän sitä sivustakatsojat tiedä mitä pariskunnan tilanne oikeasti on, me vain näemme kaksi kännykköihinsä uponnutta ja teemme siitä omat päätelmämme, vaikka he ovat saattaaneet viettää useita tunteja yhdessä jutellen ja ottavat kännyköittensä kanssa hetken lepoa kaikesta ympärillä olevasta. Mutta tuo kirjojen lukeminen yhdessä kahvilla/lounaalla kuulostaa kylläkin vain jotenkin niin todella suloiselta :)

  9. Mä käytän nettiä paljon, ja mun duuniin liittyy netin ja somen käyttö tosi läheisesti. Jennin tapaan selaan uutiset läpi puhelimella monta kertaa päivässä sekä töissä että vapaalla, ja seuraan tosi paljon esim. mitä LinkedInissä tapahtuu. En jaksa sellaista “olen parempi ihminen kun en käytä Facebookkia” tai “Minun elämäni on parempaa kun minulla ei ole älypuhelinta”-jeesustelua, mutten toisaalta myöskään sitä, että vaikka ystävän kanssa kahvilla toinen selaa puhelinta joka ikinen sekunti. Keskiteiden ystävä siis ilmeisesti. :-D

    1. Keskitie olisi tässäkin asiassa minustakin se kaikista parhain :) Tarkoitukseni ei ollut jeesustella tällä postauksella yhtään mitään (jos sitä kommentillasi edes tarkoitit), vaan ennemminkin pistää ajattelemaan onko oma netinkäyttö hallinnassa, mulla kun se ei ollut. Kuten jo sanottua, netissä on paljon hyvää ja hyödyllistä, mutta viimeistään siinä vaiheessa jos kahvilassa ystävän kanssa ollessa ei osaa jättää puhelinta hetkeksikään rauhaan, kannattaisi miettiä olisiko pieni tauko paikallaan. Kiitos kommentistasi, Sarrrri!

  10. Mulla ei netti kertakaikkiaan toiminut reissussa milloin ei ollut saatavilla ilmaista wifiä ja se taas oli tilanne aika usein ja minua suunnattomasti ärsytti se, että jumittuessani Puttgardeniin en voinut selvittää jatkoyhteyksiä. Muuten netillä ei ole suurta roolia, loppuuhan minulla jo akkukin nopeasti ja sitten joutuu hakemaan pistorasiaa.
    Ollessani Kööpenhaminassa ajattelin sinua ja blogiasi ja sitä, että asutpas suunnilleen maailman mahtavimmassa kaupungissa.

    1. Aivan varmasti ärsyttää jos netti ei tomi kun sitä tarvitsisi! Kyllä siitä on niin paljon hyötyä, että ei sitä täysin ilman voi/halua olla.
      Kiitos Ankka, Kööpenhamina on minustakin yksi parhaimmista kaupungeista :)

  11. Hyvä postaus. Näissä netinkäyttökeskusteluissa tuntuu kovin usein unohtuvan se, että moni meistä ei roiku netissä somen takia vaan tekee siellä paljon muuta. Itse esimerkiksi luen aamulla työmatkalla uutiset netistä eri sivustoilta – käytän siis ajan hyödyksi (myös työhöni kuuluu olla kartalla uutistapahtumista, joten työmatkalla on luontevaa skannata päivän tilanne), enkä pidä sitä ollenkaan pahana. Voisin hyvin elää ilman somea, joskin hyödynnän myös somea paljon nimenomaan uutisten seuraamiseen, mutta se onnistuisi muitakin reittejä. Ja toisaalta myös työskentelen osittain somen parissa, joten siinä mielessä en sitten voisikaan, mutta noin henkilökohtaisen elämän puolella se onnistuisi. Reissussakin mua riepoo ilman nettiä ollessa eniten se, että on uutispimennossa ja vasta toissijaisesti some ja blogihommat eli ns. hupijutut, mutta siksipä valitsenkin tavallisesti sellaisen majapaikan, josta löytyy netti. Reissussa on ihan OK tsekkailla nettiä vain silloin, kun jossain sattuu olemaan wifi ja on tarvetta esim. tehdä varauksia ja lukea juurikin niitä uutisia. Mutta Suomessa mulla on rajaton netti kännykässä enkä luopuisi siitä, koska se on niin kätevä ja tykkään olla kartalla maailman menosta. En mä silti roiku netissä esim. liikennevaloissa tai ystävien seurassa, ei tulisi mieleenkään. :) Kaikelle on aikansa ja paikkansa.

    1. Mä tykkään netin kännykässä esim. siitä, että kun ennen kuljin työmatkat junalla pystyin käyttämään sen ajan nettijuttuihin (uutiset, some, blogit) ja se vähensi nettiaikaa kotona – kunnes sitten aloin olla netissä aivan liikaa. Ja toki on sinun kaltaisia, jotka käyttää nettiä hyödyllisiin asioihin, mulla se vaan pikku hiljaa lähti menemään väärille raiteille just kännykän netin vuoksi. Uutiset ei ole minulle niin tärkeä juttu, ettenkö voisi uutispimennossa olla päivän tai jopa paria. Ei sillä, etteikö uutiset kiinnosta, vaan siksi kun tuntuu monien uutissivujen kalastelevan vain klikkejä typerillä otsikoinneillaan ja sisältö jää toissijaiseksi. Mutta jokainen käyttää nettiä haluamallaan tavalla, ja minä opin että en halua roikkua netissä jatkuvasti. Ainakaan nyt toistaiseksi :) Kiitos kommentistasi!

  12. Asiaa Terhi! Oon aivan samoilla linjoilla sun kanssa, ja matkoilla parasta onkin se, että netti ei oo jatkuvasti mukana. Majapaikkojen wifillä ehtii mainiosti hoitaa kaikki tarpeelliset, ja muut jutut onkin sitten tarpeettomia.

    Hyvä postaus!

  13. Olen todella riippuvainen kännykästä. Illalla se on viimeinen asia jonka näen ja aamulla ensimmäinen asia, jonka otan käteeni. Pikainen tarkistus Facebook, Insta, Snap, sähköposti, blogin kommentit ja muut aamutoimet voi aloittaa.

    Tämä ei itselleni ole vielä ongelma, mutta esimerkiksi matkustaessa jossain unelmakohteessa välillä pitää oikein muistuttaa itseään nauttimaan paikasta ihan livenä eikä minkään ruudun läpi, kun kokemusta pitää somettaa koko ajan. Välillä matkoilla on siis oikein rentouttavaakin, kun nettiä ei ole eikä ole mitään painetta koko ajan tarkistella sosiaalista mediaa tai vastaavasti olla jakamassa sinne itse.

    1. Mulla on aivan sama, että päivän ensimmäinen ja viimeinen juttu on eri nettikanavien tsekkaus :) Eihän siinä mitään väärää ole, kunhan se ei muutu sitten ihan kokoaikaiseksi ja vie huomion ympärillä tapahtuvista asioista – niin kuin mulla kävi Thaimaassa. Satunnainen nettitauko etenkin reissussa on vain hyvästä :) Kiitos kommentista!

  14. minusta tuntuu aivan siltä kuin netti alkaisi olla korvannut kaikki radiot. lehdet sun muut. Tietysti on kiva lukea ilmaiseksi esim. matkatietoa netistä, mutta toisaalta somessa voi jäädä moni asia huomaamatta ja kaikenlaisia hakkereita riittää. Minulla oli kerran yksi kaveri jonka kanssa kävin elokuvissa ja kahvilassa, hän käytti kaiken aikansa puhelimensa naputteluun silloinkin. Se on kai aivan tavallista nykypäivänä, mutta minulle vaan tuli sellainen tunne kuin olisin ollut tiellä

    1. Aivan, ja monesti ajatellaan kaiken netissä olevan olevan faktaa! Niinhän ei todellakaan ole, ja se pitäisi muistaa kun näkee esimerksiksi Facebookissa jotain ns. uutispostauksia. Se on kyllä ikävää, jos seuralainen on vain puolittain hetkessä mukana, ja muuten vain netissä. Se kai tosiaankin on – ikävä kyllä – yleistä nykyään :( Kiitos kommenteistasi, Susanna!

  15. Hyvä aihe. Nettiä tarvitsee paljon someen ja ihan jo uutistenkin lukemiseen ja seuraamiseen. Kuten myös youtubeen, valokuvaukseen sun muuhun. Mutta niin, ennen vietin aina Sisiliassa lomia ilman nettiä ja se ei haitannut yhtään. Oli kiva käydä rannalla ja ihailla maisemia. Siellä kun ei kaikissa hotelleissa ole wifiä, tai ei ainakaan silloin ollut. Olen myös huomannut että joillain ihmisillä on netti mukana myös junissa. Minä haluan käyttää sen junamatka-ajan mieluiten maisemia ihaillen ja kuvaten. Nytkin sain kuvattua Alppeja. Fbtä minulla ei enää ole ollut vuosiin, joten siellä ei enää tule ns. roikuttua.

    1. Lomilla olisikin hyvä aikaa olla ilman nettiä, arjessa kun sitä oikeasti tarvitsee aika paljon. Monesti tulee kyllä esim junassa kulutettua aikaa netissä olemiseen, etenkin jos reitti ja maisemat on tutut. Toki jos olisi mahdollisuus nähdä junan ikkunasta vaikkapa Alpit, eiköhän silloin näkymät kiinnostaisi nettiä enemmän! :)

  16. Mä olen kyllä niin netin orja kuin olla ja voi. En halua edes ajatella kuinka monta tuntia päivässä vietän kännykän tai tietokoneen näytöllä, vaikka mulla ei edes puhelimessa ole langatonta verkkoa. Toisaalta taas silloin kun mä olen reissussa mä en tunne mitään tarvetta näprätä puhelinta ja läppäriä en koskaan edes kanna mukana. Tietysti mä käytän wifiä hostelleissa sun muissa saadakseni tietoa kohteista ymv. mutta mun maailma ei todellakaan kaadu siihen jos wifi-yhteyttä ei jostain tönöstä löydy. Mieluummin mä käytän reissussa kaiken mahdollisen ajan siihen elämästä nauttimiseen kuin somen näpräämiseen! Mä en ole vieläkään tajunnut miten ihmiset repii aikaa päivittää blogeja matkoillaan :D Iso respect ja niin pois päin, mutta mulla harvoin tulee pidemmilläkään reissuilla niin “tylsää” että haluaisin mielummin viettää aikaa tietokoneen kuin ihmisten seurassa. Kiitos muuten ton tietoturva tekstin linkittämisestä! Mä en ollut kuullutkaan koko asiasta!

    1. No sulla kyllä vaikuttaa olevan hyvin terve suhde nettiin, vaikka sanotkin olevasi netin orja! :) Mä huomasin reissussa ollessani, että blogia oli mukava kirjoittaa pitempien siirtymisten aikana: bussissa, junassa ja lentokoneessa. Aika kului mukavasti, eikä sitten vienyt niin paljon aikaa kohteessa olemisesta.
      Tuohon tietoturva-asiaan en ollut minäkään aikaisemmin perehtynyt, joten tuo postaus avasi silmäni!

  17. Kylläpä kirjoitat asiaa. Tässä kohtaa olen alkanut tuntea itseni todella täti-ihmiseksi, kun en ole kovin kiinnostunut roikkumaan koko aikaa somessa. Uteliaana ihmisenä kiinnostaa enemmän se, mitä ympärillä tapahtuu. Jotenkin on surullista katsoa, että ihmisten välinen kommunikointikin vähenee. Kuinka tuttu näky ravintolassa, että pariskunta istuu samassa pöydässä, mutta kumpikin upputuneena omaan kännykkäänsä vieläpä ruokailun lomassa. On todistettu, että ihminen ei voi keskittyä moneen asiaan samaan aikaan ilman että huomiokyky heikkenee. Uhkana on, että emme koe ja huomaa asioita yhtä aidosti ja suurella intensiteetillä kuin aiemmin. Somepaasto tekee välillä hyvää :)

    1. Niin sen pitäisikin olla, että ympärillä tapahtuvat asiat kiinnostaisi netin tapahtumia enemmän! Itsekin olen nähnyt noita pariskuntia, joista molemmat osapuolet ovat uppoutuneita puhelimiinsa esimerkiksi ravintolassa… Eikö heillä todellakaan ole mitään sanottavaa toisilleen, vai miksi kännykkä kiinnostaa seuralaista enemmän? Ei voi kun ihmetellä… Kiitos kommentistasi Annemaria!

  18. Mä oon todellinen kännykkäaddikti Suomessa, ja juuri eilen viimeksi mietin, että ennen kun ratikkamatkat rauhoituin ja katselin maisemia, niin nyt räplään hulluna kännykkää ja olen mm. ajanut oman pysäkkini ohi… Hehe. Onneksi reissussa tätä ongelmaa ei yleensä ole, sillä siellä on ympärillä niin paljon mielenkiintoisempaa, että kännykän kaivan yleensä esiin kuvien ottamista varten ja sillä siisti.

    MUTTA myöskään lisääntyvästä netinkäytöstä ei tarvitse tehdä hirviötä. Oli huomattavasti helpompi elää Kiinassa, kun pystyi Google Mapsin avulla suunnistamaan Shanghaissa, tarkistamaan sanoja sanakirjasta ja onhan se hauska päivittää silloin tällöin snäppiin jonkun kiinalaisen sekoiluja. Tuntien junamatkat illan pimeydessä olisivat olleet aika tylsiä ilman toimivaa 3G:tä. Ja niin edelleen.

    1. Juu, eihän siitä netistä kannata mitään hirviötä tehdä, onhan siitä niin paljon hyötyä sekä kotona että reissussa. Mutta jos reissussa jatkuu samanlainen turha somettaminen kuin kotona (niin kuin minulla kävi), kannattaa miettiä olisko parempi pistää netti kännykästä katkolle. Google Mapsin avulla kun pystyy suunnistamaan offline-tilassakin :)

  19. Tuttuja aiheita, hyvin pohdittu! Oon itsekin pohtinut samoja, myös pohtinut kameran kautta eletyistä hetkiä. Yksi mun suosikkilauseista on ” There is no wifi in the forest but I am sure you’ll find a better connection”. Tää toimii muutenkin. Sitä on enemmän läsnä, kun puhelin ei ole koko ajan kourassa tai edes ajatuksena takaraivossa. Taistelin pitkään älypuhelinta vastaan, koska en halunnut olla kuten ne, jotka tuijottavat koko ajan puhelintaan. Nyt olen usein juuri sellainen, paitsi reissussa. Maailmassa tosiaan tapahtuu paljon ihan oikeastikin, kunhan ei aamusta iltaan luo maailmaansa virtuaalitodellisuuteen. Nettilakko tekee välillä oikein hyvää meistä ihan jokaiselle!

    1. Kiitos Laura! Minäkin olin viimeisten mukana hankkimassa älypuhelinta. Muistan ärsyyntyneeni ollessani ravintolassa silloisen poikaystävän kanssa, joka räpläsi puhelintaan jatkuvasti. Hän sanoi, että “jos sullakin olisi älypuhelin, tekisit ihan samoin”. Ja oikeassahan se oli, mutta ymmärsin sen vasta sitten kun olin hankkinut uuden puhelimen. Kamera on kyllä toinen, mikä häiritsee hetkestä nauttimista…

  20. Tosi hyvä postaus, Terhi. Tosin aiheeseen ja Soneran kamppikseen liittyen, eikös kaikki roaming-maksut poistu käytöstä vuoden päästä ainakin EU-alueella? Nyt on siis vielä vuoden verran aikaa oppia eroon datariippuvuudesta, jotta osaa vastustaa kiusausta ensi vuoden reissuillaan! :) Postauksen loppu oli erityisen kaunis. Metromatkankin aikana voi tosiaan havaita ihania juttuja (tai sitten missata oman asemansa kännykän räpläämisen vuoksi).

    1. En ollut kuullutkaan roaming-maksujen poistumisesta! No sen takia Sonera varmaan sitten aloitti tuon aktiivisen mainostamisen heidän liittymästään, että kaikki vaihtaa siihen ennen kuin se tulee kaikille operaattoreille :D Mutta onhan se kätevä juttu, että voi käyttää nettiä puhelimessa ulkomaillakin ilman kauheita lisämaksuja. Kunhan vaan osaa käyttää sitä sopivia määriä :) Kiitos kommentista, Saana!

  21. Hyvä postaus :)! Omasta postauksestani huolimatta tiedän tarkalleen, mitä tarkoitat ja ajat takaa. Normaalisti keskityn ulkomailla hetkessä olemiseen enkä kännykän räpläilyyn, mutta kuten kirjoitin, mieluummin teen sen päätöksen itse sen sijaan, että operaattori “pakottaisi” niin :). On hyvä, että nettiin pääsee tarvittaessa, mutta jokaisen ihmisen pitäisi osata myös keskittyä olennaiseen, kuten hienosti ilmaisit asian tässä kirjoituksessasi.

    1. Kiitos Jerry! Onhan sellainen liittymä, mitä voi käyttää Suomen ulkopuolella ilman lisäkustannuksia, ihan huippu juttu! Netin käytölle on monia hyviä syitä, mutta tuollainen minun harrastama jatkuva somettaminen ei kyllä ole yksi niistä, ja siksi minulle toimii parhaiten olla kokonaan ilman mukana kulkevaa nettiä. Mutta olen samaa mieltä, että kyky keskittyä olennaiseen on tärkeintä, oli nettiä tai ei :)

  22. Todella hyvä postaus. Itse huomasin Suomen lomallani, että siellä oli joka toinen kännykkä kädessä kaupungilla, bussissa, missä vain. Yritit keskustella jonkun henkilön kanssa, niin toisella saattoi olla puhelin kädessä ja sitä vilkuiltiin vähän väliä, moni ei sitä varmaan itse edes tajua. Itse tänne Turkkiin muutettuani en halunnut nettiä puhelimeen, riittää että on wifi kotona ja puhelin on kodin ulkopuolella vain soittamiseen ja satunnaisten kuvien ottamiseen. Näin on yli vuosi menty, ja mennään jatkossakin, ei sitä kännykkää tarvitse koko ajan tuijottaa!

    1. Mä tunnustan tehneeni tuota ihan samaa, että olen vilkuillut kännykkää samalla kun olen jutellut jonkun kanssa! Aivan kamala tapa!! Miksei voi keskittyä siihen hetkeen, vaan pitää osittain olla ihan jossain muualla? Minäkin yritän nyt olla mahdollisimman kauan ilman nettiä puhelimessa, saa nähdä kuinka käy… Kiitos kommentistasi, Miitu! :)

  23. Tuttuja ajatuksia! Reissussa olen selvästi vähemmän netissä kuin kotona, mutta varsinkin yksin matkustaessani siitä saa seuraa. En olekaan yksin maailmassa. Mutta olet kyllä täysin oikeassa, että ympärilläkin tapahtuu kaiken aikaa jotain, ja se usein voittaisi virtuaalitodellisuuden. Mutta koska sinne nettiin kuitenkin menemme, tietoturvaa ei parane unohtaa. Kiitti linkistä.

    1. Se on kyllä totta, että yksin reissatessa netti on hyvä matkaseuralainen. Ja kun ei ole kettään paikan päällä jakamassa kokemuksia, ne voi ainakin jakaa somessa :) Tuo sinun postaus tietoturvasta on kyllä hyvä ja tärkeä kaikille matkaajille! En ollut ajatellutkaan asiaa sen kummemmin aikaisemmin…

  24. Aivan mahtava postaus! Tunnustaudun riippuvaiseksi, joka pääsi pahimmasta ongelmasta 6kk reppureissulla eroon, mutta on soljahtanut viimeisten vuosien aikana taas takaisin muottiinsa.
    Työn vuoksi tarvitsen dataa, mutta monesti olen harkinnut pitäisikö esim juuri facebookin appi poistaa puhelimesta kokonaan, niin ei tulisi sitä sitten vilkuiltua. On niin totta, että paljon menee ohi elämää ihan vain siksi, että tuijottaa sitä pikkuruista ruutua maisemien sijaan.

    1. Jos/kun minä otan netin taas kännykkään, niin eiköhän se minullakin palaudu taas samoihin käyttömääriin. Yritän kuitenkin pärjätä nyt mahdollisimman pitkään ilman, koska suurin osa kännykän käytöstä oli tosiaankin ihan turhaa FB:n selailua. Ennen piti kännykkä olla koko ajan lähettyvillä, nyt en edes aina ota sitä esim. kaupungille tai ravintolaan mukaan. Aika vapauttavaa :) Kiitos kommentista, Milla!

  25. Tää oli hyvä! Tollanen tietynlainen riippumattomuus netistä olisi huippua saavuttaa. Houkutus on vain niin suuri kun Suomessa ollessa on jatkuvasti rajaton netti käden ulottuvilla. :D Kaipa se vaatisi itelläkin vähän pidemmän irtioton arjesta, jotta pääsisi eroon huonosta tavasta. Ja tahdonvoimaa vaihtaa kotiin palatessa liittymää rajattomasta netistä toisenlaiseksi. Tässä oravanpyörässähän se on niin saatanan vaikeata, etten taida moiseen pystyä.

    1. Kiitos Simo! Ei tämä minullakaan olisi kotona ollessa onnistunut, mutta reissussa oli tosiaankin paljon helpompi päästä tuosta kännykkä/nettiriippuvuudesta eroon. Mutta enpä ole nettiä enää kaivannut, odotustilanteita lukuun ottamatta: edelleenkin tulee hieman orpo olo kun jään ravintolan tai baarin pöytään hetkeksi yksin istumaan seuralaisen mentyä esim. vessaan. Mitä ihmettä siinä voi oikein tehdä, kun kännykkääkin on aika tylsä räplätä ilman nettiä?? :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *