Muistan vieläkin elävästi sen myöhäisillan Thaimaan Koh Samuilla lähes päivälleen kolme vuotta sitten, kun sähköpostiini kilahti viesti Destination Unknown -blogin Satulta: hän, Kaukokaipuun Marinella ja Veera Bianca -blogin Veera siirtyisivät IGTT -tempauksen vetovastuusta syrjään, ja uusiksi vetäjiksi oli vuoden 2016 alusta valittu Travellover-blogin Annika, Rimma ja Laura – ja minä silloisen, vasta alle vuoden vanhan blogini kanssa.
Seuraavana päivänä oli kuukauden ensimmäinen torstai, Instagram Travel Thursday. En ollut sillä kertaa suunnitellut osallistuvani, sillä olin parhaillaan kolmen kuukauden reissulla Kaakkois-Aasiassa ja postausideoita oli muutenkin enemmän kuin ehdin kirjoittaa. Innostuin kuitenkin saamastani uutisesta ja tulevasta roolista uutena IGTT-hostina niin, että naputtelin aamun pikkutunteina postauksen, jonka aiheen päätin hetken mielijohteesta: Reissu täynnä nautiskelua – eli tervetuloa lomakilot!
Pyöristyn yhtä mukavasti kuin pullataikina lämpimän uunin päällä jos en katso mitä suuhuni laitan – ja minähän en lomalla katso. Minulle loma on pelkkää nautiskelua kaikilla aisteilla: lomalla en kiellä itseltäni mitään, enkä tunne syyllisyyttä valinnoistani.
Kuukautta myöhemmin kirjoitin ensimmäistä IGTT-postausta vetäjän roolissa Balilla, sitä seuraavaa taas Thaimaassa. Kolmen vuoden aikana olen kirjoittanut kymmeniä Instagram-kuvilla kuvitettuja matka-aiheisia postauksia Aasian lisäksi niin kotisohvalla Kööpenhaminassa, Mallorcalla ja Kreetalla, kuin kahviloissa, kulkuneuvoissa ja ho(s)tellihuoneissakin seikkaillessani ympäri Eurooppaa.
Olen innostunut valmiiksi annetuista aiheista, toisinaan tuskaillut niiden vaikeutta, ja haastanut itseäni kirjoittamaan IGTT:n alla erityylisiä, kenties muista jutuistani poikkeavia, tekstejä. Ja lähes jokaisena kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona olen manaillut Annikalle tyhmyyttäni, kun jätin taaskin kirjoittamisen viimeiseen iltaan.
On ollut hauska lukea muiden lähestymistapoja annettuihin aiheisiin, kommentoida ja saada kommentteja. Kolmen vuoden aikana osallistujia on ollut hurja määrä: toiset ovat osallistuneet IGTT:hen joka kuukausi, toiset silloin tällöin ja jotkut kerran tai pari. Vilkkaimpina kuukausina tempaukseen osallistuneita blogipostauksia on ollut kymmeniä, ja jokaisen jutun olen aina lukenut – ja päässyt siten joka kuukausi nojatuolimatkalle ympäri maailman.
Nyt kolmanten vuotena alkoi kuitenkin tuntua siltä, että Instagram Travel Thursday kaipasi uudistusta. Homma kyllä toimi entiseen malliinkin, mutta koska oma innostus näytti laantumisen merkkejä epäilin muidenkin alkavan kyllästyä tempaukseen sellaisena kuin se tällä hetkellä oli. Ehkä kuvittelin, ehkä en, mutta mietimme vaihtoehtoja IGTT:n uudistamiseksi. Päässäni oli kuitenkin jo pidemmän aikaa pyörinyt kysymys oliko minulla edes intoa vetää enää kampanjaa, jonka kulmakivinä ovat matkustaminen ja Instagram?
Minä olen viihtynyt kotona Kreetalla niin hyvin, että en ole matkustanut tänä vuonna juuri lainkaan, ja ensi vuosi ei näytä yhtään sen reissurikkaammalta. Lisäksi Instagramin käyttö on lopahtanut aivan täysin, sillä minulle on noussut valtava kynnys julkaista omia räpsyjäni toinen toistaan ammattimaisempien ja upeimpien kuvien sekaan. Kuka haluaisi nähdä minun keskivertoja kuviani, kun tarjolla on täydellisyyttä hipovia mestariteoksia?
Aika oli tainnut ajaa Instagramin ohi minun elämässäni, ja alkoi vahvasti tuntua siltä, että aika oli ajanut myös IGTT:n ohi – eikä vain minulla, vaan ihan yleisesti.
Lopettamispäätös oli helppo, mutta siitäkin huolimatta kirjoitan tätä kaikkien aikojen viimeistä IGTT-postaustani hieman haikein mielin. Enpä olisi silloin thaimaalaisessa hotellihuoneessa arvannut, että pestistä tulisi kolmen vuoden mittainen – ja että kirjoittaisin 36:tta IGTT-postaustani kotisohvalla Kreetalla aivan toisennimisen blogin alle. Kolmeen vuoteen on mahtunut paljon niin blogimaailmassa kuin omassa elämässänikin.
Nyt kolmea vuotta, muutamia pysyväksi jääneitä lomakiloja, kymmeniä reissuja ja satoja Instagram-kuvia myöhemmin olen edelleen kiitollinen, että pääsin vetämään tätä mainiota tempausta.
Kiitos IGTT:n äiti Katja. Kiitos Annika. Kiitos kaikki näiden vuosien aikana tempaukseen osallistuneet bloggaajat. Oli huippua!
Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka viimeisinä vetäjinä Suomessa toimivat matkablogit Vagabonda ja Travellover.
Tähän päättyy Suomessa vuosia jokaisen kuukauden ensimmäisenä torstaina toiminut tempaus, joka on levittänyt matkailun ja Instagramin ilosanomaa ja yhdistänyt bloggaajia. Kiitos näistä vuosista – ja jatketaan toistemme postausten kommentointia jatkossakin!
Minut löydät edelleen Instagramista nimellä @vagabondablog.
Lue myös muita #IGTRAVELTHURSDAY-postauksia ja lisää linkki omaan postaukseesi!
7 comments
Minä olen tykännyt IGTT:stä kovasti, koska se on kivasti linkittänyt instagram-tiliä blogiin. Usein ne ovat lähteneet elämään kahta täysin erillistä elämää, joista olen ne taas tuonut yhteen tämän avulla. Olen myös tykännyt kovasti miettiä omaa lähestymistapaa annettuun aiheeseen, vaikkei se olisi heti mieleeni tullutkaan. Oma lähestymistapa on ruokkinut luovuutta, ja samalla on ollut mahdollista kerätä yhteen postaukseen kuvia useilta eri reissuilta. Muuten harrastan hyvin harvoin sen kaltaisia koottuja postauksia, niin IGTT on “pakottanut” katsomaan laajempia teemoja yksittäisten reissujen sijaan.
Minä yritän jatkaa näitä tulevaisuudessakin, vaikka varsinainen IGTT loppuu. On aina hyödyllistä miettiä myös matkailun laajempia teemoja, ja samalla saa tuotua instagramin osaksi blogia. Kiitos vetäjille näistä vuosista!
Purat hyvin minunkin ajatuksiani kampanjasta – ja varsinkin sen parhaista puolista: nojatuoimatkoista, ilahtumisista siitä, kuinka eri tavalla asioita on lähestytty, kuinka paljon osallistuttu. Hämmentää kyllä näissäkin kommeteissa virinnyt dissaaminen. Ei kenenkään ole ollut pakko osallistua. Kuin olisi kampanjan vika, jos itsellä ei ole ideoita. :) Kuitenkin olen saanut tosi paljon palautetta siitä, kuinka kivaa on ollut olla mukana, ja kerran jopa, että IGTT on oikeastaan ollut innostajana jatkaa koko oman blogin pitämistä.
Kiitos Terhi IGTT-kumppanuudesta, innostuksesta ja no, ylipäätän näistä kolmesta vuodesta.
Kiitokset vetäjille mielenkiintoisesta kampanjasta! Tavallaan oli kiva, että oli joka toinen kuukausi oli teema, mutta ainakin itseä se hieman rajoitti. Moniin sinänsä mielenkiintoisiin teemoihin ei löytynyt omia kuvia, niin se tietysti hankaloitti osallistumista. Tavallaan haikea olo, sillä osallistuin itsekin vuosien varrella tähän useana viikkona. Nyt sitten lueskellaan viimeistä kertaa muiden postaukset ja heitetään sopivat kommentit. Yhteisöllisyys tällaisissa jutuissa on aina parasta ja niin kauan kun se toimii, niin on mahdollisuus joka kuukautiseen toimintaan. Se ehkäpä tässä on eniten viime aikoina hiipunut vai onko tulkintani aivan metsästä? Kiitos vielä kerran ja lueskellaan jatkossakin toistemme postauksia!
Juttelimmekin tässä jo joskus blogiemme kommenteissa siitä, että kuten moni muukin, niin minäkin olen osallistunut tähän aina vaan harvemmin. Eivät oikein kolahtaneet teemat eikä sitten teemattomina kuukausinakaan tullut Instagramin ympäriltä kivoja ideoita. Kirjoittajaksi itseni mieltävänä en oikein osannut arvostaa pelkkiä kuvia. Mutta joskus yritys kehittää IGTT-juttu on tuottanut kyllä joitain blogimme peruslinjasta poikkeaviakin juttuja – ja ehkä sellaisina ihan kivasti erilaisia, joskus jopa yllättäviä
Kiitos teille tästä igtt jutusta. Harmillista, että tämä juttu loppuu, koska näitä on ollut kiva kirjoitella. Eikö vielä voisi harkita esim uuden jatkajan kera, jos teillä on puhti loppunut?
Kiva lukea myös siitä, miten kaikki on saanut alkuunsa.
Kaikkea aikansa! Kiitos sinulle ja muillekin järjestäjille! Itse olen osallistunut vähän silloin tällöin ja kiinnostavaa näissä on tosiaan ollut se miten samaakin aihetta on monesti lähestytty ihan eri kanteilta.
Mukava kuulla taustoja pidemmältä. Itse löysin tämän haasteen vasta 1,5v sitten ja olikin mukava katsoa uudestaan instakuviaan ja välillä ryhmitellä niitä uudelleen.