Tanska on siinä(kin) mielessä hyvä maa suomalaisen asua, että täältä saa samoja, tai ainakin samantapaisia, tuotteita kun Suomestakin. Karkkihiirenä olen maailmalla asuessani kaivannut oikeita nameja, sillä ne Pohjois-Euroopan ulkopuolella suositut pehmeät löllöt eivät ole minun karkkihimoa helpottaneet.

Australiassa kaipasin kunnollista maitoa, koska jostain syystä paikallinen litku pilaantuu helposti jopa ennen parasta ennen -päivää. Kahvilassa työskennellessäni tämä oli oikea ongelma, koska ei ollut yksi tai kaksi kertaa kun jouduin heittämään koko maitolastin pois sen pilaannuttua liian aikaisin. Kuubassa taas kaipasin kaikkea, missä olisi ollut joku tuttu merkki kyljessä, koska en luottanut paikallisten tuotteiden laatuun.

Tanskassa on hyviä karkkeja, maito on hyvää ja tuoretta, ja myytävät merkit ovat suurimmaksi osaksi tuttuja. Täältä saa jopa Pandan lakuja ja Valion jogurttia, mutta silti on muutama juttu, mitä Tanskasta ei saa ja mitä toin tältäkin Suomen reissulta mukanani. Kolme ensimmäistä on jopa sellaisia, jotka olivat myös Thomaksen tuliaistoivelistalla.

1. Hammasharjat

image

Kyllä, luit aivan oikein. Tuon aina Suomessa käydessäni mukanani hammasharjoja. Toki Tanskassakin huolehditaan hampaiden hygieniasta ja harjoissa löytyy, mutta ongelmana on se, että Tanskassa ei saa tarpeeksi pehmeitä hammasharjoja. Harjan täytyy olla extra soft, enkä ole sellaisia löytänyt kuin kahdesta kööpenhaminalaisesta liikkeestä: apteekista ja Føtex-marketista, eikä kumpikaan ollut riittävän pehmeä meidän herkille purukalustoille (tai lähinnä ikenille). Tuo monta! oli Tompan käsky, kun lupasin tuoda Suomesta ekstrapehmeitä hammasharjoja.

2. Suklaa ja karkit

image

Vähän jo pohjustin tätä tuossa alussa, kun tunnustin olevani karkkihiiri. Mutta niin on Thomaskin, ja hän rakastaa Fazeria (eikä pelkkää suklaata, kuten seuraavassa kohdassa käy ilmi). Tanskassa olen nähnyt Fazerin suklaista myytävänä vain Fazermintiä, joten Tompan lempisuklaata Geishaa on hamstrattu Ruotsin reissuilta, ja sitä piti tietenkin tuoda hänelle Suomestakin laatikollinen. Fazerin sinisen sain isältäni, ja sekin menee takuuvarmasti meidän huushollissa nopeasti kaupaksi. Myös Lontoo rae -suklaa, Hopeatoffee, TV-sekoituspussi ja Fanipalat pitää huolen siitä, että karkinnälkä pysyy ainakin jonkin aikaa poissa.

3. Leipä

image

Jos olet yhtään lukenut tätä blogia aikaisemmin, tämä tuliainen ei varmastikaan tullut yllätyksenä. Myös suomalaista ruisleipää käskettiin tuoda paljon! ja aika reilusti sitä matkalaukkuuni pakkasinkin. Kuvassa näkyvien pakettien lisäksi ostin pari isoa pussillista Fazerin ruispuikuloita, jotka ensimmäisen kerran minun mukana Tanskanmaalle päästyään aiheutti suurta ylistystä koko Fazerin tuotantoa kohtaan. Miten yksi yritys voi tehdä kaikkea niin taivaallisen hyvää?! Puikuloiden lisäksi mukaani tarttui myös Vaasan ruispaloja ja Oululaisen jälkiuunipaloja (parasta!).

4. Pyyhkeet

image

Siitä lähtien kun Virumin kämpän kuivaushuoneesta lähti pyyhkeet niitä enemmän tarvitsevien matkaan, on meillä ollut pula kylpypyyhkeistä. Haaveilin Marimekon pyyhkeistä, mutta en löytänyt Kööpenhaminan liikkeestä mieleisiä, joten Kuopion reissulla käytin muutaman tovin laadukkaiden, suomalaisten pyyhkeiden metsästämiseen. Pitäähän sitä ulkosuomalaisen kotona suomalaisia tekstiilejä olla! Loppujen lopuksi valinta ei ollut kovinkaan vaikea, sillä olen käyttänyt Luhdan Aalto-pyyhkeitä jo vuosia ja Thomaskin on ne kelpuuttanut.

5. Kosmetiikka

image

Lisää suomalaista laatua! Lumenen tuotteita en ole Tanskassa nähnyt, joten nekin kuuluu ostoslistalle Suomessa ja Ruotsissa käydessäni. Toinen Kuopion reissun must buy -kosmetiikka on Matkuksen ostoskeskuksen Halpa-Hallissa myytävän ekstrahalvan Essence-merkin meikit. Kyseistä merkkiä olen ostanut jo vuosia Välimeren maista, ja suureksi ilokseni sitä saa nyt Suomestakin. Alle kahden euron rajauskynät toimii yhtä hyvin kuin kalliimmatkin tuotteet, eikä ripsiväreissä, kynsilakoissa tai luomiväreissäkään ole moittimista.

Mitä tuotteita sinä olet kaivannut ulkomaan reissuilla/asuessasi ulkomailla?

Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.
Panza - meksikolaista katuruokaa Kuopiossa
Rub & Stub on ehdottomasti Kööpenhaminan paras ravintola!
Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.

12 kommenttia

  1. Jonna

    12.7.2015 at 12:58

    Hiukan nyt postauksen aiheeseen liittymätön kommentti, mutta pakko päästä kysymään, sen verran pitkään oon pohtinut. Jos saan kysyä, niin mitä teet työksesi? Teetkö töitä ulkomailta käsin suomalaisessa firmassa vai oletko löytänyt työn itsellesi aina sieltä missä asut?

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      13.7.2015 at 11:55

      Hei Jonna, kiitos kysymyksestä :) Vähän sekä että on ollut tässä vuosien varrella: aikaisemmin olin matkaoppaana, eli pohjoismaalaisen/suomalaisen firman lähettämänä, mutta Australiassa etsin itse duunini, kuten myös täällä Tanskassa. Täällä olen ollut 7 kk kansainvälisessä firmassa töissä, mutta nyt tämä lysti kylläkin loppuu pian, ja työnhaku on taas käynnissä…

      Reply
  2. anna milano

    11.7.2015 at 12:30

    Ystävien itsepomimat kuivatut tatit, suppilovahverot ja mustatorvisienet. Pientoimittajan lämminsavulohi vakuumipakattuna ja koskenkorva. Siinä ensimmäiset, jotka spontaanisti nousivat hattuun. Kun tulemme suoraan Kuopiosta, otamme silloin tällöin parin seuraavan päivän illalliseksi riittoisan, noin kiloisen muikkukukon.

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      12.7.2015 at 08:58

      Mielenkiintoisia ruokatuliaisia :) Tuon kukon minäkin taidan ottaa seuraavan kerran mukaani (jos ei syödä jo paikan päällä)! Kiitos kommentista!

      Reply
  3. Miitu

    10.7.2015 at 10:57

    Kiitos!! Mä oon stressannut hirveästi, kun täällä Turkissa on niin kalliita kaikki meikit, tai siis samaa hintatasoa kuin Suomessa eli kalliita paikalliseen hintatasoon nähden, enkä oo raaskinut sitten ostaa ollenkaan. Mainitsit tuon Essencen, joten oli pakko googlettaa että löytyykö tämmöstä liikettä Marmariksesta… ja löytyyhän täältä, jeee! Sun mielestä on siis hyvää tavaraa, eli uskaltaa naamaansa tunkea? :)

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      10.7.2015 at 14:10

      Joo, uskaltaa tunkea naamaan! :D Olen käyttänyt kyseistä merkkiä siis jo vuosia, ja hintaansa nähden tuotteet on todella hyviä. Käytän jopa niiden ripsiväriä, vaikka ennen olen ollut todella nirso ripsarien suhteen. Mutta jos en huomaa omissa ripsissä merkittävää eroa kolmen euron ja viidentoista euron ripsivärin välillä, niin mieluummin valitsen sen halvemman! Rajauskyniä, kynsilakkoja ja luomivärejä käytän myös. Eli kannattaa kokeilla! Kerro sitten, mitä mieltä olet :)

      Reply
      • Miitu

        10.7.2015 at 15:00

        Pitää käydä kurkkaamassa! :) Kerron toki, sitten kun nuo vanhat alkavat loppua mitä oon Suomesta santsannut niin pitää käydä ostamassa kokeiluun. :) Mä en kyllä kovin nirso ole, että mielummin kyllä ostan mahdollisimman halvalla. Lähinnä pelkään täällä noita allergioita yms. kun ei tiedä mitä niihin laittavat sekaan. :D Mutta näytti olevan Essencen ihan oma liike, eikä mikään hämäräpuoti. ;)

        Reply
        • Terhi / Muru Mou

          12.7.2015 at 08:54

          Toivottavasti ei ole mitään epämääräisiä tököttejä, vaan oikeita meikkejä. Luulisi ainakin olevan ihan oikeaa tavaraa jos on Essencen oma liike :) Kiitos muuten kun kommentoit niin löysin blogisi! :)

          Reply
  4. Pirkko / Meriharakka

    9.7.2015 at 19:57

    Aika vähiin ovat menneet tavarat, jotka eivät ainakin pienellä hakemisella olisi sen verran globaaleja, ettei niitä saisi melkein mistä vaan.
    Kun kummilapseni olivat pieniä, tapasin roudata heille työmatkoilta Lontoosta normaalien sukkien paksuisia liukuestesukkia, sillä Suomessa myytiin vain paksuja froteisia, joita ei tavallisten kenkien kanssa voinut käyttää. Myös Disney -kauppojen uimapuvut olivat pienille tytöille jotain ihan extraa.
    Itse olen aina Kööpenhaminan kentällä (edes) käydessäni ostanut kotiin tanskalaista suolaista ja rasvaista vaaleanpunaista salamia. Varmaan tosi epäterveellistä, mutta ehkei sen kerran vuodessa ole väliä. Isäni toi sitä aina työmatkoiltaan tuliaisena kun olin lapsi ja tulee aina niin nostalginen olo, kun näen sitä, että pakko ostaa. Suomessahan sitä ei ole tarjolla.

    No meni ehkä vähän sivuun kysymyksestäsi, mutta tällaisia minulle tästä tuli mieleen. Fazerin karkit ovat kyllä hyviä. Tosin viimeksi kun kävin Fazerilassa niitä syömässä ja kotiin rohmuamassa, niin melkein tuli yliannostus, kotona taitaa vielä yli kuukausi tapahtuman jälkeenkin olla jotain silloin ostettuja varastossa!

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      10.7.2015 at 10:28

      Mä muistan, että mun lapsuudessa liukuestesukat oli sellaisia todella paksuja “pörrösukkia”, todella epäkäytännöllisiä kun ei niitä voinut käyttää muuta kuin kotona. Mä en ole tainnut maistaakaan tuota tanskalaista salamia! Täytyykin kokeilla… Karkkien yliannostus kuulostaa kovin tutulta :) Onneksi noita tuliaiskarkkeja en ole vielä kuin vähän vaan maistellut, joten paha olo ei ole vielä tullut. Eilen herkuttelin suomiherkkujen sijaan tanskalaisella käsintehdyllä A XOCO -suklaalla, suosittelen kokeilemaan kun seuraavan kerran käyt Tanskassa (jos et ole vielä maistanut)! :)

      Reply
  5. Silja

    9.7.2015 at 14:28

    Itse hamstraaan myös aina Suomessa käydessäni Lumenen meikkejä ja etenkin tuota kuvassakin näkyvää CC-voidetta. Saksalaiselle poikaystävälleni pitää aina tuoda läjä sisuja tuliaiseksi (ja huomaan aina syöväni niistä suurimman osan). Itselleni ostan apteekista Kestineä, jota ei täällä Saksassa saa muuta kuin reseptillä. Lisäksi Suomesta tulee ostettua vahvempia kortisonivoiteita, koska täällä apteekista saa ainoastaan 0,5% hydrocortison-voidetta. Lisäksi poikaystävälle hommasin Pantysonia ja itelleni kortisonipitoista nenäsuihketta viimeksi Suomessa käydessäni. Eli aika apteekkivetoisia on tän atoopikon/allergisen tulaiset.

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      10.7.2015 at 09:57

      Tuo CC-voide on todella hyvä! Mä ostin nyt Leijona-pastilleja, eivät maistuneet tanskalaiselle, enkä usko että sisutkaat kelpaisi. Hassua, että on saksalaisen mieleen :) Kiitos kommentista!

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Instagram: @vagabondablog