Toinen aamumme Italian Comojärvellä alkoi kohdallani hieman ankeasti, sillä edellisen yön paleltuminen oli muuttunut yön aikana tukkoiseksi nenäksi ja inhottavaksi, jokaisella nielaisulla kurkussa tuntuvaksi, katkukseksi. Uskoen luonnon omien antibioottien toimivuuteen kaadoin aamiaisella jogurttiini reilun lorauksen hunajaa, kuten myös kamomillateehen, jonka tällä kertaa valitsin aamukahvin sijaan.
Sairasteluun ei ollut nyt aikaa, sillä ulkona paistoi aurinko lähes pilvettömältä taivaalta jo heti aamusta. Pian aamiaisen jälkeen lähdimmekin ajamaan edellispäivältä tuttua reittiä kohti Menaggiota, sillä tämän päivän suunnitelmana oli matkata Menaggiosta veneellä ainakin Bellagioon, mutta kenties myös alueen kolmanteen suosittuun kylään, Varennaan.
Sattumalta löysimme aivan Menaggion laidalta ja vain viiden minuutin kävelymatkan päästä satamasta ilmaisen parkkipaikan. Tämä helpotti huomattavasti päivän suunnittelua, sillä nyt meidän ei tarvinnut päättää etukäteen kuinka kauan viettäisimme muissa kylissä, eikä siis tulisi kiirettä palata takaisin autolle parkkiajan päättymisen pelossa. Vinkki: Jos olet menossa Menaggioon autolla, kannattaa tarkistaa, onko tällä Menaggion eteläpäässä ja Lake Como Youth Hostelia lähes vastapäätä olevalla maksuttomalla parkkipaikalla tilaa.
Comojärven keskiosassa on mahdollista ostaa 15 euron hintaan koko päivän voimassaoleva venelippu, jolla sillä pääsee matkustamaan Menaggion, Bellagion ja Varennan kylien lisäksi myös Villa Carlottalle ja Tremezzon kylään. Koska yhdensuuntainen lippu maksaa 4,60 € ja suunnitelmissamme oli tehdä korkeintaan kolme venematkaa, päätimme maksaa jokaisen välin erikseen. Tämä tulisi pikkaisen halvemmaksi, eikä tulisi maksettua turhaan päivälippua jos päättäisimmekin jättää toisen kylän kokonaan väliin.
Bellagio – ihaninta Italiaa
Menimme ensimmäisenä Menaggion ja Varennan välissä niemenkärjessä sijaitsevaan Bellagioon. Venematka ei kestänyt kuin vartin verran, ja olimme ainoat, jotka viettivät matkan alakannella. Vaikka oli aurinkoinen päivä, tuuli järvellä kuitenkin sen verran viileästi, että ulkokannella istuminen ei flunssaisena houkutellut.
Ihastuimme Bellagioon heti ensisilmäyksellä: satamasta ylämäkeen viettävät mukulakiviset kapeat kujat, värikkäät talot ja viihtyisät pikkuiset kahvilat ja ravintolat luovat niin idyllisen pikkukylän, että en tiedä olenko Italiassa vielä ihanammassa käynytkään.
Kävelimme päämäärättömästi ylös ja alas noita kapeita kujia, istahdimme keskipäivänkahveille auringonpaisteeseen, löysimme vehreän puiston ja ihastelimme kyllästymättöminä vuorten ja järven muodostamaa kuvankaunista maisemaa. Ennen reissua kirjoitin tässä postauksessa, että en ole onnistunut löytämään sitä Italiaa, jota monet niin kovin kehuvat. Mutta nyt, tässä pikkuisessa pohjoisitalialaisessa järvenrantakylässä, aloin minäkin vihdoin ymmärtää Italian upeutta.
Bellagio on hieman Menaggiota suurempi kylä sekä asukasluvussa että pinta-alassa mitattuna, mutta tuntuu kuitenkin pikaisella reissulla Comojärven länsirannikolla sijaitsevaa naapurikylää pienemmältä. Vakituisia asukkaita Bellagiossa on himpun verran alle 4000, mutta kesäkuukausina väkimäärä nousee kesäasukkaiden myötä reilusti.
Tuona toukokuisena lauantaipäivänä Bellagiota ei turistijoukot olleet vielä täysin vallanneet, joten saimme kierrellä kylässä ilman suurempia ruuhkia. Porukkaa siellä kyllä oli, mutta ei onneksi liiaksi asti.
Lopuksi kävimme vielä Bellagion niemen kärjessä näköalapaikalla. Arvaatte varmaan, mitä me siellä teimme? Kyllä: ihastelimme Comojärven upeaa maisemaa ja suoraan edessämme näkyviä lumihuippuisia vuoria vielä hieman lisää.
Varenna – pikkuinen paratiisi
Koska olin lukenut, että Comojärven itärannikolla sijaitseva Varenna olisi Bellagiotakin kauniimpi, ja siksi erityisesti häämatkalaisten suosiossa, ravistelin flunssaväsymyksen pois ja lähdimme katsomaan pitävätkö väitteet paikkaansa.
Olin ajatellut, että tottahan toki vene kulkisi reittiä Menaggio-Bellagio-Varenna, mutta sain taas muistutuksen vanhan viisauden paikkansapitävyydestä: luulo ei ole tiedon väärti. Vene ei siis mennytkään Bellagiosta suoraan Varennaan, vaan palasi ensiksi takaisin Menaggioon ennen kuin sitten ylitti järven vastarannalle. No, matka ei onneksi ollut pitkä, ja nyt iltapäivän auringossa oli tuulesta huolimatta riittävän lämmin istua ulkokannella.
Jos Bellagio oli yllättänyt vähäisellä turistimäärällään, yllätti Varenna ruuhkaisuudellaan. Täällähän ne kaikki turistit olivatkin! Väenpaljoudesta huolimatta ihastuimme myös Varennaan: kävelimme taas pikkuisia kujia pitkin, söimme herkullisen pitsalounaan Giorgion aukiolla ja nautimme kupillisen virkistävää gelatoa järvenrannalla.
Mietimme, kuinka ihanaa olisi jäädä Varennaan viimeisen veneen lähdettyä, kun illan pimetessä jäljellä olisivat vain me ja kylän noin 800 asukasta (ja vähintäänkin saman verran kylässä yöpyvää lomalaista, mutta sen me jätimme ajatuksistamme pois). Istuisimme järvenrantaravintolassa paikallisten tapaan myöhään yöhön, herkuttelisimme alkuruuista jälkiruokaan, tyhjentäisimme viinipullon ja vain nauttisimme ihanasta Varennasta.
Kenties seuraavalla kerralla majoitummekin täällä. Tai Bellagiossa. Tai Menaggiossa… Näköjään Comojärvelle pitää tulla vielä useasti.
En tiedä, oliko se raitis järvi- tai Alppi-ilma, jatkuva aistiärsykkeiden yliannostus, flunssa vai allergialääkkeet, mutta olin yhtäkkiä todella uupunut. Vaikka olisin halunnut jäädä Varennaan vielä hetkeksi, edes tunniksi tai pariksi, oli paras vain palata takaisin Menaggioon ja ajaa hotellillemme San Fedeleen.
Hotellihuoneeseen päästyäni kellahdin suoraan sänkyyn ja nukahdin heti. Lyhyiden päiväunien jälkeen piristyin sen verran, että jaksoin lähteä San Fedelen keskustaan illalliselle. Tai no, ei me sittenkään oikealle illalliselle päädytty: päätimme käydä juomassa ensimmäiseltä illalta tutussa viinibaarissa lasilliset ennen ruokailua, mutta koska lasillisten kanssa saimme nonstoppina suuren määrän erilaisia naposteltavia: juustoja, kinkkua, salamia, leipää… Ei ollut toivoakaan, että olisimme jaksaneet syödä enää mitään muuta sen jälkeen.
Kuinka italialaiset oikein pystyvät syömään illallisen aperitivojen jälkeen?
24 comments
Voi, miten ihania kuvia! Mukava lukea sinun kokemuksiasi Varennasta, jossa kävin itsekin muutama viikko sitten. Hassu sattuma! Ja ennen kaikkea mukava lukea muista alueen kohteista, joissa en ole itse vielä käynyt. Kirjoitin päivävierailustani postauksen ja laitoin siihen linkin tähän sinun postaukseesi.
Tässä linkki siihen: http://raidallisiahetkiajaretkia.blogspot.it/2017/06/portaiden-ja-kujien-varenna-como-jarvi.html.
Toivottavasti ei haittaa.
Ihanaa viikkoa!
Oi tuolla on niin kaunista! Oon itsekin käynyt tuolla ennen kuin kirjoitin blogia ja muistan, että Bellagio oli aika ihana! Vaikka oli heinäkuu, siellä oli aika viileää, mikä vähän omia fiiliksiä laski. Yövyttiin Menaggiossa, mutta Varennaan ei ehditty, kun matka jatkui Ranskan puolelle. Comon kumpuilevat maisemat oli todella upeita!
Olikohan siellä silloin poikkeuksellisen viileää? Sillä nyt toukokuussa oli mielestäni mukavan lämmintä ja ajattelin keskikesän olevan jo liian kuuma. Nämä vuoristomaisemat on niin ihania, en kyllästyisi niihin varmasti koskaan :)
Bellagio ja Como-järvi on ollut kiinnostuksen kohteena pitkään. Jotenkin nuo kuvat tuo mieleen upeat maisemat läheiseltä Gardajärveltä, johon rakastuin kertaheitolla. Järvi-Suomen kasvattina järvet ja taustalla olevat vuoret sopii omaan silmääni jopa paremmin kuin hiekkarannat.
Mulla on Gardajärvi ollut pitkään haaveissa, ja nyt Comojärven jälkeen haluaisin ehdottomasti käydä myös siellä. Sillä se taitaa olla vähintäänkin yhtä ihana paikka!
Aivan ihanan näköistä ^_^ Miä haluun tonne vaan vielä enemmän :D Noi vuoret on uskomattomat!
Sinne vaan sitten, livenä siellä on vielä kauniimpaa! :)
Tollaisiin paikkoihin on varmasti helppo rakastua! Kauniita kuvia. :)
Toivottavasti loppureissu ei mennyt flunssassa.
Kiitos! Ei onneksi mennyt koko reissu flunssassa, vaan seuraavana päivänä olo oli jo parempi :)
Alpit on varmaan sellainen näky, että niihin ei ikinä kyllästy. Sama pätee mereen, voisin vain tuijotella sitä tuntitolkulla (tietenkin lämpimässä ilmastossa, Itämeri ei niin koukuta:D)! Italian reissaaminen on mulla rajoittunut Roomaan ja Gardajärveen, mutta tuo Comojärvi nyt nostaa kovasti päätään top-matkakohteiden joukossa! Hurmaavan näköistä!
Itämeri ei tosiaankaan aiheuta ihan samaa fiilistä kuin vaikka Välimeri :D Mulla on Gardajärvi ollut vuosia haaveissa, mutta nyt päätin mennä ensiksi Comolle kun sitä on niin paljon kehuttu. Mutta ehkä seuraavan kerran sitten Gardalle toteuttamaan sitä matkahaavetta :)
Voi harmi, että olet ollut kipeä matkallanne! Aika metkaa, että Varenna oli nyt ruuhkainen ja Bellagio ei. Meillä oli silloin toisin päin ja Bellagio ei sytyttänyt hirveän turistimassan vuoksi. Ihania nuo lumiset alpit. Me emme enää lumihuippuja kesäkuun puolessa välissä nähneet. Olivat sulaneet pois. Mutta ah nuo niin ihanat maisemat. Matkakuume tässä herää! Vielä palaan Comolle!
Minäkin olin hämmästynyt, että Varenna oli ruuhkaisempi kuin Bellagio. Mutta ehkä se johtui siitä, että olimme liikkeellä puolenpäivän-iltapäivän aikaan ja kaikki muut olivat jo käyneet Bellagiossa ja jatkaneet matkaa Varennaan ja jääneet sitten sinne. Tai en tiedä, kunhan veikkailen :D Onneksi en ollut pahasti kipeänä, vaan loppureissussa olo oli jo parempi :)
Ei siitä mihinkään pääse, että Italia on ihana 💕 Mahtavaa, että löysit nyt tällä reissulla kipinän saapasmaahan 👍 Milanossa se ei tosiaan ihan helposti syty, mutta Comojärven kuvankauniisiin maisemiin ei voi olla rakastumatta.
Kirjoittelin myös viimekesänä upeasta Villa Carlottasta sekä Comojärven helmistä Bellagiosta ja Varennasta, joista varsinkin jälkimmäiseen ihastuin todella paljon. Sinne olisi tosiaan ihana jäädä päiväruuhkan laannuttua katselemaan auringonlaskua ja illan valojen syttymistä. 😍 http://www.rantapallo.fi/elamaajamatkoja/tag/comojarvi/
Mä en vielä sanoisi, että koko Italia on ihana, mutta tämän reissun jälkeen Pohjois-Italia sai roppakaupalla plussapisteitä! Ja pienet kylät on kyllä mun juttu :) Sinun Como-juttuja luinkin jo ennen reissua, mutta pitääkin käydä lukemassa jutut uudestaan nyt, kun on itsekin käynyt samoissa paikoissa :)
Italiasta löytyy niin paljon koluttavaa ja kauniita paikkoja <3 Nämäkin kaupungit olisi kiva katsastaa! Ainoastaan Toscanan seudulla olen ollut ja nyt lomaillaan Sardiniassa. Tää kulttuuri <3
Pienet kylät on Italiassa eniten minun makuun – kaupungit eivät ole vielä oikein vaikutusta tehnyt. Tai ainakaan Rooma, Milano, Bologna ja Pisa, mutta Firenze taas oli aivan ihana. Taidan jatkossakin Italiassa pysyä vain kylien tutkimisessa. Ihanaa lomaa sinne Sardiniaan!
Ei liity aiheeseen mitenkään, mutta nyt kun itse on reissussa, olen vähän suruissani etten ehdi ottaa kunnon maisema- ja fiilistelykuvia. Juoksen lasten perässä tai kuvaan heitä, jotta saan heille muistoja kuva-albumeihin. No, ehkä vielä nappaan jossain maisemakuvan… :D
Kahden ehtivän lapsen kuvaamisessa taitaa tosiaankin olla sen verran tekemistä, että siinä ei maisemia ehdi kuvailemaan. Minun kuvaamista rajoittaa vain mies kun se aina vähän ärsyyntyy kun jumitun ottamaan kuvia ja huidon sitä kameran edestä pois :D Mutta toivottavasti saat muutaman maisema- ja fiilistelykuvankin otettua, sillä mielelläni näkisin että millaista siellä Kyproksella oikein on! :)
Kiva kuulla, että nautitte Como-järven kohteista. Bellaggio on minustakin aivan ihana ja niin varmaan Varennakin, tosin me näimme sen vain sateesssa, joten märille kaduille ei jaksettu lähteä kiipeämään. Onpahan joku syy lähteä Como-järvelle uudelleen. Varennan ja Comon varrella on vaikka kuinka monta pikkupaikkaa, jotka ainakin järveltä katsottuina näyttivät houkuttelevilta.
Todellakin nautittiin! Tiedän toistavani itseäni, mutta siis Comojärvi on aivan ihana paikka! :) Etenkin Bellagio kolahti aivan täysillä, mutta oli Varennakin ihana. Voisin lähteä jo takaisin, tutkimaan niitä kaikkia muitakin kyliä…
Bellaggio todella on pala upeinta Italiaa! Itse olen Italiassa eniten matkustellut juuri tuolla pohjoisessa, ja siellä onkin mielestäni Italian upeimmat seudut. Alpit ja pitkulaiset järvet yhdistettynä idyllisiin pieniin kyliin luovat kunnon postikorttimaisemat – ei voisi nätimpää olla. Pohjois-Italiasta myös hyvin pitkälti puuttuu sellainen tietynlainen rähjäisyys, jota eteläisessä Euroopassa monin paikoin on. Voisin itsekin käydä Comolla ja muilla Pohjois-Italian järvillä vaikka sata kertaa enkä silti varmaankaan kyllästyisi.
Mä olin aikaisemmin käynyt Pohjois-Italiassa vain Milanossa, enkä erikoisemmin innostunut kaupungista. Mutta Comojärvi ja Bergamo on aivan toista maata – ja varmasti muutkin alueen järvet. Ihastuttiin poikaystävän kanssa molemmat ihan täysin, ja ollaankin joka päivä reissun jälkeen haaveiltu Pohjois-Italiaan palaamisesta. Pakkohan sinne on päästä uudestaankin! Ja vaikka sen sata kertaa :)