Ollessamme Slovenian Bohinj-järvellä, sain useammalta henkilöltä vinkin käydä Triglav-kansallispuistossa sijaitsevassa Vintgar-rotkossa. Pienen googlettelun ja Kotona Köpiksessä -blogin postauksen luettuani tiesin, että näistä vinkeistä kannattaa ottaa vaarin ja käydä katsomassa kuvissa maagiselta näyttävä Vintgar-rotko omin silmin.

Bohinjilta rotkolle on noin tunnin ajomatka, mutta suositummalta Bled-järveltä reippaimmat voivat vaikka kävellä Vintgariin – matkaa kun on lyhimmillään vain nelisen kilometriä. Itse rotkolla on pituutta 1,6 kilometriä, joten reissu kaikkinensa olisi aika mukavan mittainen päiväpatikointi Slovenian upeissa maisemissa.

Vintgar-rotko, Slovenia

Vintgar-rotko, Slovenia

Vintgar-rotko, Slovenia

Vintgar-rotko, Slovenia

Meille kuitenkin riitti aivan mainiosti pelkkä rotkossa kävely, ja edestakaiseen rotkoreissuun saimmekin kulutettua aikaa huimat viisi tuntia, joista kolme vietimme itse rotkossa. Mistään urheilusuorituksesta ei siis meidän kohdallamme ollut kyse, vaan kävelimme rauhallista vauhtia sumuista maisemaa ihaillen, veden vihreyttä hämmästellen ja kymmeniä valokuvia räpsien.

Kuten kuvista huomaa, tuona syyskuun päivänä Vintgar-rotko näyttäytyi sateisen sään vuoksi synkkänä. Sateen uhka ja alkusyksyn koleus eivät kuitenkaan kokemusta heikentäneet, vaan syksyinen sää teki rotkosta ennemminkin taianomaisen – vaikka uskon Vintgarin olevan lumoava aurinkoisellakin säällä. Lisäksi pieni sateisuus aiheutti sen, että rotkossa ei ollut kovinkaan paljon muita ihmisiä, joten saimme kävellä pitkät pätkät vain keskenämme.

Vintgar-rotko, Slovenia

Vintgar-rotko, Slovenia

Vintgar-rotko, Slovenia

Vintgar-rotko, Slovenia

Vintgar-rotko olisi mahdoton kävellä päästä päähän, jos sen kallioseinämään ei olisi paikoin rakennettu puisia kävelysiltoja. Muutamassa paikassa sillat ylittävät rotkon pohjalla kuohuvan Radovna-joen tarjoten loistavia kuvauspaikkoja.

Näiden puisten kävelysiltojen lisäksi rotkon ylittää myös vuonna 1906 junaraidetta varten rakennettu kivisilta. Tämä jylhä silta kulkee noin 33 metriä kävelyreitin yläpuolella, eikä sinne käsittääkseni pääse kävelemään. Mutta onhan se muutenkin upeampi näky alhaalta käsin!

Vintgar-rotko, Slovenia

Vintgar-rotko, Slovenia

Vintgar-rotko, Slovenia

Rotkon loppupäässä on pikkuinen kahvila, jossa voi vaikka juoda kahvit ja levähtää ennen paluumatkan aloittamista. Täällä on myös silta, josta avautuu huikea näkymä alhaalla matkaansa jatkavalle Radovna-joelle ja kauempana kohoaviin lumihuippuisiin vuoriin.

Todellakin kannatti tulla tänne: Vintgar-rotko lumosi meidätkin!

Vintgar-rotko on suljettu talveksi; aukeaa huhtikuussa
Sisäänpääsymaksu (2017) 5 €/hlö
Parkkipaikka maksuton
Lue lisää Vintgarin omilta nettisivuilta

Lue kaikki Slovenia-postaukset täältä!


Piditkö lukemastasi?
Seuraa blogia Instagramissa | Blogit.fi:ssä | Facebookissa


Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.

Pieni talo Kreetalla - tällainen on talven kotimme!
Loppuvuoden reissut vievät kylmään ja lämpimään

Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.

6 kommenttia

  1. Joanna Sormunen

    21.11.2017 at 22:11

    Onpa ihana paikka ja upeita valokuvia! Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, kiitos vinkistä!

    Reply
    • Terhi

      25.11.2017 at 08:00

      Kiitos Joanna! :)

      Reply
  2. Jenni / Unelmatrippi

    20.11.2017 at 21:53

    Tuttu paikka – ja niin upea! Tuolla kannattaa ilman muuta käydä, jos on mestoilla. Meilläkin hurahti jokunen tunti kameran kanssa heiluessa. :)

    Reply
    • Terhi

      25.11.2017 at 07:58

      Kyllä, ehdottomasti kannattaa köydä Vintgarissa – ja varata reilusti aikaa! :) Onko teillä blogissa juttua paikasta? Olisi kiva lukea muidenkin kokemuksista :)

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Instagram: @vagabondablog