Haikeus. Se on ollut päällimmäisenä tunteena nyt muutaman päivän, olisi varmasti ollut pidempäänkin jos Suomen reissu ei olisi antanut muuta ajateltavaa. Syy apeaan fiilikseen on selvä: lähtö Kööpenhaminasta on enää vain seitsemän päivän päässä.

Seitsemän päivää ihanassa Kööpenhaminassa on niin kovin vähän, enkä ehdi siinä ajassa tehdä niitä kaikkia juttuja, joita aloin jo viikkoja sitten luetteloimaan päässäni. Copenhagen Bucket List.

Syö niin paljon Grødin risottoa, että sitä ei tee kuukausiin mieli. Käy syömässä maailman parasta juustokakkua Slice of San Franciscossa. Kapua Vapahtajan kirkon torniin. Herkuttele Copenhagen Street Foodissa. Käy juomassa olutta Carlsbergillä, ja viiniä siinä yhdessä edelleen testaamatta olevassa viinibaarissa Nørrebrøgadella. Käy ihastelemassa taidetta Louisianassa ja Glyptoteketissä. Kierrä läpi kaikki suosikkikahvilat. Vuokraa GoBoat ja veneile kanavissa. Istu iltapäivän auringossa Nyhavnissa…

image

image

image

Thomas on yrittänyt takoa päähäni, että eihän lähtömme ole lopullinen, kyllä me tänne vielä takaisin tulemme. Mutta milloin? Ei ainakaan seuraavaan seitsemään kuukauteen, se on varmaa. Ja sitäkään emme tiedä, että tulemmeko keväälläkään Kööpenhaminaan takaisin asumaan, vai ainoastaan vain käymään.

Kaikki on vielä avoinna.

image

image

Vaikka olen vuosien varrella jättänyt taakseni lukuisia paikkoja, joissa olen asunut ja joihin aina olen jollakin tapaa myös kiintynyt, en ole edelleenkään tottunut lähtemiseen. Enkä ole kertaakaan osannut valmistautua lähtemiseen niin, että olisin saanut tyhjennettyä bucket listan kokonaan. Aina on ollut jotain, mikä on jäänyt tekemättä. Jotain, minkä vuoksi voisin vielä palata – vaikka tuskin kuitenkaan palaisin.

Toisin on Kööpenhaminan kanssa: vaikka niitä maita, joissa olen asunut ja joihin olen jättänyt palasen sydämestäni, on useita, ei yksikään kuitenkaan ole ollut Kööpenhaminan veroinen. Kaksi vuotta tässä upeassa kaupungissa on mennyt nopeasti, ja olen todella tuntenut olevani täällä kotona. Kööpenhamina on minun kaupunkini, ja sen vuoksi lähteminen tuntuu vaikeammalta kuin koskaan aiemmin. Ja asiaan vaikuttaa varmasti myös se, että viimeiseen kymmeneen vuoteen en ole pysynyt missään muussa maassa näin pitkään.

Mutta toisaalta ensimmäistä kertaa myös tiedän, että tänne tulen aivan varmasti vielä palaamaan. Haikeutta ja apeutta aiheuttaa vain se, että en tiedä milloin – ja miten pitkä – paluuni tulee olemaan.

image

image

image

Olen saanut ruksattua yli muutaman kohdan bucket listalta, mutta loput jätän tekemättä. En halua juosta näitä viimeisiä päiviä tukka putkella paikasta toiseen, vaan haluan vain fiilistellä Kööpenhaminaa. Ajaa pyörällä tuttuja seutuja, löytää ennestään tuntemattomia katuja, istua kanavan varrella, käydä kenties vielä viimeisen kerran kotimme viereisessä puistossa siemailemassa Chardonnayta aurinkoisena iltana, sanoa heipat tärkeille ihmisille, ja pyöräillä ympäri kaupunkia vielä vähän lisää.

Kaikesta huolimatta odotan oikeasti innoissani talvea Mallorcalla, sillä olen aivan varma, että siitä tulee aivan mahtava ja mieletön ja huikea kokemus. En vaihtaisi tätä mahdollisuutta mihinkään, enkä minä oikeasti edes haluaisi jäädä talveksi sateiseen ja koleaan Kööpenhaminaan – tästä kaikesta tunteilusta huolimatta.

Ehkä tämä on vain minun tapani valmistautua muutokseen, ja vasta lentokoneessa kohti uusia seikkailuja voin keskittyä täysillä tulevaan ja jättää Kööpenhaminan taakse. Ainakin niiksi seitsemäksi kuukaudeksi.

Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.
Vierailulla Tallinnan KGB-museossa
3 x Kööpenhaminan herkullisimmat burgerit
Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.

10 kommenttia

  1. Jonna / Lempipaikkojani

    7.9.2016 at 20:43

    Kaikkea hyvää Mallorcalle! Mielenkiinnolla odotan postauksiasi elämästä siellä!

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      8.9.2016 at 09:31

      Kiitos Jonna! :) Mallorca-postauksia on varmasti luvassa ihan kyllästymiseen asti :D

      Reply
  2. Maarit Johanna

    7.9.2016 at 12:25

    Ihanaa jatkoa Mallorcalle! Siellä tulee varmasti olemaan seuraavat kuukaudet ihan upeita ^^

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      8.9.2016 at 09:28

      Kiitos Maarit! Niin minäkin uskon, että mahtavat kuukaudet on edessä! :)

      Reply
  3. Joonas

    7.9.2016 at 10:21

    Mukavaa reissua teille! Blogisi on ollut täydellinen opas meille juuri Köpikseen muuttaneille – ja tuon Bucket Listin otan talteen, jotta tulee itsekin käytyä se läpi :)

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      8.9.2016 at 09:26

      Kiitos Joonas! Ihana kuulla, että mun jutuista on ollut hyötyä :) Mä löysinkin sinun blogiisi pari päivä sitten blogit.fi-sivun kautta – jään seuraamaan! :)

      Reply
  4. Susanna

    7.9.2016 at 01:49

    Hyvin se menee, uskon että talvesta etelässä tulee aika kiva!
    otitteko muuten väliaikaisen asunnon vai loma-asunnon Espanjassa?

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      8.9.2016 at 09:17

      Kiitos! Niin minäkin uskon. Tällainen tunteilu ennen lähtöä vaan kuuluu mulla aina asiaan :D
      Meillä on asuntokuviot vielä hieman auki, mutta ihan normaali vuokrakämppä otetaan.

      Reply
  5. Ansku

    6.9.2016 at 20:43

    Oho, talvi etelässä kuulostaa täydelliseltä! Ja hauska kuulla että Köpis voi olla jonkun mielestä noin upea paikka. Täytyy päästä katsomaan ja toteamaan joskus itsekin.

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      8.9.2016 at 09:14

      Köpis ON upea kaupunki! Suosittelen käymään! :) Kiitos kommentista, Ansku!

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Instagram: @vagabondablog