5. reissuviikko: Belgradista Bukarestiin

Viikko sitten olin hieman allapäin, koska olin juuri aloittanut lähes kolmen viikon soolomatkani ja yksin reissaamisen hohto oli täysin kadoksissa. Laskin edessä olevien yksinäisten ja ankeiden hostelliöiden määrää, ja aika siihen, kun jatkaisin jälleen matkaa Thomaksen kanssa, tuntui järkyttävän pitkältä.

Menneen viikon aikana fiilikseni kuitenkin nousi ihan uusiin sfääreihin ja aloin nauttia yksin matkustamisesta. Matka alkoi tuntua enemmän seikkailulta, kun kaikki pitääkin järjestää itse, aamuvirkku reissukaverini ei olekaan käynyt hakemassa tuoretta leipää aamiaiselle, ja paikasta toiseen siirtyminen ei onnistukaan vain auton pelkääjän paikalle istumalla.

Yhtenä päivänä hämmästyksekseni tajusin, että en ollut hetkeen laskenut jäljellä olevien öiden määrää, ja suunnitellessani loppureissua ajattelin päivien jopa loppuvan kesken. Jos aikaa olisi edes pari päivää enemmän, olisin voinut käydä myös Bulgariassa, tai Romanian rannikolla…

Viimeiset päivät Belgradissa

Belgrad, Timisoara, Bukarest

Belgrad, Timisoara, Bukarest

Belgrad, Timisoara, Bukarest

Belgrad, Timisoara, Bukarest

Maanantai ja tiistai menivät Belgradissa vain kaupunkia päämäärättömästi kierrellen. Molempina päivinä kävin hakemassa kaupasta kevyen lounaan ja menin istumaan ja lukemaan kirjaa Academy Park -puistoon. Toisella kerralla sain nälkäistä seuraa puluista, toisella puistossa vapaana juoksentelevista koirista.

Yövyin Belgrade Modern Hostelissa, joka oli kivoista arvosteluista ja hienoista kuvista huolimatta aivan kamala. Paikassa olisi kyllä potentiaalia, mutta se on hukassa jossain välinpitämättömyyden alla. Kylpyhuone oli ällöttävä, suihkuverhot riekaleina ja homeessa, vessan lavuaari oli tippunut lattialle ja viemärin pistävä haju sai melkein vedet silmiin. Ensimmäisenä päivänä hissi jätti minut pari kertaa kerrosten väliin, ja sen jälkeen käytin vain portaita.

Alkujärkytyksestä toivuttuani kuitenkin totuin tähän hieman rempallaan olevaan hostelliin, ja vaikka en koskaan enää halua majoittua siellä, palveli se kuitenkin viiden yön ajan ihan kohtalaisesti (montulla olevasta patjasta, toimimattomasta ilmastoinnista ja alakerran baarin yöllisestä melusta huolimatta).

Pari päivää Timisoarassa

Belgrad, Timisoara, Bukarest

Belgrad, Timisoara, Bukarest

Belgrad, Timisoara, Bukarest

Keskiviikkona jätin Belgradille haikeat hyvästit, ja lähdin pikkubussilla kohti Romanian Timisoaraa. Ennakkoluuloistani poiketen matka sujui aivan jouhevasti, mitä nyt kyyti oli myöhässä ja kävimme heittämässä lenkin myös Belgradin lentokentällä ennen Timisoaraan suuntaamista. Kaiken kaikkiaan rajatarkastuksineen matka kesti nelisen tuntia, mikä oli ihan siedettävä matka-aika.

Timisoarassa viivyin kaksi yötä. Majoituin ihanan siistissä Hostel Cornelissa, jonka ainoa – mutta suuri – miinus oli se, että hostellin alakerrassa on baari, josta lähtee melua pitkälle yöhön. Eikä vain melua, vaan toisena yönä basso tärisytti sänkyäni useamman tunnin. Hostel life ♥

Vaikka Timisoara on Romanian kolmanneksi suurin kaupunki, ei siellä riitä nähtävää kuin yhdeksi päiväksi. Olinkin enemmän kuin valmis nostamaan perjantaina taas kytkintä.

Kymmenen tunnin junamatka Bukarestiin

Belgrad, Timisoara, Bukarest

Belgrad, Timisoara, Bukarest

Belgrad, Timisoara, Bukarest

Matka jatkui Bukarestiin leppoisasti junalla. Tai niinhän minä kuvittelin, että yhdeksän tunnin kestosta huolimatta matkasta tulisi rento, mutta romanialaiset kanssamatkustajat tarjosivat aikamoista viihdykettä.

Minun lippuuni oli kirjoitettu vaunuksi numero yksi ja istumapaikaksi 75. Hyppäsin vaunuun, jonka kyljessä luki isolla numero 1, ja parisenkymmentä minuuttia ehdin hämmästellä kuinka kiva ja tilava vaunu oli, ja maksuton wifikin! No, se ilo ei kestänyt kauaa, sillä englantia osaamaton konduktööri huiski minut vihaisesti pois lippuni nähdessään. Olin ilmeisesti ykkösluokan vaunussa.

Kysyttyäni oikean vaunun sijaintia hieman ystävällisemmältä konduktööriltä, löysin ei-niin-kivan vaunun ja jonkun istumassa paikallani. Kundi ei suostunut liikahtamaankaan, vaan antoi ymmärtää, että vaunussa saa istua minne vain.

Ja näin näköjään puolet porukasta oikeasti luuli, ja jokaisella asemalla alkoi sama rumba kun paikkoja alettiin vaihdella. Tai sitten henkilö, jonka paikka oli varattu, menikin istumaan jonkun toisen paikalle, joka taas istui jonnekin muualle. Lopulta vaunussa ei ollut kuin pari paikkaa vapaana, siitähän se soppa syntyi kun neljän hengen perhe vaati saada varaamansa paikat. Vaunussa desibelit kohosivat, kun osoiteltiin toisia, että mutta kun tuo istuu minun paikalla. Minäkin sain tästä osani.

Erikoisin juttu oli kuitenkin se, kun yksi leidi lähti niskojaan nakellen seuraavaan vaunuun, koska hän ei päässyt istumaan lähekkäin kavereidensa kanssa. Ainoa mutta oli se, että olimme viimeisessä vaunussa, eikä seuraavaa vaunua siis ollut. Ilmeisesti tämä rouva ei ollut tuohuksissaan tajunnut, että oven takana ovat vain raiteet, ja yritti avata oven silti. Tämä laukaisi hätäjarrut, ja juna pysähtyi. Kohta paikalla olikin pari vihaisena huutavaa konduktööriä…

Junamatkan olisi pitänyt kestää yhdeksän tuntia, mutta viivästysten vuoksi matka kesti lähes tunnin kauemmin. Ja voin sanoa, että matka tuntui kymmentä tuntia pidemmältä! Eikä vähiten siksi, että ainakin puolet junassa olevista olivat hajusta päätellen rouskuttaneet kokonaisen valkosipulin aamiaiseksi.

Bukarest on kiva, mutta…

Belgrad, Timisoara, Bukarest

Belgrad, Timisoara, Bukarest

Belgrad, Timisoara, Bukarest

Bukarest ei harmikseni tehnyt samanlaista vaikutusta kuin Belgrad. Odotukseni olivat korkealla, mutta ehkä ihastumiseni Belgradiin vaikutti siihen, että vertasin näitä kahta kaupunkia toisiinsa ja odotin koko ajan, että milloin se sama ihastuneisuus iskee. No, ei se iskenyt.

Bukarest on kiva, mutta… Ehkä se on minulle liian iso, pikkaisen liian paljon porukkaa ja jollakin tapaa väritön. Ei Belgradikaan väreissä kyllä kylve, mutta Bukarestissa jäin kaipaamaan enemmän rosoisuutta ja särmää. Ja ehkä siksi taisinkin kuvata pääsääntöisesti juuri sitä, jättäen mahtipontiset ja upeat rakennukset enimmäkseen kuvaamatta. Lisäksi Belgrad oli hyvin helppo ottaa haltuun, mutta Bukarestissa en edes tajunnut, että missä keskusta on. Kaikkialla oli niin samanlaista.

Seuraavat suunnitelmat

Nyt olen matkalla Brasoviin, jossa aion olla yhden yön. Sitten matka jatkuu Romanian toiseksi suurimpaan kaupunkiin Cluj-Napocaan, jonka toivon olevani minun Romanian rakkauteni: isompi kuin Timisoara, mutta pienempi kuin Bukarest. Täydellinen siis?

Koska sooloreissuni lähenee tässä vaiheessa jo loppuaan, täytyy Cluj-Napocasta siirtyä sitten takaisin Unkarin puolelle. Viikonloppu menee Unkarin toiseksi suurimmassa kaupungissa Debrecenissä, josta on tarkoitus ottaa maanantaina juna Budapestin lentokentälle.

Vaikka yksin matkustaminen onkin nyt ollut kivaa – ja varmasti tuleva viikko tulee jatkumaan yhtä kivana – kyllä minä jo innoissani odotan sitä, kun tasan viikon päästä saan maailman parhaan reissukaverin takaisin.


Piditkö lukemastasi?
Seuraa blogia Instagramissa | Blogit.fi:ssä | Facebookissa


6 comments
  1. Mukava kuulla, että olet päässyt yli ensimmäisten reissupäivien apeasta olosta ja nyt nauttinut yksinmatkailusta ihan eri tavalla. Itselläni usein pahin on ensimmäinen ilta kun saavun uuteen paikkaan – tuntuu etten millään jaksaisi lähteä edes illalliselle yksin, ja muutenkin kaikki ensimmäisen päivän säätäminen saattaa stressata. Sitten taas kun on nukkunut yön yli, aamulla kaikki tuntuukin heti paljon paremmalta. :) Mukavaa matkan jatkoa sinulle!

    1. Joo, yllättävän nopeasti se alun apeus sitten katosi ja aloin nauttia yksin matkustamisesta. Vaikka tokihan sitä aina välillä oli reissukaveria ikävä :) Ja tuo on niin totta, ensimmäisenä iltana uudessa paikassa yksin saattaa olla hieman apea fiilis. Mutta hyvät yöunet auttaa siihenkin :)

  2. Olipahan melkoinen junamatka, suorastaan sirkus! Nyt sille varmaan voi jo nauraa, mutta ei salettiin huvittanut matkan päällä.

    Samoin harmittelen, kuin Laurakin! Mä pidin myös Bukarestista aivan valtavasti! Ja niinhän mä pidin myös Brasovista. Toisaalta – tässähän saattaa vaikuttaa myös se, että me käytiin Suomesta vain pikainen visiitti. Ehkä tunnelma kaupungista on tosiaan toinen, jos saapuu pitkän kiertueen ohessa Belgradista? Ja eihän kaikki kaupungit ole kaikkien makuun. Niin ja meillähän oli pari ipanaa mukana, kierrettiin aika antaumuksella myös leikkipaikkoja. :D

    Meillä on vielä ensi kesän kiertueen suunnittelu täysin vaiheessa, mutta yritetään mahduttaa Timisoara mukaan Romanian puolelta. Belgrad kuuluu suunnitelmaan ehdottomasti, todennäköisesti myös Novi Sad. Ja mihin seikkailu siitä sitten jatkuukaan. :)

    On niin kiva lukea ja myötäelää teidän vaeltelua Euroopassa!

    1. Terveisiä Brasovista! Tämä on aivan ihana paikka! Kiitos kun kirjoitit tästä blogiisi, muuten en varmaan olisi osannut pysähtyä täällä :) Ihan harmittaa, että olen täällä vain yhden yön, sillä olisin viihtynyt kauemminkin… Mutta huomenna on vuorossa pitkä junamatka vol. 2 kun matkaan noin 7 tuntia Cluj-Napocaan. Saa nähdä, millainen sirkus on taas luvassa… :D

      Tuossa voi olla perää, että pitkällä reissulla paikkoja väistämättä vertaa toisiinsa, mutta jos heittää reissun kotoa käsin, on helpompi jättää vertailut tekemättä ja paikan näkee ns. avoimin silmin.

      Kivalta kuulostaa teidän ensi kesän reissu! Syö matkusta rakasta -blogissa onkin juuri juttua Novi Sadista, kannattaa käydä lukemassa jos et jo ole sitä tehnyt :)

  3. Oi, harmi jos Bukarest ei sytyttänyt. Mulla on just kaupungista juttu viimeistelyssä ja pidin siitä kyllä ihan älyttömästi, vaikka viikonlopussa pelkän pintaraapaisun siitä sainkin! Mutta eihän kaikki voi kaikesta pitääkään ja toki jos Belgrad ehti juuri ennen tuota vierailua ihastuttamaan, ei ole mikään ihme jos näitä kaupunkeja vertaa toisiinsa ja asetelma ei ole toiselle se edullisin..

    1. Vähän olin kieltämättä pettynyt, kun Bukarestista ei tullutkaan uutta suosikkikaupunkiani. Jostain syystäkun olin aivan varma, että tykkäisin siitä, mutta kolmen yön jälkeen jäi vain blaah-fiilis. Syytän kyllä Belgradia tästä, jos olisin käynyt kaupungeissa toisessa järjestyksessä, olisi mielipide saattanutkin olla toinen! Mutta kenties annan Bukarestille vielä joskus uuden mahdollisuuden :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *