Suomalainen vappu vs. tanskalainen vappu

On vappuaatto, istun toimistolla puoli viiteen saakka, aivan kuten minä tahansa muunakin torstaina. Ei ole ilmapalloja eikä serpentiiniä. Lounaaksi oli ruokalistan mukaan boller i karry og hvide ris, suomennettuna palloja curryssa ja valkoista riisiä (mistä nämä pallot oli tehty ei selvinnyt edes maistamalla). Munkit ja tippaleivät loistivat poissaolollaan. Huomenna, vapunpäivänä, olisi normaali työpäivä, jos yleinen rukouspäivä ei olisi sattunut samalle päivälle.

Kun jo viikkoja sitten kysyin Thomakselta tanskalaisista vappuperinteistä, sain kummastelevan katseen ja vastauksen, että ei hän sitä koskaan juhli. Mitä? Miksi et? Se on työväenjuhla, oli yksiselitteinen vastaus. Juhla, jolloin työväki, eli duunarit, kokoontuu Fælledparkenin puistoon pitämään puheita ja mielenosoituksia. Näille duunareille toukokuun ensimmäinen on vapaapäivä.

Kun kysyin töissä työkavereiden vappusuunnitelmista sain samanlaisia kummastelevia katseita: ei labor day ole mikään juhlapäivä. Innoissani kerroin suomalaisten vappuperinteistä, ylioppilaslakeista, patsaiden lakituksista, piknikeistä ja hurjasta määrästä kuohuviiniä.

Ja näistä kertoessani mieleeni nousi kysymys: miksi Suomessa työväen päivästä onkin tullut elitistinen juhla? Miksi ylioppilaat tekevät pesäeron muuhun kansaan pistämällä ylioppilaslakin päähänsä? Perinteisestihän valkolakkia on pidetty koulutettujen symbolina, ja yleinen ajatus on, että duunarit ei tähän ryhmään kuulu.

Eli kuokkivatko ylioppilaat, teekkarit ja insinöörit röyhkeästi työväenjuhlassa kuohuviinipullojensa kanssa, tehden valkolakilla luokkaeron selväksi?

Pikainen Wikipedian artikkelin lukaisu kertoo, että toukokuun ensimmäisenä ei ole aina juhlittu työväkeä, vaan se on ollut aikoinaan juhlapäivä Pyhän Valburgin kunniaksi. 1800-luvulla säätyläistö juhli kesän tuloa juomalla simaa ulkoilmakonserteissa, ja samoihin aikoihin juhlaan yhdistyi ylioppilaiden kevätjuhlaperinne.

Laki siitä, että vapunpäivän tulisi olla vapaapäivä, säädettiin 1940-luvulla, ja vuonna 1979 se nimettiin suomalaisen työn päiväksi. Päivän nimi on siis selkeä viittaus Labor Day:hin, mutta ylioppilasperinteet ovat Suomessa syvemmällä.

Suomalainen vappu on siis koko kansan juhla jolloin kaikki juhlivat yhdessä, vaikkakin ehkä hieman eri asioita: suomalaista työtä, opiskelukulttuuriamme, kuka mitäkin. Ylioppilaslakkien pitäminen on vanha perinne, eikä siis kantajansa ilkeä merkki paremmuuden luulosta. Omani pölyttyy jossakin kaapin perukoilla Kuopiossa, ja sinne se saa jäädäkin.

Kuopion vapputorilla 1.5.2012
Kuopion vapputorilla 1.5.2012

Täällä sataa tällä hetkellä vettä, eli on aivan perinteinen vappusää. Kööpenhaminan Suomalainen Seura lakittaa illalla Pienen Merenneidon (minkäs muunkaan!), mutta näyttää siltä, että en pääse paikalle. Vappuaattoilta menee kotona, koska meidän uusi uuni on luvattu toimittaa illan aikana. Tanskan työläiset ovat töissä vappuaattoiltanakin.

Kuplivaa vappua kaikille!

10 comments
  1. Hyvää pohdintaa! Vaikuttaa, että siellä on kuitenkin edes jotain vappujuttuja, kun täällä Ausseissa ei tietenkään ole mitään :(

    1. Kiitos! Jotain oli täällä joo, mutta aivan eri mittakaavassa kuin Suomessa. Niin, siellähän Labor Dayta juhlitaan ihan ihmeellisinä päivinä (jos edes varsinaisesti juhlitaan mitenkään).

  2. Miten Tanskassa vietetään juhannusta? Vai vietetäänkö? Suunnitelmissa olisi kierrellä Tanskassa junalla juhannuksen aikoihin viikon verran ja olisi kiva jos tietäisi vaikuttaako se jotenkin esim. junien aikatauluihin. Onko juhannuksen jälkeinen viikko siellä vielä kohtuullisen turistitonta majapaikkojen löytymisen kannalta? Jättäisin mielelläni varailematta majoitusta kovin tarkasti, että voi jonkin verran liikkua tai jäädä paikalleen fiiliksen mukaan. Alustavasti ajatuksissa on Kööpenhamina, Helsingör, Odense. Koko aikaa ei ole tarkoitus siirtyä paikasta toiseen vaan pitää jättää tilaa ja aikaa pysähtyä.

    1. Täällä vietetään juhannusta eri aikaan kuin Suomessa, eli täällä Juhannuspäivä (Sankt Hans) on aina 24.6. sattui se sitten mille viikonpäivälle hyvänsä. Kokkoja poltetaan karkoittamaan pahat henget pois, mutta varsinaisia muita traditioita ei ole. Käsittääkseni juhannuspäivä ei ole edes pyhäpäivä (ainakin meidän toimiston kalenterin mukaan ollaan töissä ihan normaalisti), eli ei pitäisi vaikuttaa junien aikatauluihin.

      Mä uskon, että kesäkuussa majoitusta löytyy vielä ihan hyvin, mutta kannattaa käydä tarkkailemassa Kööpenhaminan, Helsingørin ja Odensen majoituspaikkojen varaustilannetta vaikka booking.com -sivulta, sieltä saa hyvin tuntumaa jos huoneet alkaa kaupungissa täyttyä.

      Tervetuloa Tanskaan! :)

  3. Me menemme tsekkaamaan vappua Göteborgiin. Tsekattiin jopa sikäläisiltä, että kannattaa ottaa teekkarilakki mukaan – tapaavat kuulemma sitä vapunpäivänä käyttää, maineikkaan Chalmersin kotikaupungissa ainakin!

  4. Kiva lueskella eri maiden juhlintatavoista. Olen käsittänyt ruotsalaisten kollegoiden puheista, että siellä vappua juhlittaisiin samaan tapaan kuin Suomessa. Minäkin juhlisin, ellen makaisi kuumeessa täällä kotisohvalla.

    1. Joo, käsittääkseni Ruotsissa vappu olisi ainakin lähes yhtä suuri juhla kuin Suomessa. Mulla meni vappu täysin juhlimatta, mutta eipä haitannut kyllä mitään. Olinpahan virkeänä aamukahdeksalta pesemässä ikkunoita :D Pikaisia paranemisia!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *