Rakkauteni Thaimaata kohtaan täyttää tämän vuoden lopussa 10 vuotta, ja yhtä kauan on aikaa siitä, kun ensimmäisen kerran pääsin tutustumaan tähän upeaan maahan. Kuten missä tahansa rakkaussuhteessa, on meidänkin välillä ollut ylä- ja alamäkiä, suvantovaiheita ja uudelleenrakastumista. Syrjähypyiltäkään en ole välttynyt, mutta aina olen palannut takaisin Thaimaan hellivään lämpöön. Osana Tourism Authority of Thailandin ja Thai Airwaysin Thaimaa-kampanjaa kerron teille meidän tarinamme, ja sen, miksi Thaimaa vetää minua puoleensa magneetin lailla kerta toisensa jälkeen.

Uudenvuodenpäivä 2007

Lentokoneen renkaat irtoavat Suvarnabhumin hohtavan kuumalta kiitoradalta ja koneen ottaessa korkeutta tuntuu kuin sydämeni valuisi alaspäin, takaisin kohti maata. Ei se halua lähteä, se haluaa jäädä tropiikin lämpöön, valkohiekkaisille rannoille ja turkoosinsinisiin vesiin.

Takana on kolmen viikon mittainen seikkailu, minun ensimmäinen reppureissuni ja ensimmäinen kertani Thaimaassa – mutta ei viimeinen, se on jo selvää. Kolmen viikon reissuun on mahtunut ennenkokemattomia makuelämyksiä, useita saaria, monta toinen toistaan upeampaa rantaa, uusia tuttavuuksia, elämästä nauttimista, tuulen tuiverrusta hiuksissa, suolaa iholla – ja tuhansia hymyjä.

Olen rakastunut.

imageSimilan

Kesäkuu 2007

Olen takaisin Thaimaassa! Bangkokin katuja kävellessäni tuntuu kuin olisin saapunut kotiin. Kaikki on niin tuttua: hajut, kuumuus, kosteus, puheensorina, jopa liikenteen kaoottisuus. Olen niin onnellinen, että puoli vuotta Thaimaahan kaivannut sydämeni on pakahtua.

Edessä on vaihto-opiskeluvuosi Malesiassa, mutta tulen matkustamaan pohjoisnaapuriin lukuisia kertoja, ovathan sen rannat kauniimpia, kulttuuri rennompaa ja ruoka maukkaampaa. Matkaan kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja minibusseissa näiden kahden maan välillä viettääkseni hullun hauskan miniloman Koh Lantalla, rentoutuakseni Koh Lipellä ja tanssiakseni aamuun asti Koh Phanganilla. Muun muassa.

Vuosi on ikimuistoinen.

Lokakuu 2009

En voi uskoa tuuriani, sillä olen saanut halutun matkaopaspaikan Phuketista. Työskentely Thaimaassa oli suurin haaveeni, kun aloitin opastyöt puolta vuotta aikaisemmin, mutta en voinut uskoa, että saisin haluamani kohteen jo heti ensimmäisenä talvena. Olen taas onneni kukkuloilla, sillä nyt saisin viettää hymyjen maassa puoli vuotta!

Pian kuitenkin huomaan, että vaikka Thaimaa on upea lomakohde, ei työskentely siellä ole kulttuurierojen vuoksi aina helppoa. Talven loputtua olen sitä mieltä, että tästä lähtien Thaimaa on minulle vain lomapaikka: töihin en enää tänne tule.

imagePrachuap Khiri Khan

Marraskuu 2010

Kuinkas kävikään: kesän aikana Thaimaa-kaipuu on nostanut taas päätään ja löydän itseni jälleen oppaan hommissa Thaimaassa. Seuraavat kuusi kuukautta tulen työskentelemään Khao Lakissa. Phuketin hulinan jälkeen Khao Lakin vehreys, rauhallisuus ja upeat, pitkät rannat ovat paratiisi.

En voi taistella Thaimaan vetovoimaa vastaan, mutta yrittää toki voin: talven jälkeen päätän, että Thaimaa on nyt toistaiseksi nähty, on aika pitää taukoa ja nähdä välillä muutakin maailmaa.

Elokuu 2011

Thaimaa pyörii mielessäni, mutta vastustan kiusausta ja varaan lennot muualle.

imageHua Hin

Syyskuu 2013

Thaimaa alkaa vetää puoleensa oikein toden teolla, mutta työt vievät minut muihin kohteisiin.

Heinäkuu 2014

Kirjoitan aluepäällikölle sähköpostia, että haluan tulevana talvena oppaaksi Thaimaahan. Harmikseni en saa paikkaa, vaan minut halutaan lähettää Karibialle. Kieltäydyn.

Marraskuu 2015

Neljän ja puolen vuoden jälkeen saavun jälleen Thaimaahan, pitkälle lomalle tällä kertaa. Vuosien aikana olen nähnyt maailmaa, mutta täällä on taas hyvä olla. Thaimaan hajut, maut ja äänet ovat edelleen tuttuja, ja niin kotoisia. Tuntuu kuin olisin saapunut kotiin.

Helmikuu 2016

Thaimaa kutsuu taas.

imageKoh Phangan

Mutta mikä Thaimaassa on parasta? Miksi palaan maahan aina uudestaan?

Thaimaassa on ehkäpä parasta sen hellyys matkailijaa kohtaan: maassa on helppo ensikertalaisenkin matkustaa ja Thaimaahan kotiutuu nopeasti. Thaimaalaisten avuliaisuus on aivan omaa luokkaansa, kuten myös heidän iloisuuteensa ja ystävällisyytensä. Thaimaassa on helppo olla.

Vai onko ruoka kuitenkin se kaikkein paras asia Thaimaassa? Tuoreista raaka-aineista valmistetut curryt, tuliset salaatit ja eksoottiset hedelmät? Mielestäni ne ovat erinomainen syy matkustaa Thaimaahan.

Ja entäs ne rannat! Thaimaan valkohiekkaiset rannat ovat parhaimpia näkemiäni, ja todellinen onni on löytää kilometrien mittainen lähes autio ranta, jonne ei kuulu autojen tai pitkähäntäveneiden moottorien äänet. Ja se turkoosinsininen lämmin meri!

Hieronnat. Temppelit. Lämpö.

Venematkat. Snorklaus. Saaret.

Hymyt. Luonto. Rantabungalowit.

Auringonlaskut. Tuk-tukit. Edullisuus.

imageSimilan

Kuten huomaat, kysymys on vaikea, eikä siihen voi sanoa vain yhtä tai kahta asiaa. Thaimaassa on jotain ihmeellistä taikaa, mikä vetää maahan yhä uudestaan, vaikka olisikin jo päättänyt edellisen kerran olleen sen viimeisen. Ei se koskaan ole, sillä upeasta Thaimaasta ei vaan voi saada tarpeekseen.

Millainen on sinun suhteesi Thaimaahan? Oletko kaltaiseni Thaimaa-fani, vai odottaako ensimmäinen reissusi vielä toteutumistaan?

Oli vastauksesi mitä vain, kannattaa käydä kurkkaamassa Rantapallon Thaimaan parhaat -sivut, sillä sieltä saat lisää Thaimaa-inspiraatiota ja voit osallistua matkalahjakortin arvontaan! Kilpailu päättyy 7.2.2016.


Postaus yhteistyössä Tourism Authority of Thailandin ja Thai Airwaysin kanssa.

Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.
Pohjois-Balin Lovina ei ole minun paikkani
Sade ei pilaa päivää Gili Menon pikkusaarella
Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.

17 kommenttia

  1. James

    11.2.2016 at 08:12

    Vasta neljättä vuotta käyn täällä, mut on vienyt jalat ihan täysin alta. Varsinkin Bangkokiin jämähdän joka kerta kun täällä käyn. Maailman paras paikka olla ja elää! Mikään ei saa verta virtaamaan suonissa kuin yölliset skobataksimatkat puikkelehtien autojen välistä.

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      13.2.2016 at 11:38

      Hahaa, itse en ole mopotaksia Bangkokissa käyttänyt, mutta mulla saa fiiliksen pintaan jo tuk-tuk-kyydit :D Bangkok on mahtava paikka, vaikkakin mulle riittää aina pari päivää kerrallaan kun sitten alkaa kaivata vähän väljemmille vesille…

      Reply
  2. Anne

    29.1.2016 at 12:06

    Samaistuin alkutekstiisi ihan täysin, 10 vuotta täälläkin ensi reissusta! Joka vuosi siellä on sen jälkeen pitänyt käydä ainakin kuukausi, paitsi yhtenä talvena kävimme kokeilemassa onneamme Karibialla, ja kyllä tuli Thaimaata ikävä! Viime talvena vietimme äitiyslomani aikana siellä kolme kuukautta, ja juuri viime viikolla palasimme tämän talven reissusta. Lyhyempiä (viikon) reissuja tulee joka vuosi tehtyä myös muihin maihin, mutta vielä ei ole Thaimaan voittanutta :)

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      31.1.2016 at 03:43

      Vau, sinähän olet viettänyt Thaimaassa aivan hurjasti aikaa! Aivan mahtavaa, että sinulla on mahdollista matkustaa noin paljon :)
      Me lennetään huomenna Balilta Bangkokiin, kiva päästä Thaimaahan takaisin 1,5 kuukauden Malesiassa ja Indonesiassa olon jälkeen!

      Reply
  3. Jane / Lomaunelmia ja unelmalomia

    28.1.2016 at 21:54

    Ai niin, vastauksena kysymykseesi 😉 olen käynyt Thaimaassa kerran, vuonna 2007. Tykkäsin kyllä, mutta me tultiin silloin Phuketiin Malesian kiertomatkalta joten eihän Phuket sille siinä tilanteessa voinut pärjätä kun oli juuri nähnyt ja kokenut niin paljon kaikkea tiheässä tahdissa. Thaimaa ansaitsisi ilman muuta oman reissunsa ja kohteeksi jotain muuta. Oltiin sentään Karonilla eikä Pattayalla, ei olla mitään bilettäjätyyppejä kumpikaan. Ne klassiset nähtävyydet kierrettiin kuitenkin.

    Hienoja kallioita tuolla Similanilla, ihan erilaisia kuin siellä James Bondin saaren tienoilla. (Epäilemättä sillä on oikeakin nimi jota en muista…)

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      29.1.2016 at 04:16

      Voi ei, en minäkään muistanut James Bond -saaren oikeaa nimeä, vaikka olen ollut sillä retkellä lukuisia kertoja oppaana :D Piti ihan googlettaa, sen saaren nimi on Khao Phing Kan ja se edustalla oleva kaikissa kuvissa näkyvä korkea saari on Koh Tapu. Näin nämä asiat unohtuu… :)
      Voin hyvin kuvitella, että Malesian kiertomatkan jälkeen Phuket ei tee kovinkaan suurta vaikutusta. Mutta ilman muuta kannattaa tehdä uusi reissu Thaimaahan, ja jonnekin muualle seuraavaksi :)

      Reply
  4. Jane / Lomaunelmia ja unelmalomia

    28.1.2016 at 21:43

    Mitäääää siis mikset suostunut oppaan hommiin Karibialle? Mä hingun sinne melkeinpä enemmän kuin minnekään muualle just nyt (se melkein tuossa on se Bali-himotukseni) mutta tilin saldo on ikävä kenkkuilija eikä suo mulle Karibian aurinkoa… ja sulle olisi vielä maksettu siitä 😂

    Mä hinguin matkaoppaaksi joskus parikymppisenä, ei olisi pitänyt tehdä sitä elämänsä ainoaa “järkipäätöstä” ja mennä sen sijaan kauppikseen.

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      29.1.2016 at 04:10

      Hehe, sitä moni on ihmetellyt, että miksi kieltäydyin talvesta Dominikaanisessa tasavallassa :D Mutta olin jo viettänyt siellä edellisen talven, enkä tykännyt maasta erityisemmin. Sitä edellinen talvi meni Kuubassa, joten Thaimaa olisi ollut kaivattua vaihtelua.
      Vielähän sitä matkaoppaaksi ehtii, jos elämäntilanne antaa muuten myöten :) Työskentelin useastikin sellaisten kanssa, jotka olivat lähteneet maailmalle lasten tullessa täysi-ikäisiksi. Eli ei kaikki oppaat ole parikymppisiä :)

      Reply
  5. Jane / Lomaunelmia ja unelmalomia

    28.1.2016 at 21:39

    Mitäääää siis mikset suostunut oppaan hommiin Karibialle? Mä hingun sinne melkeinpä enemmän kuin minnekään muualle just nyt (se melkein tuossa on se Bali-himotukseni) mutta tilin saldo on ikävä kenkkuilija eikä suo mulle Karibian aurinkoa… ja sulle olisi vielä maksettu siitä 😂

    Mä hinguin matkaoppaaksi joskus parikymppisenä, ei olisi pitänyt tehdä sitä elämänsä ainoaa “järkipäätöstä” ja mennä sen sijaan kauppikseen.

    Reply
  6. Teija / Lähdetään taas

    22.1.2016 at 19:57

    Täällä ilmoittautuu Thaimaa-neitsyt. Olen säästänyt Thaimaata “sitten kun on lapsia” -ajankohtaan, ja nyt meillä on sekä se lapsi että matka Thaimaahan varattuna :)
    Täytyykin käydä lukemassa postauksiasi Thaimaasta. En ole vielä juurikaan maahan perehtynyt, ja jo alle kahden kuukauden päästä on lähtö.

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      23.1.2016 at 07:09

      Thaimaa on kyllä mukavan helppo lapsen kanssa :) Minne päin Thaimaata olette menossa?
      Minulta on varmastikin tulossa vielä lisää Thaimaa-postauksia ennen reissuanne, eli kannattaa myös helmikuun aikana käydä kurkkaamassa uusimmat Thaimaa-kirjoitukseni :)
      Mukavaa reissun odotusta!

      Reply
  7. Markus | Metallia Matkassa

    19.1.2016 at 17:24

    Hah, 10-vuotispäiväänsä viettävä thaimaanmatkailija ilmoittautuu täälläkin! :)

    2006 laskeuduin ensikerran Bangkokiin, ja siitä lähtien on oltu koukussa. Ne hajut, maut ja paahtava helle olivat jotain ennenkokemattoman päräyttävää.

    Bkk ei tuolloin vielä tosin sytyttänyt samalla tavoin kuin etelän paratiisirannat, vasta myöhemmillä reissuilla se on muodostunut lemppari-kaupungiksi.

    Sittemmin on tullut reissattua yksin, poikaporukalla ja rouvan kanssa pidempiä ja lyhyempiä siivuja.

    ..ja edellisestä kerrasta on jo liian pitkä aika :D

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      21.1.2016 at 05:56

      Ohhoh, no onpas meitä kymmenen vuotta sitten Thaimaan löytäneitä bloggaajia paljon :D
      Mä muistan ensimmäisiltä reissuiltani myös ne uskomattomat rankkasateet ja ukkoset! Ne oli kyllä vau-elämyksiä, sillä en ollut sellaista sadetta kokenut koskaan aikaisemmin.
      Bangkok on kyllä huikea kaupunki, missä haluaisin ehkä joskus olla pidempäänkin. Niin, että ehtisi kunnolla fiilistelemään kaupunkia, eikä vain ravaamaan kaupoissa, markkinoilla ja nähtävyyksillä reissun viimeisinä päivinä ennen kotiinlähtöä.
      Hyvä puoli Thaimaa-innostuksessa on myös se, että lennot on sinne yleensä edulliset! Eli voi käydä useammin :)

      Reply
  8. Arna / Cocoa etsimässä

    19.1.2016 at 15:29

    Kuinka ollakaan, meilläkin on takana 10 vuoden rakkaussuhde Thaimaan kanssa, ja ensi viikolla mennään taas, hieman pidemmän tauon jälkeen tosin. Tässäpä olisiki mainio postausaihe, mutta lyhyesti voisi sanoa ruoka, ruoka, ruoka, ilmasto, helppous, edullisuus.

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      21.1.2016 at 05:43

      Samoilla linjoilla siis sielläkin! Thai-ruoka on mulle kyllä sellainen juttu, että sitä aina kaipaa kotona, mutta pidemmillä Thaimaan reissuilla kyllästyn siihen aina. Ja sitten kun on lähtenyt Thaimaasta, sitä alkaa taas kaivata :) Kokeilemistani aasialaisista keittiöistä thaimaalainen on siltikin ehdottomasti paras.

      Reply
  9. Reason for a Season

    18.1.2016 at 10:01

    Meillä on näköjään aika sama meininki. Itse matkustin Thaimaahan ensi kerran tammikuussa 2006, eli tasan kymmenen vuotta sitten olin siellä ensimmäisellä reissullani. Seuraavan kerran suuntaan kohti Bangkokia 28.1. Helmikuussa suuntaan Lipelle ja Koh Lantalla ja sieltä takaisin Bangkokiin. Tuntuu, että helmikuussa on hurjan monta matkabloggaajaa samaan aikaan reissussa Thaimaassa :P. Hauskaa.

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      21.1.2016 at 05:28

      Sä oot pikkasen minua aikaisemmin päässyt Thaimaan makuun :) Jos saa toivoa postausta, niin voisitko sitten kirjoittaa Koh Lipestä blogiisi? Kävin siellä muistaakseni alkuvuodesta 2008 (vai loppuvuodesta 2007?) ja se oli ihana ja rauhallinen pikku paikka. Kiinnostaisi tietää millainen Lipe on nykyään!
      Olisi kyllä huippua pitää blogimiitti vaikka Bangkokissa, kun meitähän taitaa sillä suunnalla olla helmikuussa useampikin! :)

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Instagram: @vagabondablog