Tänään alkaa seikkailu! Mutta ensin pyykätään ja siivotaan

Herätyskello alkaa soittaa säveltään tasan kahdeksalta. Painan torkkua ja vedän peiton pään yli kun vierestä kuuluu iloinen good morning! Murahdan jotain vastaukseksi, ja punnitsen mielessäni olisiko järkevämpää vain herätä vai yrittää nukkua vielä hetki. Olen nukkunut yön huonosti, joten väsymys painaa silmiä. Jännitys ja tehtyjen ja tekemättömien asioiden listaus on pitänyt aivot kiireisenä koko yön, mikä voi olla sittenkin ihan hyvä asia tulevaa yötä ajatellen.

Tulevan yön nimittäin nukumme kymmenen kilometrin korkeudessa, jossakin Aasian yllä. Tai siis toivottavasti nukumme, väsymyksen määrästä sen ei ainakaan pitäisi olla kiinni, mutta iloinen jännittyneisyys saattaa pitää hereillä. Tai hyvä viihdetarjonta: eräänkin kerran Berliinistä Kuuban Varaderoon matkustaessani nukkumisen sijaan katsoin 11 jaksoa Greyn Anatomiaa.

Mutta ennen yötä on koko päivä edessä – ja kaikki viime hetken asioiden hoidot, muistilistojen läpikäynti, loput pakkaamiset, siivoamiset ja pyykinpesut. Eli parempi sittenkin ottaa torkku pois päältä, nousta ylös, käydä suihkussa ja laittaa hihat heilumaan.

Mutta ensiksi tietenkin kahvia.

imageOlemme tällä viikolla käyneet pariin kertaan suosikkipuistossamme Assistens Kirkegårdissa ihastelemassa syksyä.

Kymmeneltä otan lakanat sängystä ja vien ne muiden pyykkien kanssa pyykkitupaan. Koneisiin pesuohjelmia syöttäessäni tajuan sen: pesen pyykkiä viimeistä kertaa kolmeen kuukauteen! Vatsassa muljahtaa taas jännitys tämän tiedon osuessa tajuntaani. Ei siivoamista, ei ruoanlaittoa, ei hemmetin tiskaamista kolmeen kuukauteen.

Pyykkituvassa on yllättävän paljon muitakin, ja kuivausrumpujen luona on kuin pieni torikokous: kaikki neljä kuivausrumpua on rikki, eikä talonmieheen olla saatu yhteyttä. Ei voi olla totta, ei juuri tänään! Thomas lupautuu menemään itsepalvelupesulaan kuivaamaan pyykit sillä aikaa kun minä imuroin ja pyyhin pölyt. Onneksi Kööpenhaminassa on kolikkopesuloita lähes joka kadunkulmassa, joten aiheutunut lisävaiva ei ole liian suuri.

Tarkistan Thomaksen kirjoittamat ohjeet talovahdillemme. Käyn erityisen tarkkaan läpi ohjeet avaimista: kahden ulko-oven, joissa molemmissa on kaksi erilaista lukkoa, sekä kahden alaoven vuoksi avaimia on aikamoinen nippu, eikä oikean avain-lukko-yhdistelmän muistaminen ole minullekaan vielä yli puolen vuoden asumisen jälkeen itsestäänselvyys. Käyn vielä kerran mielessäni läpi listaa asioista, joita talovahdin tulisi tietää, mutta en keksi enää mitään lisättävää.

Lounaaksi Thomas hakee itselleen pari smørrebrødiä, minä suunnittelen syöväni eilisestä Tanskan ja Ruotsin välisestä jalkapallopelikatsomosta tähteeksi jääneen pitsan lopun, mutta jännitys on vienyt ruokahaluni. Mikä minua, kokenutta reissaajaa, tällä kertaa oikein jännittää niin paljon?imageMelkein valmiina lähtöön: minun yhdeksän vuotta maailmaa kiertänyt rumilus ja Thomaksen upouusi reissukaveri.

Viimeiset tavarat vielä rinkkaan, ja vedän nauhalla repun suun kiinni ja suljen klipsit. Käyn vielä käsimatkatavaralaukun läpi. Passi on. Kamera on. IPad on. Lompakko on. Eiköhän se ollut sitten siinä. Tarkistamme vielä, että ikkunat ovat säpissä, parvekkeen ovi on lukossa – ja sitten mennään!

imageHei hei, koti. Nähdään helmikuussa!

Kööpenhamina näyttää parastaan upealla aurinkoisella syyssäällään. Juoksemme bussipysäkille kilpaa bussin kanssa – ja ehdimme kyytiin. Kiittelen jo nyt rinkkani keveyttä, sillä painavamman kantamuksen kanssa olisi ollut hieman hankalampi juosta. Vaikka ei meillä mikään kiire ole: lennon lähtöön on neljä tuntia aikaa, ja bussi- ja metromatka lentokentälle kestää vain puolisen tuntia. Yritän karistaa “jotain unohtui” -fiilistä pois: se on kaverina aina alkumatkan, vaikka kuinka yrittäisin selittää itselleni, että niin kauan kuin passi ja lompakko on matkassa mukana, millään muulla ei ole väliä.

Lähtöselvitys. Rinkat katoavat jonnekin ja me saamme passin väliin kahdet koneeseennousukortit. Portaat ylös turvatarkastukseen, jonka jono on aina niin tuskaisen pitkä. Jono kuitenkin etenee nopeasti, ja pian istummekin jo lähtöoluilla. Kööpenhaminan lentokenttä on yksi suosikkikentistäni: siisti, toimiva, ja matkustajien paljoudesta huolimatta fiilis on silti rauhallinen – niin rauhallinen kun se ylipäätään lentokentällä voi olla.

image

Alle tunti lähtöön. Viimeistelen tämän postauksen, jotan olen päivän mittaan pikku hiljaa kirjoittanut. Jännittää ihan pirusti. Mutta hyvällä tavalla: on tätä päivää odotettukin!

Seuraavan kerran palaan linjoille Thaimaassa. Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

18 comments
  1. Tuttuja tunteita lähdön hetkellä… Kun reilu vuosi sitten yritin saada kaikkea “valmiiksi” kotona, päivää ennen lähtöä pitkälle maailmanympärimatkalle, niin itku ja epätoivo meinasi tulla. Lentokoneessa matkalla New Yorkiin, tunsin oikein miten taakka keveni pikkuhiljaa harteilta… Kaikkea ei vaan voi saada valmiiksi ja sitä paitsi, asioilla on tapana järjestyä. Mitään ihmeellistä ei jäänyt tekemättä ja kaikki hoitui lopulta oikein hyvin. Mahtavaa seikkailua!

    1. Kiitos Sanna! Kyllä siinä lähdössä aina jotain stressaavaa on, vaikka niin kuin sanoit, asioilla on tapana järjestyä. Meillä lisähommaa aiheutti vielä se, että talovahdin vuoksi halusin jättää kämpän tiptop-kuntoon: muuten tuskin olisin hirveästi panostanut pölyjen pyyhintään tai edellispäivän uunin hinkkaukseen, ne olisi olleet to do-listalla viimeisenä :D Eipä onneksi ole tullut mietittyä mitään tehtyjä tai tekemättömiä asioita sen jälkeen, kun kone nousi Kööpenhaminan kentältä ilmaan :)

    1. Se ennen reissua -jännitys on kyllä aika kiva osa reissun odotusta. Mulla jännitys katosi kokonaan kun nousin koneeseen: kaikki lähtövalmistelut on ohi, nyt voi vain huilata ja olla miettimättä että onhan kaikki asiat hoidettu ja kaikki tarvittava mukana – jos ei ole, niin on kuitenkin myöhäistä tehdä asialle enää mitään :) Mukavaa reissun odotusta!

  2. Upeaa reissua! Täällä kans alkaa olla matkakutkutusta ilmassa ja lento Bangkokiin on vuorossa ensi lauantaina :) Oliko niin, että suuntaatte kans Hua Hiniin? Ehkä törmätään, jos olette siellä suunnalla vielä ensi viikonlopun jälkeen :)

    1. Kiitos! :) Me ollaan menossa Hua Hiniin huomenna, ei vielä tiedetä kuinka kauan aiotaan olla siellä. Jos ollaan vielä viikonlopun jälkeen, laitan sulle viestiä niin voitais nähdä :) Mukavaa matkaa tänne päin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *