Takaisin Málagassa: hurmasiko kaupunki jälleen?

Andalusiassa on kaikkien naisten huulet maalattu voimakkaan värisellä huulipunalla. Tämän huomaa etenkin Málagassa, jossa kaupat, kadut ja terassit ovat täynnä tummanpunaisia huulia. Kun Málagassa shoppailemassa ollessani pysähdyin aurinkoiselle terassille viinilasilliselle, kävin minäkin laittamassa vessassa kirkkaanpunaista huulipunaa. Vedin punalla hieman huulien rajojen yli, sillä ohuet huuleni näyttivät niin vaatimattomilta espanjattarien muhkeisiin punahuuliin verrattuna.

Sain terassilta viimeisen vapaan pöydän, vaikka pelkäsin, että minut yksinäisenä passitettaisi ravintolan sisälle – niin kuin Brysselissä tehtiin, sen ankean sivupöydän ääreen, minä arvoton yksinäinen asiakas. Mutta ei Espanjassa, täällä kelpasin täynnä olevalle terassille yksikseni, ilman seurassani olevaa toista maksavaa asiakasta.

Ihanassa Málagassa (Espanja)

Ihanassa Málagassa (Espanja)

Ihanassa Málagassa (Espanja)

Tilasin espanjaksi lasillisen ravintolan kalleinta viiniä, joka sattui vielä olemaan tempranilloa, yhtä suosikeistani. Tuo lasillinen erinomaista viiniä maksoi kolme ja puoli euroa, joten täällä ei tarvitse pelätä hintoja vaikka tilaisi jotain muuta kuin talon viiniä. Mieleeni muistui se kerta Kööpenhaminassa, kun suostuin tarjoilijan viinisuositukseen kysymättä hintaa. Se lasillinen maksoi lähes 30 euroa.

Laitoin aurinkolasit silmilleni ja kuvittelin itseni paikalliseksi – tai jos en sentään aidoksi espanjalaiseksi ohuine huulineni ja hiuksineni, niin ainakin Málagassa asuvaksi espanjansuomalaiseksi. Työnsin jalkani pöydän alla olevien ostoskassien väliin piilottaakseni minut turistiksi paljastavat lenkkarini.

Ah, noin. Tämän viinilasillisen verran kuvittelen asuvani täällä, Etelä-Espanjan auringon alla, jonne vielä ihan äskettäin toivoin muuttavani.

Ihanassa Málagassa (Espanja)

Ihanassa Málagassa (Espanja)

Ihanassa Málagassa (Espanja)

Reilu vuosi sitten vietin Andalusian-roadtripin päätteeksi muutaman päivän Málagassa ja kirjoitin kaupungista ylistävän postauksen. Tuossa tekstissä haaveilin muuttavani Etelä-Espanjan rannikkokaupunkiin ja reissun jälkeen etsinkin sieltä kuumeisesti töitä. Kohtalo oli eri mieltä haaveistani ja kuljetti minut Espanjan sijaan Kreikkaan, ja haaveet Málagaan muuttamisesta hiipuivat lähes olemattomiin.

Málagaan ihastumistani en kuitenkaan unohtanut, joten kun Thomaksen työkeikan mukana pääsin viikoksi Aurinkorannikolle kuului Málaga ehdottomasti reissusuunnitelmiini. Jouluaaton aattona Thomas lähti työnsä viemänä Granadaan, ja minä hyppäsin Benalmádenan hotellimme edestä Málagaan menevään bussiin.

Vietin Málagassa oikein ihanan päivän vain päämäärättömästi vanhassakaupungissa kävellen, pysähtyen välillä kahville tai lounaalle, ja kauppojen valikoimiin tutustuen. Kävin Gibralfaron linnassa, hengailin Parque de Málaga -puistossa ja kävelin Guadalmedina-joen toiselle puolelle El Corte Inglés -tavarataloon.

Lopulta päädyin punatuissa huulissani siemailemaan viiniä yhteen kaupungin lukuisista ravintoloista ja haaveilemaan Málagassa asumisesta. Ihastukseni Málagaan oli palannut yhtä voimakkaaksi kuin se oli käydessäni kaupungissa ensimmäistä kertaa vuotta aikaisemmin. Málaga oli hurmannut minut jälleen.

Ihanassa Málagassa (Espanja)

Ihanassa Málagassa (Espanja)

Ihanassa Málagassa (Espanja)

Vaikka olenkin nyt aivan totaalisesti rakastunut Haniaan ja tällä hetkellä toivon, että voisin asua Kreetalla pidempään kuin suunnitellun vuoden, en Málagan keskustan katuja tallaillessani voinut olla miettimättä, että tuleekohan kohdalleni koskaan mahdollisuutta viettää siellä pidempää aikaa.

Espanjassa on jotain, joka vetää minua puoleensa enemmän kuin lomamatkojen verran. Haluaisin päästä sisälle tuon upean maan kulttuuriin ja tapoihin. Haluaisin oppia puhumaan kaunista espanjaa soljuvasti, enemmän kuin ne muutamat fraasit ja ravintolasanaston jotka tällä hetkellä osaan.

Haluaisin elää ja hengittää Espanjaa, oppia tuntemaan Málagan läpikotaisin, palata upeaan Granadaan ja nähdä kehutun Sevillan. Istua aurinkoisilla terasseilla, juoda pehmeää ja täyteläistä punaviiniä, syödä tapaksia, puhua espanjaa ja maalata huuleni punaisiksi.

Viikon mittaisen Espanjan-loman ja erityisesti tämän Málagassa viettämäni päivän aikana ymmärsin, että minun ei kannata vielä luopua unelmasta Málagassa asumisesta. Kun paikka puhuttelee minua näin paljon, on todennäköistä, että tulevaisuudella on jonkinlainen suunnitelma minun ja Espanjan varalle.


Piditkö lukemastasi?
Seuraa blogia Instagramissa | Blogit.fi:ssä | Facebookissa | Bloglovinissa


2 comments
  1. Jännää, sillä minäkin kiinnitin ihan samoilla tavoin huomiota naisten tummanpunaisiin, välillä jopa mustanpuhuvilta näyttäviin huuliin Malagassa viime joulukuussa. Meidän aika Malagassa jäi suunniteltua vähemmiksi, mutta niiden parin päivän ajan kaupungista muodostui heti sellainen kuva, että siellä olisi mielenkiintoista viettää pitempiäkin aikoja. Selvittelimme päällisin puolin jopa matkailualan työmahdollisuuksia ja palkkatasoa, joista jälkimmäinen on oletettavastikin melko alhainen – harmi! Mutta Etelä-Espanjan aurinko, ehkäpä vielä joskus ;)

    1. Joo, palkkataso ei Espanjassa päätä huimaa. Mutta edullista siellä on, huomattavasti edullisempaa kuin täällä Kreikassa, vaikka täälläkin on todella matalat palkat. Siinäkin mielessä Espanja kiinnostaisi, sillä mutu-tuntumalla ostovoima on suurempi. Mutta ei ainakaan vielä ole Espanjan aika mullakaan, mutta haaveita pitää olla :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *