Spinalonga, karujen kohtaloiden saari

Spinalonga. Hän leikitteli sanalla ja pyöritteli sitä kielellään kuin oliivinkiveä. Saari oli suoraan edessä, ja veneen lähestyessä mahtavaa venetsialaista linnoitusta hän yhtä aikaa tunsi sen menneisyyden vetovoiman ja ymmärsi, mitä se vielä tänäkin päivänä merkitsi. Tämä saattoi olla paikka, jossa historia oli vielä lämmintä, ei aikaa sitten jäähtynyttä, ja jonka asukkaat eivät olleet myyttisiä vain todellisia. Siksi se olisi hyvin erilainen kuin ne muinaiset palatsit ja paikat, joissa hän oli viime päivinä, kuukausina, jopa vuosina käynyt.

Spinalonga on Itä-Kreetan pohjoisrannikon edustalla oleva pikkuinen saari, joka on tullut suurelle yleisölle tutuksi suurmenestyksen saaneesta Victoria Hislopin kirjoittamasta kirjasta Saari. Fiktiivinen romaani sivuaa tositapahtumia, sillä kirjan tarinan mukaisesti Spinalongan saari tosiaan toimi vielä 1950-luvulla leprasiirtolana. Juuri tämän karun historiansa vuoksi Spinalonga on koskettava ja mieleenpainuva nähtävyys.

Spinalongan leprasiirtola, Kreeta Spinalonga, Kreeta Spinalonga, Kreeta

Minä teen Spinalongalle päiväretken Agios Nikolaoksesta: ensiksi paikallisbussilla pieneen Eloundan kylään, ja sieltä veneellä Spinalongalle. Tämä ei ole ensimmäinen kertani saarella, sillä kesällä 2012 toimin Kreetalla matkaoppaana, ja tein opastettuja kierroksia Spinalongalla joka viikko. Mutta siitä kesästä on jo aikaa, ja palaan nyt lähes vuosikymmentä myöhemmin saarelle kuin uusin silmin.

Spinalongan historia on pitkä. Ensimmäisiä linnoituksia on saarella ollut jo 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua, jolloin Olus-kaupunkivaltio kivenheiton päässä nykyisestä Eloundan kylästä oli idän tärkeä kauppapaikka. Arabien hyökkäyksen seurauksena 600-luvulla Olus hylättiin, ja noin vuoden 780 paikkeilla kylä vajosi mereen joko maanvyörymän tai maanjäristyksen seurauksena. Kaupungin tuhoutumisen jälkeen Spinalongan linnoituksillekaan ei ollut enää tarvetta.

Spinalonga, Kreeta Spinalonga, Kreeta Spinalonga, Kreeta

Venetsialaisten saavuttua Spinalongalle 1500-luvulla alkoi vanhan linnoituksen uudistaminen, ja korjaustöiden jälkeen linnoituksen katsottiin olevan valloittamaton. Sitä se melkein olikin: kun vuonna 1669 turkkilaiset valloittivat nykyisen Iraklionin, silloisen Candian, kesti vuoteen 1714 saakka ennen kuin he saivat Spinalongan venetsialaisilta.

Turkkilaisille Spinalonga oli sijainniltaan erinomainen salakuljetusta varten, eivätkä he halunneet luopua saaresta edes silloin, kun Kreetasta tuli itsenäinen valtio vuonna 1898. Näihin aikoihin lepra alkoi levitä Kreetalla, ja hallitus keksi lähettää spitaaliset Spinalongalle pitääkseen sairaat erillään terveestä väestöstä.

Spinalonga, Kreeta Spinalonga, Kreeta Spinalonga, Kreeta

Vuonna 1904 Spinalongasta tuli virallisesti leprasiirtola, ja vihdoin turkkilaiset lähtivät saarelta sairautta pakoon. Vuonna 1913 Kreeta liitettiin osaksi Kreikkaa, ja myös muualta Kreikkaa alettiin lähettää spitaalisia Spinalongalle. Vuoteen 1957 saakka toimineessa siirtolassa asui puolen vuosisadan aikana noin 400 lepraa sairastavaa.

Spinalongalla pyrittiin elämään vakavasta taudista huolimatta mahdollisimman normaalia elämää. Venetsialais- ja ottomaanivallan aikaiset rakennukset korjattiin asuintaloiksi, kasvatettiin eläimiä ja kasviksia, avattiin kauppoja, tavernoita, leipomo ja sairaala, sekä rakennettiin pari kirkkoa. Vaikka vierailijoita ei saarella voinut tartuntariskin vuoksi käydä, saivat saaren asukkaat Kreetalta säännöllisesti ruoka-, lääke-, vesi- ja tavaralähetyksiä.

Spinalongan leprasiirtola, Kreeta Spinalongan leprasiirtola, Kreeta Spinalonga, Kreeta

Vuosikymmenten ajan lepraa sairastavat asuivat pienessä yhteisössään saarella, jonka ympäri kävelemiseen ei mene edes puolta tuntia. Sairastumisen ja Spinalongalle karkotuksen jälkeen he elivät erossa läheisistään ja ystävistään ilman mahdollisuutta enää koskaan nähdä heitä. Lähellä – Kreetalle voisi vaikka uida! – mutta kuitenkin niin kaukana.

Monet rakennuksista on edelleenkin jäljellä, vaikkakin osittain raunioituineina, joten Spinalongalla kävellessä voi hahmottaa, millainen kylä oli sata vuotta sitten. Sitä ei kuitenkaan voi kukaan kuvitella, millaista elämä saarella tuolloin oli lepraa sairastavan näkökulmasta, mutta taitava opas osaa kertomuksillaan maalata hyvin lähellä totuutta olevia mielikuvia. Suosittelenkin saarella vierailua oppaan johdolla, sillä ilman tarinoita ja historiaa Spinalonga on vain saari muiden joukossa.

Spinalongan leprasiirtola, Kreeta Spinalonga, Kreeta Spinalonga, Kreeta

Uusimman vierailuni aikana huomaan, että joitakin Spinalongan rakennuksia on kunnostettu räikeästi: kylän pääkadun talot on maalattu kirkkailla väreillä, ja olen tästä hieman pöllämystynyt. Kauniitahan ne tuollaisina ovat, mutta ovatko aivan totuudenmukaisia? En usko, että leprasiirtolan aikaan talot olisivat olleet näin värikkäitä (kerro, jos olen väärässä!), ja iloiset värit ovat ristiriidassa saaren synkeän historian kanssa.

Jätän värikkäät talot taakseni, ja kierran rauhalliseen tahtiin koko saaren. Muistelen opastamiani kierroksia saarella, mutta paljon silloin ulkoa muistamastani tiedosta on vuosien varrella kadonnut mielestäni käyttämättömänä. Mutta kuten silloin, nytkin minut valtaa apeus Spinalongan asukkaiden karuja kohtaloita miettiessäni. Yritän saada alakuloisuuden tunteen väistymään, sillä tuskinpa spinalongalaiset sääliä olisivat kaivanneet. He vain halusivat elää mahdollisimman normaalia elämää.

Spinalonga, Kreeta Spinalonga, Kreeta

Vanha mies laskeutui hitaasti veneeseen, yritti toisella kädellä pitää sitä aloillaan ja ojensi toisen tyttärelleen. Kun tytär istui turvallisesti tuhdolla, isä kietoi huovan hänen suojakseen. Vain pitkät ja tummat tuulessa hulmuavat hiussortuvat erottivat nuoren naisen lastin seasta. Isä irrotti varovasti kiinnitysköyden – kaikki oli jo sanottu ja tehty – ja vene irtosi laiturista. Siitä ei alkanut lyhyt tavarantoimituskäynti vaan yhdensuuntainen matka uuteen elämään. Elämään spitaalisten siirtokunnassa. Elämään Spinalongan saarella.

Kursiivit lainauksia Victoria Hislopin kirjasta Saari.

Tämä postaus on osa Kreetan kesäkalenteria 2021. Kesäkuun ajan kesäkalenterin luukuista paljastuu vinkkejä ympäri Kreetaa: toisinaan patikoidaan upeissa maisemissa, toisinaan rentoudutaan rannalla tai käydään retkillä – ja tietenkin herkutellaan ravintoloissa! Kaikki kesäkalenterin luukut voit nähdä täällä.
2 comments
  1. Kävin Spinalongassa 80-luvun alussa, meillä oli veneen kuljettama mies, joka oli ollut siellä. Aivan sydämellinen vanha setä, joka oli menettänyt osa sormista ja nenän taudille. On todella pysäyttävät Saari. Ja Tv-sarja, joka pyöri muutama vuosi sitten täällä. Uudet värit ei minusta ole onnistuneet lainkaan, vaikka rakastan väriä, varsinkin tämmöisen talven jälkeen. Toivottavasti ensi keväänä pääsee jälleen kerran Kreetalle. Kiitos ihanasta ja piristävistä kirjoituksista 😍 Sinulle. Terveisin Raija

    1. Hei Raija, pahoittelut että kommenttisi on jäänyt huomaamatta ja vastaamatta! Oi, varmasti ollut pysäyttävä kokemus tavata saarella ollut setä! Minäkin pidän väreistä ja värikkäistä taloista, mutta tänne ne eivät oikein sovi… Lämpöisiä terveisiä Kreetalta! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

You May Also Like