Herätyskello soi aamulla jo ennen viittä, ja vaikka arkisin herään aina viiden maissa, tuntui silmien auki saaminen nyt paljon vaikeammalta. Nukkumaanmeno oli viivästynyt pakkailun ja viime hetken reissuvinkkien metsästämisen vuoksi, ja tämä tuntui nyt raskaina silmäluomina ja kirveltävinä silminä. Väsymyksestä huolimatta nousin sängystä paljon keveämmin kuin työaamuina: edessä oli lähtö Italiaan ja seuraavat kuusi päivää viettäisin Comojärven upeissa maisemissa.

Sääennuste lupasi Comolle sadetta ja alle kymmentä astetta, mutta edes se ei voinut latistaa reissufiilistä. Pitkästä aikaa kumppani pääsisi matkalle mukaan, joten huonosta säästä huolimatta tiesin, että reissusta tulisi joka tapauksessa oikein mainio. Alun perin minun oli ollut tarkoitus lähteä soolomatkalle, ja yksin reissussa ollessa sade ja kylmyys olisikin saattanut alkaa vaikuttaa lomafiilikseen laskevasti.

Kuuden jälkeen nousimme kerrostalomme nurkalta bussiin ja tuntia myöhemmin olin jo Kastrupin lentoaseman kansainvälisellä puolella kahvilan jonossa odottamassa aamiaissämpylääni ja kahviani. Olimme kentällä hyvissä ajoin, sillä lentoyhtiö oli varoitellut meitä ruuhkista ja pyytänyt olemaan kentällä jo kolmea tuntia aikaisemmin. Ihan niin etuajassa emme sentään olleet, eikä Kastrup ollutkaan yhtään normaalia ruuhkaisempi.

Kuusi tuntia herätyskellon soimisesta olimme vihdoin Italian Bergamon Orio al Serio -lentoasemalla. Otimme kentältä vuokra-auton alle, ja vuokrapapereita allekirjoittaessamme selvisi, että kaikki lomasuunnitelmamme eivät taitaisi toteutuakaan: olimme ajatelleet käyvämme Sveitsin puolella Luganossa, mutta vuokra-autoa ei saanutkaan ajaa rajan yli. No, kai sinne muillakin kulkuneuvoilla pääsee, jos sinne todella haluamme.

Lähdimme ajamaan kohti Comojärveä ja pikkuista San Fedele Intelvin kylää, jossa hotellimme sijaitsisi. Bergamon kentältä on sinne matkaa 120 kilometriä, jonka ajamiseen Google Mapsin mukaan menisi noin puolisentoista tuntia. Pidemmältä matka kylläkin tuntui, mutta en sitten perille päästyämme muistanut katsoa kellosta ajomatkan todellista kestoa.

Ajoreitti oli Comoon saakka tylsää moottoritietä, jonka varrella ei näkynyt juuri mitään. Comon kaupungista eteen päin maisema alkoi olla mielenkiintoisempaa vuorten ja järven ansioista, ja mitä enemmän rantatietä ajoimme, sitä upeimmiksi maisemat muuttuivat – siitäkin huolimatta, että taivaan täyttäneet tummat pilvet synkensivät maiseman kauhuleffoihin sopivaksi. En edes muista, millon viimeksi olin nähnyt näin kauniita maisemia!

Koska määränpäämme San Fedele Intelvi ei sijaitse järven rannalla vaan ylempänä vuorilla puolivälissä kohti Luganojärveä, ajattelimme pysähtyä lounaalle Argegnon rantakylään. Laitettuamme auton parkkiin huomasimme, että autosta puuttui kokonaan parkkikiekko, ja koska sellainen kyseisellä parkkipaikalla vaadittiin, päätimme ajaa sittenkin suoraan hotellillemme. Matkasta uupuneena kun emme jaksaneet alkaa etsiä toista parkkipaikkaa, ja olisihan meillä aikaa tutustua Comon lukuisiin rantakyliin myöhemminkin.

Hotelli Villa San Fedele oli pienessä paniikissa tehty budjettilöytö. Hotellien hinnat Comojärven alueella liikkuivat sen verran korkealla, että meinasin tehdä viime hetken reissukohteen vaihdon ja suunnata Comon sijaan Gardajärvelle, sillä siellä majoitusten hinnat olivat kyseiselle ajankohdalle merkittävästi edullisemmat. Thomas kuitenkin onneksi löysi vain viisikymppiä yöltä aamiaisineen maksaneen Villa San Fedelen, ja auton kanssa yhdeksän kilometrin matka järvelle ei haittaisi mitään.

Huomasimme heti, että hotellivalintamme meni täydellisen nappiin: Villa San Fedele on pikkuinen hotelli, jossa on ihana pikkuinen puutarha, viihtyisät ja todella puhtaat huoneet, ja hinta-laatusuhde ehdottomasti kohdallaan. Seuraavana aamuna tulisimme huomaamaan, että hotellin aamiainenkin on oikein hyvä ja odotettua huomattavasti monipuolisempi.

Matkapäivän jälkeen emme jaksaneet lähteä enää autolla minnekään, vaan päätimme pysyä loppupäivän San Fedelen kylässä. Olin kuvitellut hotellimme sijaitsevan lähes tulkoon keskellä ei mitään, mutta alle kahden tuhannen asukkaan San Fedele Intelvi onkin ihan vilkas kylä muutamine kauppoineen, ravintoloineen ja baareineen.

Kävimme istumassa hetken viinibaarissa, ja alle kymmenestä lämpöasteesta huolimatta tarkenimme istua terassilla. Pian kuitenkin alkoi väsyttää sen verran, että oli aika palata takaisin hotellille. Kohta alkoikin sataa sääennustuksen mukaisesti, ja loppuillan ihailimmekin huoneemme ikkunasta näkyvää sumuista ja sateen synkistämää – mutta silti kaunista – pohjoisitalialaista maalaismaisemaa.

Seuraavana päivänä alkaisi parempi Comojärven alueeseen tutustuminen, ja tiesin luvassa olevan lisää ihania pieniä italialaisia kyliä, silmänruokaa upeiden maisemien muodossa ja maailman parasta ruokaa. Päivästä tulisi varmasti erinomainen – oli sää millainen hyvänsä.

Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.
Päivä Aarhusissa: Tanskan kakkoskaupunki jätti kylmäksi
Matkapäiväkirja, osa 2: Comojärven kaunis Carlotta & Menaggio
Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.

2 kommenttia

  1. sarsa / Pohjoistuuli puhaltaa

    18.5.2017 at 04:40

    Nämä sinun Como jutut tulee mulle kyllä niin oikeaan aikaan, mä olen tuolla reippaan kuukauden kuluttua. Mä liikun julkisilla ja luultavasti järveltä käain yritän käydä joissain kylissä. Ihania maiaemia.

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      18.5.2017 at 06:21

      Oi, mahtavaa! Vaikka osasin odottaa Comon olevan upea, yllätti sen kauneus silti. Ehdottomasti ihanin paikka, jossa olen Italiassa käynyt! :)
      Busseja näytti liikkuvan tuolla ihan mukavasti, joten julkisilla liikkuminen onnistuu varmastikin ihan hyvin. Ja veneyhteydetkin toimi todella hyvin, tehtiin Menaggio-Bellagio-Varenna -kierros. Mutta siitä lisää postauksen muodossa myöhemmin :) Ihanaa reissun odotusta!

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Instagram: @vagabondablog