Reissun paras fiilis on pienissä hetkissä

Minulla on tällä hetkellä tulisena roihuava matkakuume. Kaipuu reissuun on niin polttava, että se tuntuu pahimmillaan lähes fyysisenä kipuna, painona rinnalla ja sisäisenä levottomuutena. Päivittäin ajatukseni harhailevat ympäri maailmaa, selailen edullisia lentoja ja etsin kalenterista mahdollisuutta edes yhteen viikonlopun mittaiseen reissuun.

Kun ainoana parannuskeinona toimivia lentolippuja ei ole vielä näköpiirissä, joudun vain kuumeilemaan kotioloissa ja toivomaan pikaista paranemista. Samalla kiusaan itseäni muistelemalla edellisiä reissuja ja miettimään niitä ihania fiiliksiä, joita lomamatkan aikana tunnen: niitä, joihin olen jäänyt koukkuun niin pahasti, että jo parin kuukauden paikoillaan olon jälkeen alan tuntea pakottavaa tarvetta lähteä taas.

Reissun parhaimmat hetket ovat niitä, jolloin perhoset lepattavat vatsassani, onnellinen hymy piirtyy kasvoilleni ja tunnen olevani hereillä jokaisella solullani. Näihin hetkiin ei tarvita paljoa, sillä reissun paras fiilis on pienissä jutuissa.

Paras fiilis on lentokentällä ennen lähtöä

Parhaat fiilikset

Minä tunnen kotikentäkseni Kööpenhaminan lentokentän, sillä en ole miltään muulta kentältä lähtenyt reissuun yhtä tiheästi kuin Kastrupista viime vuosien aikana. Lentokentillä on aina erityinen lähdön tunnelma, ja siksi pääsen parhaiten lomafiilikseen aloittamalla reissun lentämällä.

Kastrupissa käyn aina hakemassa kahvin Lagkagehusetista ja menen suoraan portille. Istun alas, siemailen kahvia, katson suurten ikkunoiden läpi kentällä rullaavia lentokoneita ja mietin minne ne ovat menossa tai mistä tulossa, ja odotan tulevaa matkaa pieni jännitys vatsassani lepattaen.

Paras fiilis on kun avaa oven hotellihuoneeseen

Parhaita fiiliksiä

Joka ikinen kerta kun vilautan hotellihuoneen ovella avainkorttia ja kuulen lukon loksahtavan auki ensimmäistä kertaa, olen sekä innostunut että pienesti jännittynyt näkemään huoneen ensimmäistä kertaa. En välttynyt tältä tunteelta edes kolmen kuukauden reissun viimeiseen hotelliin kirjautuessamme, vaan avasin oven aivan yhtä innoissani kuin kolme kuukautta aikaisemmin reissun ensimmäisessä hotellissa.

Paras fiilis on ensimmäisenä aamuna: loma on alkanut!

Parhaat fiilikset

Ensimmäinen aamu on loman paras aamu: koko pitkä loma on vielä edessä, olo on levännyt ja jälleen jännitys kipristelee mukavasti vatsanpohjassa kun ei vielä tiedä, että mitä kaikkea loma tuokaan tullessaan. Etenkään kaupunkilomilla en yleensä syö aamiaista hotellilla, vaan ennemmin istahdan lähikahvilan ikkunapöytään tai terassille ja tarkkailen syödessäni ohikulkevia paikallisia aamukiireissään.

Paras fiilis on kävellessä uusia katuja ensimmäistä kertaa

Parhaat fiilikset

Uuteen paikkaan saapumisessa on aivan toisenlainen fiilis kuin tuttuihin maisemiin palaamisessa: ensimmäistä kertaa kohteen kulmia tutkiessa on kaikki hetken aikaa jännittävää, kun ei tiedä lainkaan millainen näkymä seuraavan mutkan tai nurkan takaa avautuukaan.

Tämä alun fiilis ei kuitenkaan kestä kauaa, sillä pian paikka imaisee sisäänsä ja myös ennennäkemätön maisema alkaa näyttää vähemmän vieraalta. Ensimmäisissä hetkissä uudessa paikassa on jotain erityistä myös siksi, että silloin syntyy ensivaikutelma, joka taas antaa suunnan koko reissukokemuksen muodostumiselle.

Paras fiilis on se, että voi ihan vain olla

Paras fiilis

Matkalla täytyy aina olla aikaa vain olla: pysähtyä, nauttia hetkestä ja unohtaa se liian pitkä reissun bucket-lista, josta ei muutenkaan millään ehtisi ruksia kaikkia kohtia yli. Paras fiilis on se, kun voi vain loikoilla riippumatossa Thaimaan rannalla, kiireettä ja ilman suunnitelmia. Ja se, kun kaupunkilomalla on aikaa istuskella aurinkoisella terassilla tuntikausia cocktailia siemaillen ja mielenkiintoiseen keskusteluun uppotuen. Nämä ovat niitä hetkiä, jotka jäävät lomasta päällimmäisenä mieleen.

Koska Kreetan lentovalikoiman vuoksi on viikonloppureissujen teko tällä hetkellä vaikeaa, päätin tulevana viikonloppuna tehdä matkakuumeen lievittämiseksi reissun Kreetan pääkaupunkiin Iraklioniin. Toivottavasti tuolla reissulla koen edes pari näistä fiiliksistä!


Instagram Travel ThursdayTämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka maaliskuun teemana on parhaita fiiliksiä. IGTT:n vetäjinä Suomessa toimivat matkablogit Vagabonda ja Travellover.

Liity sinäkin mukaan tempaukseen ja jaa reissuinspiraatiota käyttämällä Instagramissa tunnistetta #IGTravelThursday tai #IGTT! Lue tempauksesta lisää täältä.

Minut löydät Instagramista nimellä @vagabondablog.


Lue myös muita #IGTRAVELTHURSDAY-postauksia ja lisää linkki omaan postaukseesi!


24 comments
  1. Jo otsikon luettuani olisin voinut vain huudahtaa: kyllä! Parhaat fiilikset on juuri pienissä hetkissä. Hotellihuoneen ovesta en tosin voi olla ihan samaa mieltä: minä avaan sen aina enemmänkin pelokkaana, mikä johtuu ihan siitä, että olen viime vuosina ryhtynyt säästeliääksi huoneiden kanssa. Aika usein siis oven takana on odottanut jotain ihan muuta kuin wow-efekti – enemmänkin se on ollut sellainen oho-efekti. Onneksi meillä kuitenkin on taipumus kotiutua lähes mihin vain, joten ensimmäisen yön jälkeen alkujärkytys on yleensä kadonnut, ja viihdymme aina mainiosti.

    1. Joo, ymmärrän kyllä tuon, että budjettimajoituksen ovea ensimmäistä kertaa avatessa jännittää enemmän pelokkaana kuin innostuneena :D Halpismajoituksissa minäkin enimmäkseen yövyn, mutta silti se huoneen näkeminen on aina yhtä kutkuttavaa. Ja onni on kyky kotiutua nopeasti, sillä olisihan se kamalaa jos edullisen majoituksen tuoma pettymys jatkuisi koko loman ja majapaikassa ei viihtyisi lainkaan!

  2. Tuntea olevansa hereillä jokaisella solulla – tuohon kyllä kiteytyi täydellisesti se miksi matkailu on juuri niin pirun ihanaa! <3

  3. Aivan hurjan ihania fiiliksiä minustakin nuo kaikki – paitsi lentokenttä. Lähdön tunnelman tunnistan kyllä, mutta minulle lentokentät ovat pakollinen paha. En yhtään kestä viisi rinnakkain -seurueita, jotka tukkivat käytävät, lentolaukuillaan nilkoille ajavia aasialaisia ja muutamaa muuta matkustajan prototyyppiä. Olen yrittänyt kehitellä itselleni tapoja, miten pääsisin fiilikseen jo kentällä, mutta en ole onnistunut. Sen sijaan uuden hotellihuoneen jännitys on kutkuttava. Se toivottavasti pysyy aina!

    1. Joo, tunnistan kyllä kuvailemasi lentokenttätilanteet! Sen vuoksi menenkin aina suorinta reittiä portille fiilistelemään (tai toisinaan iltalennolle lähtiessä rauhalliseen baariin, Helsinki-Vantaalla Wine & View on toiminut hyvin), kun en kestä joka paikassa tukkona olevia ihmislaumoja. Turvatarkastuksissakin olen jo onnistunut pääsemään zen-tilaan, sillä muutenhan siinä menisi hermot joka kerta :D

  4. Ihania fiiliksiä! Ja kyllä, matkakuume on kova täälläkin, eikä mitään voi oikein vielä varata. Onneksi on paljon mitä muistella ja fiilistellä, joten sillä mennään vielä toistaiseksi. Tuo on kans tosi hyvä huomio, että parhaita fiiliksiä on se, kun aukaisee hotellihuoneen oven ensimmäistä kertaa. Vaikka huone olisi joskus pettymys, niin hassua kyllä kotiudun yleensä paikkaan kuin paikkaan, ja jopa kaikki läävät muuttuvat hetken aikaa kodiksi.

    1. Minulla on sama, että kotiudun nopeasti vaikka majapaikka olisikin joku kämäinen luukku. Onneksi näin, sillä aikamoisissa läävissä sitä on tullut majailtua ja joskus reissut ovat olleet mahdollisia vain siksi, että olen venyttänyt penniä äärimmilleen.

      Hyviä nojatuolimatkoja reissumuistoihin! :)

  5. Näihin fiiliksiin on tosi helppo samaistua! Minustakin paras fiilis on lentokentällä, kun loma on alkamassa. Samoin loman ensimmäinen aamu on ihan special! :) Hyviä fiiliksiä välittyy näistä hetkistä!

    1. Samoilla linjoilla siis ollaan parhaiden reissufiilisten suhteen :) Voi kun pääsisikin pian taas lentokentälle odottamaan reissun alkamista…

  6. Tuo reissuun lähtemisen fiilis on niin totta. Usein meinaa tulla jopa tippa silmään tuolloin ihan ajatuksesta, että totta, minulle on annettu mahdollisuus Tuohon lisäisin hetket kun suunnittelee matkaa paitsi että se ei ole matkan tekoa.

    1. Voi ihanaa, että reissuun lähteminen tekee sinut liikuttuneen onnelliseksi! :) Mahtava juttu, sillä on tärkeää olla unohtamatta sitä, että ollaan todella onnekkaita että meillä on mahdollisuus matkustaa.

      1. Tuo on niin totta. Siitä pitää olla kiitollinen. Meilläkin kun oli aika, jolloin ei niin paljon reissattu. Kun ei rahaa siihen perheellisenä ollut.

        1. Sinä varmasti osaat sitten olla erityisen kiitollinen matkustamisesta, kun se ei aina ole ollut mahdollista. Ei pitäisi minunkaan otta sitä itsestäänselvyytenä, sillä eihän sitä koskaan tiedä milloin elämäntilanne muuttuu. Yksi syy lisää nauttia matkustamisesta täysillä! :)

  7. Tuttuja tunnelmia. En erityisesti tykkää lentämisestä, mutta silti lentokentällä on aina sellainen ihana pieni reissujännitys.

    1. Minäkään en erityisemmin pidä lentämisestä (ja toisinaan jopa iskee lentopelko, mistä on hauskuus kaukana), mutta lentokentällä on ihanaa lähdön tunnelmaa! En varmasti pystyisi olemaan lentokentällä töissä, kun haluaisin hypätä jokaisen matkustajan mukaan :D

  8. Samaistun kyllä noihin kaikkii fiiliksiin! <3 Etenkin siihen kun kävelee kaupungin katuja ensimmäistä kertaa :) Tuntuu kun olisi aloittanut uuden seikkailun tai no niin onkin :D Ihanat nuo katujen kuvat, mä niin tykkään tuommoisista kaduista!

    1. Kiitos Niina! :) Noille kuvien kaduille Comojärvelle ja Tsekin Kutna Horaan voisin kyllä palata milloin vain uudestaan, niissä on tunnelmaa! Ahh, voi kun pääsisikin vaikka Italiaan nyt… Kaipaan tuota seikkailufiilistä :)

  9. Hyvä kirjoitus eri tilanteista, joissa löytää ne parhaat fiilikset. Mulla tuli valittua aiheeseen liittyvä paikka. :-)

  10. Uusien katujen tutkiminen on mullekin matkailun parasta antia. Mutta reissun ensimmäiset askeleet lentokentältä majoituspaikkaan asti tuntuvat usein vaikeilta. Saavat jopa ajattelemaan, että miksi lähdinkään. Mulle paras fiilis matkalla syntyy siinä kohtaa kun olen vihdoin rauhoittunut, siirtänyt arkielämän ajatukset taka-alalle ja mieli on tyyni.

    1. Etenkin pitkän matkanteon jälkeen mullakin on toisinaan väsymystä ja ärsytystä ilmassa ennen hotellille pääsyä, etenkin jos kuljetuksen kanssa on jotain hässäkkää. Se menee onneksi kuitenkin nopeasti ohi kun pääsee majapaikkaan – ainakin jos majoitus ei tuota pettymystä ja saa hetken huilahtaa. Ja sitten jaksaakin jo innostua lomasta ja lomakohteesta! :)

  11. Kyllä noista kaduista saakin mahtavan fiiliksen, sillä niin upeilta ne näyttävät. Itsellekin uusiin katuihin tutustuminen tuo juuri tuollaisia fiiliksiä, minkä takia matkailu onkin aivan parasta! Mutta kuten totesit, niin usein parhaita hetkiä ovat ne, kun ei varsinaisesti tee mitään – on vaan paikallaan ja nauttii ympärillä olevista asioista.

    P.S. Eiköhän sitä Kreetan pääkaupungistakin irtoa mahtavia fiiliksiä!

    1. Minun Iraklionin-reissun suunnitelmissa on juurikin tuo tekemättömyys ja vain kaupungin kaduilla haahuilu ja kahviloissa istuskelu. Ja ehkä käyn Knossoksessa, jos siltä tuntuu. Joten eiköhän tuollakin reissulla ole tarjota kivoja fiiliksiä, vaikka onkin lähimatkailua tuttuihin maisemiin :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *