Ehkäpä tiedätkin jo, että Kööpenhamina on polkupyöräilijän unelmakaupunki, ja täällä tuntuukin kuin koko kaupunki olisi suunniteltu noita moottorittomia kaksipyöräisiä varten. Joka päivä Kööpenhaminassa pyöräillään noin 1,2 miljoonaa kilometriä ja reilu kolmannes kaupunkilaisista liikkuu töihin ja kouluun polkupyörällä joka päivä, minä mukaan lukien.
Pyöräily Kööpenhaminassa on tehty todella helpoksi, mutta silti turistin on hyvä tietää muutama sääntö ennen pyörän satulaan hyppäämistä.
1. Vauhti ja ajorata – älä ole teiden tukko
Tämä ei ole varsinainen sääntö, mutta pienenä vinkkinä kannattaa huomioida se, että polkupyörä on kööpenhaminalaisten kulkuneuvo liikkua paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi – ja usein myös mahdollisimman nopeasti. Päiväsaikaan ja viikonloppuisin on ihan normaalia pyöräillä hitaampaa vauhtia, mutta arkipäivien ruuhka-aikoina aamulla ja iltapäivällä suosittelisin kokemattoman välttämään pyöräilyä, tai ainakin pitämään nopeuden reippaampana. Töihin mennessä ja töistä tullessa pyöräilijöiden vauhti saattaa olla aika hurja, joten älä jää jalkoihin!
Pyöräile aina samaan suuntaan kuin autot kulkevat, eli et voi ajaa tien vasemmanpuoleisella pyöräkaistalla. Pyöräile aina pyörätien oikeassa laidassa, jotta nopeammat pääsevät vasemmalta ohi. Tiedän, että on mukavaa ajaa rinnakkain ja jutella samalla kaverin kanssa, mutta tee se ainoastaan osuuksilla joilla ei ole juurikaan muita pyöräilijöitä ja aja sivuun kun kuulet kellon pirisevän takanasi.
Jos liikut jalan, älä koskaan kävele pyöräkaistalla!
2. Käsimerkit – viestitä oikein
Pyöräilijöiden käsimerkit ovat hyvin simppelit, mutta auta armias jos et muista käyttää niitä: takanatuleva saattaa törmätä sinuun, tai ainakin saat hänet huutamaan muutaman tanskankielisen vihaisen sanan.
Oikealle ja vasemmalla kääntyessäsi osoita kädelläsi ennen hidastamista siihen suuntaan mihin olet kääntymässä muutaman sekunnin ajan. Jos olet pysähtymässä, nosta kätesi pystyyn pääsi korkeudelle pariksi sekunniksi ennen kun alat hidastaa vauhtia.
3. Liikennevalot – tarvitseeko niitä noudattaa?
Kyllä, yleensä. Pyöräilijät ajavat autojen liikennevalojen mukaan, jos erillisiä pieniä polkupyöräliikennevaloja ei ole. Ainoa tapaus jolloin punaista päin voi ajaa on silloin, kun olet kääntymässä oikealle. Tällöin tulee kuitenkin väistää tien ylittäjiä ja muita pyöräilijöitä. Huom! En ole varma, onko tämä oikeasti sallittua, mutta näin kaikki tekevät.
4. Risteykset – kuinka kääntyä vasemmalle
Kuten jo mainittua, oikealle on helppo kääntyä, mutta kuinkas käännytään vasemmalle jos edessä on suuri risteys? Se on tehty yllättävän helpoksi: ensiksi menet vihreillä valoilla suoraan risteyksen yli, näytät pysähtymismerkin ja pysähdyt toiselle puolelle risteystä odottamaan vihreän vaihtumista vasemmalle. Ei ehkä selkein ohjeistus, mutta käytännössä tämä on helppoa kuin heinänteko.
5. Bussit – muista väistää ihmisiä
Koska pyörätie on jalkakäytävän ja autokaistan välissä, on bussiin nousijoiden ja bussista poistuvien ylitettävä pyörätie. Ole siis bussipysäkkien kohdalla tarkkana: jos bussi on pysähtynyt, tulee sinun hidastaa vauhtia tai jopa pysähtyä antaaksesi bussilaisille tietä. Etenkin linja-autosta poistuvat saattavat hypätä suoraan pyörätielle katsomatta lainkaan onko pyöräilijöitä tulossa.
6. Pyöräilykypärä – pakko vai oma valinta
Skeptics argue that the more people who ride, the safer cycling is, but some people don’t like to wear helmets, depressing the number of riders and making it more dangerous for everyone.
— the reason Danes don’t wear helmets is—-THEY DON’T HAVE TO! Cycling in Copenhagen is ridiculously safe, not because people don’t wear helmets but because nearly every street has dedicated bicycle lanes that are separated from traffic.
Tanskassa ei ole kypäräpakkoa ja yllättävän harva sitä käyttää. Periaatteena on ollut rakentaa niin turvallinen pyöräily-ympäristö, että kypärää ei tarvitsisi, mutta tietenkin onnettomuuksia saattaa sattua vaikka kuinka panostettaisi pyöräilijöiden turvallisuuteen liikenteen ja pyöräteiden osalta. Itse suosittelen pyöräilykypärän käyttöä, varsinkin Kööpenhaminan pyöräteiden ensikertalaisille.
Kirjoittaessani näitä ohjeita aloin miettiä, että onko pyöräileminen täällä sittenkin näin hankalaa kuin se äkkiseltään saattaa kuulostaa. Mutta ei se ole, ei ollenkaan. Osa näistä ohjeista saattaa tuntua itsestäänselviltä, osa hyvin loogisilta ja loput ovat ehkä uusia, mutta loppujen lopuksi säännöt ovat hyvin yksinkertaisia ja ne oppii nopeasti ihan vain tarkkailemalla kanssapyöräilijöiden toimia.
Näiden ohjeiden tarkoituksena on madaltaa matkailijan kynnystä nousta pyörän satulaan yhdessä maailman parhaimmista – jos ei jopa parhaassa – pyöräilykaupungeista. Kööpenhaminaan tutustuminen sujuu ehdottomasti parhaiten pyörällä – ja samalla olet kuin yksi paikallisista!
Lue myös: Kööpenhamina-opas
8 comments
Olin viime kesänä kesätöissä Kööpenhaminassa ja arastelin kyllä pyöräilyä aluksi aika paljonkin… Olisimpa löytänyt tällaiset ohjeet silloin – pitkään vältin esimerkiksi vasemmalle kääntymistä, kun en vain tiennyt miten se tehdään. :D Tuon kesän jälkeen rakastuin pyöräilyn helppouteen aivan mielettömästi, kun pääsi paljon julkisia nopeammin ja helpommin paikasta A paikkaan B.
Mä olen myös nykyään aivan rakastunut pyöräilyyn, varsinkin tässä kaupungissa kun se on niin helppo tapa liikkua – ainakin jos ei satu kovin kova vastatuuli, niin kuin mulle tänä aamuna… :D Kiva kuulla, että näistä ohjeista olisi ollut apua, ehkä niistä on apua muille Kööpenhaminaan tuleville. Kiitos kommentistasi!
Olemme pyöräilleen parilla edellisellä Köpiksen reissullamme ihan onnistuneesti – ihanaa kun tuolla nykyisin monet hotellit tarjoavat tuon pyörän ilmaiseksi tai edullisesti. Tuo on kyllä totta, että vauhdit ovat paikoitellen/ajoittain aika kovia, mutta toisaalta pyöräily on sikäli helppoa, että melkein aina on porukkaa, jonka mukana voi mennä, eli pyöräreitti löytyy helposti.
Ja siis me olemme jo keski-iän ylittänyt pariskunta, joten jos me uskallamme, niin uskoisin, että kaikki Suomessa pyöräilevät tuosta selviävät.
Jotenkin se, että pyöräilijöitä on paljon, tekee minusta kuvion melkein selkeämmäksi kuin Suomessa.
Kiitos kommentista Pirkko! Olen samaa mieltä, että pyöräilijöiden suuri määrä tekee homman selkeäksi. Ensimmäistä kertaa kun lähdin yksin pyöräilemään, enkä vain ajanut poikaystävän perässä, oli helppo vain mennä lauman mukana ja katsoa heistä mallia. Ja ainahan sitä voi hypätä pyörän selästä ja taluttaa pyörää jalkakäytävällä/suojatiellä jos vaikka isossa risteyksessä ei ole aivan varma miten toimia. Ja eipä noita isoja risteyksiä keskusta-alueella taida juurikaan edes olla.
Mä kiinnitin noissa kuvissa nimenomaan huomiota tuohon, ettei kenelläkään näy kypärää päässä. Aika hölmöä minusta, koska ainahan voi kaatua vaikka pyöräily olisi kuinka tehty helpoksi. En ymmärrä. :D
En kyllä uskaltaisi lähteä tuonne pyöräilemään nämä luettuani….. ;D Paitsi jos reitti olisi sellainen jossa pääsee aina kääntymään oikealle :D
Voi ei, tämän tarkoitus oli madaltaa kynnystä pyöräillä täällä!! Se oikeesti todella helppoa :D Mua jännitti aluksi lähteä pyöräilemään täällä, varsinkin yksin, mutta sitten kun ymmärsin säännöt, niin eihän siinä mitään ihmeellistä sitten olekaan. Kaikki on suunniteltu niin hyvin pyöräilijöille :)
Hei,
Kiitos taas kerran mukavasta jutusta. :) Kirjoituksesi toivottavasti rohkaisee useampia Kööpenhaminan-kävijöitä uskaltautumaan pyörän selkään kaupunkia tutkimaan!
Kommentoin nopeasti tuota punaista päin oikealle kääntymistä, joka tosiaan on kiellettyä, ellei pyöräilijöille ole erillistä liikennevaloa tai -merkkiä (joko kadun pinnassa tai pylväässä). Monet tanskalaisetkin tuntuvat olevan tästä säännöstä epävarmoja, etenkin kun suurin osa pyöräilijöistä kääntyy aina oikealle valoista piittaamatta. Poliisin osuessa paikalle oikealle kääntymisestä punaisilla valoilla saa kuitenkin mojovan sakon. Tanskaan muuttaessani olin asiasta varsin epävarma ja tunsin itseni usein (joskus vieläkin) hieman tyhmäksi seisoessani punaisissa valoissa kaikkien muiden painaessa kovaa vauhtia ohi – kunnes sitten eräänä aamuna kulman takana oli poliisipartio, joka sakotti kaikki väärällä valolla kääntyneet. Poliisilla on aina välillä tehoratsioita, joissa keskitytään juuri tällaisten tapojen kitkemiseen… mutta tavallisena päivänä punaisia päin ajavat taitavat jopa olla enemmistönä.
PS. Tanska oli muuten juuri rankattu maailman parhaaksi pyöräilymaaksi: http://www.ecf.com/ecf-cycling-barometer/
Hei, kiitos taas valaisevasta kommentista! :) Kysyin aikoja sitten poikaystävältä, että onko oikealle kääntyminen punaisissa sallittua, ja vaikka sain myöntävän vastauksen, jäin silti miettimään että niinköhän se sittenkään on. Kiitos kun kerroit asian oikean laidan, pitää informoida myös poikaystävää tästä :)
Ei yllätä yhtään, että Tanska on paras pyöräilymaa! Kun asuin Melbournessa oli siellä paljon puhetta mediassa siitä, että kaupunkia pitäisi kehittää paremmaksi pyöräilijöille. Ja aina jokaisessa lukemassani lehtiartikkelissa mainittiin Kööpenhamina: kuinka hyvin se on suunniteltu pyöräilijöille ja kuinka Melbournen pitäisi ottaa Köpiksestä mallia. Silloin en ollut vielä koskaan käynyt täällä ja ihmettelin, millainen pyöräilijän paratiisi kaupunki oikein on. Ja onhan se, nyt olen todennut itsekin! :)