Patikointireitti Georgioupolissa

On tammikuinen sunnuntaiaamu. Länsi-Kreetan pohjoisrannikolla paistaa aurinko ja sääennuste lupaa elohopean nousevan +21 °C-asteeseen. Teemme eväsleivät, pakkaamme reppuihimme vettä ja naposteltavaa leipien lisäksi, ja olemme pian valmiit lähtemään kohti Agia Irinin rotkoa. Sitten keksin kysyä: katsoithan sääennusteen myös etelärannikolle? Suunnitelmamme menevät uusiksi, sillä Sougiaan ennustetaan sadekuuroja, eikä sateen kastelemana kivikkoinen Agia Irini ole turvallinen idea.

Patikointireitti Georgioupolissa Patikointireitti Georgioupolissa

Minne me sitten menisimme? Rokka, Sirikari, Deliana? Kaikki kävelty jo niin moneen kertaan. Alan googlettaa vimmaisesti: löytyiskö jostain suhteellisen lyhyen ajomatkan päästä polku, jonka alkupään löytäisi helposti, joka olisi hyvin merkitty, eikä reitin varrella olisi pelkoa vihaisista vahtikoirista. Klikkaan auki kartan, johon on merkitty patikointireitti Georgioupolissa, pienessä merenrantakylässä Hanian ja Rethymnonin välissä.

Ehdotukseni ei aluksi saa juurikaan kannatusta, sillä Georgioupolista tulee ensimmäisenä mieleen vain turistien suosima rantakohde. Voiko siellä oikeasti olla varteenotettava patikkareitti – reitti, joka voisi tänään korvata upean Agia Irinin rotkon? Hetken vielä vaihtoehtoja punnittuamme, päätämme antaa reitille mahdollisuuden. Jos patikointireitti Georgioupolissa osottautuisi hudiksi, voisimme tehdä pienen kävelyn kylässä ja ajaa sitten Argiroupoliin avokadosmoothieille.

Patikointireitti Georgioupolissa

Saavumme Georgioupoliin valtavien eukalyptuspuiden reunustamaa tietä pitkin, ja heti kylään päästyämme käännymme vasemmalle ja ylitämme sillan. Kyltin mukaan poistumme Georgioupolista, mutta määränpäämme on vain kivenheiton päässä Georgioupolista pohjoiseen sijaitseva pienehkö Kalyvaki-ranta. Pistämme auton parkkiin, ja kävelemme hienohiekkaisen ja kirkasvetisen rannan pohjoispäähän. Pistän itselleni muistiin, että tälle upealle rannalle haluan tulla kesällä.

Ylitämme pienen sillan, ja heti sillan toisella puolella on patikkareitin opasteet. Tästä oikealle menee polku pienelle kirkolle, ja vasemmalle lähtee varsinainen patikointireitti. Käymme ensiksi kirkolla, ja palaamme sitten takaisin aloittaaksemme päivän kävelyn. Kirkon ja sillan väliin jää toisen maailmansodan aikainen bunkkeri.

Patikointireitti Georgioupolissa Patikointireitti Georgioupolissa

Patikointireitti Georgioupolista kulkee ensiksi Exopoli-kylään, josta reitti lähtee kahteen suuntaan; vastapäivään kohti Likotinara-kylää, josta reitti jatkaa Kefalas-kylän kautta Selliaan, ja sieltä takaisin Exopoliin – tai toisin päin, jos tämän renkaan haluaa kiertää myötäpäivään. Toki reitille voi liittyä myös mistä tahansa näistä kylistä Georgioupolin sijaan.

Koko reitin pituus on 15,6 km, ja arvioitu vaellusaika on n. 7 tuntia. Meillä ei ole suunnitelmissa kiertää koko reittiä, sillä on jo puolipäivä emmekä ehtisi takaisin valoisan aikaan. Lisäksi pikkukylien läpi kulkeminen epäilyttää näin talvella: pihoilla olevat vahtikoirat eivät ole hetkeen tottuneet siihen, että talon ohi kulkeekin tuntemattomia turisteja, joten ne saattavat lähteä vihaisina ohikulkijoiden perään. Kesällä, kun turisteja on pienimmissäkin kylissä, ovat koirat tottuneet muukalaisiin.

Patikointireitti Georgioupolissa

Alkumatka kulkee pienen Vlychada-joen viertä. Polku on kivikkoinen, joten kävely vaatii tarkkaavaisuutta ja jatkuvaa maahan katsomista, joten maisemia nähdäkseen on parempi pysähtyä. Alue onkin todella kaunista; ainakin näin talvella kun joessa on vettä ja polun noustessa ylöspäin näkyvät kaukana lumihuippuiset vuoret.

Tammikuun aurinko paistaa niin lämpimästi, että t-paita ja shortsit ovat riittävästi. Kesällä kannattaakin lähteä reitille heti aamusta, sillä tämä patikointireitti Georgioupolissa ei ole pelkkää varjoissa samoilua, vaan kesäkuumalla korkeuserot ja paikoin varjottomilla pätkillä kävely voi olla rankkaa. Koko 15 kilometrin reittiä ei kuitenkaan kävellä metsäpolulla, vaan puolet reitistä on helppokulkuista tietä: soratietä on 3,6 km ja asvalttitietä 4,6 km. Kylien tavernoissa voi pysähtyä huilaamaan, tai vaikka kysellä kyytiä takaisin lähtöpaikkaan, jos kuumuus vie voimat.

Patikointia Kreetalla Patikointia Kreetalla

Kun polku lähtee poikkeamaan joelta pois päin, tulemme pieneen rotkoon. Rotkosta pois noustessamme ensiksi kuulemme kuparikellojen kalkatuksen, sitten näemme kymmenpäisen lammaslauman kellot kauloissaan. Laiskasti lampaat perääntyvät meidät nähdessän, mutta jäävät sitten katsomaan meidän taivalta, kun lähdemme nousemaan yhä ylemmäksi. Maisemat vain paranevat – ja maisemien ihailu onkin mitä parhain syy pitää hengähdystaukoja. En osannut arvatakaan, että tämä patikkapolku olisi näin hyvää treeniä reisille saati että Georgioupoli tarjoaisi näin upeita maisemia.

Aurinko on lopettanut paistamasta kun taivaalle on kerääntynyt paksuja pilviä. Kun olemme saapuneet reitin ensimmäiselle talolle, Excperience Villalle, tunnemme ensimmäiset sadepisarat. Olemme kävelleet nyt lähes tunnin, ja vaikka olisinkin halunnut kävellä vielä tovin, päätämme kääntyä takaisin ennen kun sade ehtii kastella liukkaaksi kivikkoisen rinteen, jonka juuri kiipesimme ylös.

Patikointia Kreetalla

Kun pääsemme sittenkin kuivina takaisin autolle, minua harmittaa hieman se, että emme päässeet kävelemään tästä viidentoista kilometrin reitistä kuin muutaman kilometrin pätkän. Mutta kun lähdemme ajamaan kohti Argiroupolia (ja avokadosmoothieita!) alkaa sataa enemmän, joten pelkomme saateesta ei ollut sittenkään turha. Muistutan itselleni, että eihän reittejä ole mikään pakko aina kiertää kokonaan, vaan tulee mennä fiiliksen ja olosuhteiden mukaan. Ja tänään tämä noin parin tunnin luontoretki oli juuri sopiva.

Vaikka patikka jäi tällä kertaa lyhyeen, olemme yhtä mieltä siitä, että tämä patikointireitti Georgioupolissa on varsinainen löytö: hyvin merkitty reitti kauniissa maisemissa, ja myös helposti saavutettavissa autolla. Tulemme tänne varmasti uudestaankin – viimeistään keväällä turistikauden alettua, kun kylien koirat ovat tottuneet vieraisiin kulkijoihin.

Patikkareitin aloituspiste Google Mapsissa. Reitin on merkinnyt punavalkoisin merkein Chania Trails, jota on kiittäminen, että Hanian seudulla on yhä enemmän hyvin merkittyjä ja kartoitettuja patikkareittejä. Näet reitin kartan ja lisätietoa tästä reitistä Chania Trailsin nettivuilta (valitettavasti vain kreikaksi, mutta onneksi sivun voi kääntää selaimen kääntäjällä).

2 comments
  1. Hei Terhi pitkästä aikaa!
    Kyllä on kaunista Kreetalla tammikuussa.
    Itselläni matka noihin maisemiin parin kuukauden kuluttua.
    Sitä odotellessa! On muuten ihan mukavia nuo kylästä kylään kävelytkin.
    Kiitos taas postauksestasi.
    Mukavaa talvea Kreetalle.

  2. Kivan oloinen sää kuitenkin näytti olevan sateen alkamiseen saakka. JA muutenkin kivalta näyttävä reitti, olisi mahtavaa kun Suomessakin olisi tammikuussa tuollainen sää – täällä on ollut surkeat säät lähes koko tamikuun. Ikäviä muuten nuo vahtikoirat, itse en ole sellaisiin törmännyt, mutta lammaskoiria oli muutamassa paikassa Balkanilla – olivat todella aggressiivisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *