Eilen tuli tasan viikko siitä, kun palasimme takaisin Kööpenhaminaan. Espanja tuntuu jo kaukaiselta, ja torstaina nukkumaan mennessä mietin, että eihän siitä mitenkään voi olla vasta viikkoa, kun nukuimme viimeisen yön Palman vanhassakaupungissa sijaitsevassa hotelliksi muutetussa 1500-luvun kaupunkikartanossa. Olin aivan varma, että jos jossain kummittelee, niin sitten tuossa talossa, mutta nukuin viimeisen yön Espanjassa sikeästi ja ilman kummallisia havaintoja.

Kotiinpaluumme ei olisi voinut sujua helpommin, sillä Thomaksen vanhemmat olivat meitä vastassa lentokentällä ja he olivat etukäteen käyneet täyttämässä meidän jääkaapin peritanskalaisilla herkuilla: tummaa leipää smørrebrødejä varten, makrillia, maksapateeta, remoulade-kastiketta, jouluolutta… Kävimme kaupassa tekemässä vielä lisätäydennyksiä, asensimme netin, ja päivämme murmeleina saattoi alkaa.

image

Tämän viikon aikana emme ole siis tehneet juuri mitään, vaan päivät ovat toistuneet lähestulkoon identtisinä. Olemme vain latailleet akkuja, hyggeilleet, syöneet hyvin ja katsoneet parin viime kuukauden edestä Netflixiä. Kun ikkunasta on näkynyt pelkkää harmautta ja sadetta, eikä lämpömittarikaan ole näyttänyt kovin lempeitä lukemia, on ollut helppo päätös jäädä sisälle, sytyttää pari kynttilää ja kaivautua viltin alle läppärin kanssa. Enkä edes ole potenut huonoa omaatuntoa tästä laiskistelusta, vaan olen nauttinut jokaisesta päivästä.

Muutamana iltana olemme sentään käynyt kävelylenkillä haistelemassa raitista ilmaa ja eilen innostuimme jopa pyöräilemään Carlsbergin joulumarkkinoille. Matka alkoi kylläkin pyöräkorjaamon kautta, sillä pihan kakarat olivat tehneet ilkeyksiään ja tyhjentäneet pyörästäni eturenkaan. Korjaaja joutui ottamaan koko renkaan irti ja muttereita aukoessaan hänen silmänsä levisivät lautasen kokoisiksi: “Nämähän ovat lähes irti!”. Kiitos pihan kersat, ilman teitä joku tulevista pyöräreissuistani olisi saattanut saada hyvin ikävän lopun renkaan irrotessa kesken kaiken.

image

image

Käynti joulumarkkinoilla jäi hyvin lyhyeksi, sillä tänä vuonna ensimmäistä kertaa Carslbergin vanhan panimon alueella järjestettävät markkinat eivät ainakaan ensimmäisenä päivänä olleet keränneet kovinkaan paljoa väkeä ja markkina-alue vaikutti muutenkin keskeneräiseltä. Alue itsessään vanhoine tiilirakennuksineen olisi hyvinkin potentiaalinen joulumarkkinapaikka, mutta kojuja ei ollut kuin muutama hassu ja muutenkin jouluinen tunnelma loisti poissaolollaan.

Onneksi Kööpenhaminassa joulumarkkinoita riittää, ja aionkin joku päivä käydä kiertämässä keskustan markkinoita. Ja Tivolissakin pitää ehdottomasti käydä! Koska viime joulun meni Malesiassa, aion tänä vuonna ottaa tästä kaikesta jouluhömpötyksestä kaiken ilon irti. Kaukomailla joulun taika unohtuu helposti, mutta täällä Pohjolassa minusta kuoriutuu varsinainen jouluhöperö. Kuusenkin hankkisin, jos se johonkin nurkkaan meillä mahtuisi. Ja jos edes viettäisin joulun kotona.

image

image

Blogin joulukalenteri on täällä!

Tarkkasilmäisimmät ovat varmaankin jo huomanneet blogin etusivulle ja sivupalkkiin ilmestyneen linkin joulukalenteriin. Viime vuoden jouluttomasta kalenterista poiketen tänä vuonna Muru Moun joulukalenterissa fiilistellään joulun lähestymistä sytyttämällä lukuisia kynttilöitä, juomalla höyryävän kuumaa glögiä, syömällä tanskalaisia jouluherkkuja, kuuntelemalla parhaimpia joululauluja, katsomalla jouluvideoita ja koristelemalla kuusta. Kannattaa laittaa joulukalenteri kirjanmerkkeihin ja käydä päivittäin kurkkaamassa uuden luukun sisältö.

Joulukalenteriin pääset tästä! (edit: Linkki on suljettu)

Ensi viikolla blogissa palataan näistä Köpiksen kylmistä tunnelmista takaisin Andalusian lämpöön, kun vuorossa on postauksia ainakin Granadasta ja Alhambrasta. Ihanaa viikonloppua!

Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.
Kuusi syytä, miksi Espanjasta tuli yksi suosikkimaistani
Aurinkorannikon Nerja tarjoaa aurinkoa ja upeita maisemia
Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.

2 kommenttia

  1. Marimente

    3.12.2016 at 15:53

    Oi joulumarkkinat! Käväisin itse myös viime sunnuntaina Padovassa (n. 30min Venetsiasta) “joulupukin kylässä” hakemassa joulufiilistä, mutta kokoonpano oli ehkä suomalaisittain vähän vaisu… No ei se mitään, sillä paksu ja makea kaakao kyllä maistui ihan tarpeeksi hyvin :) Ja hei ihanasti toteutettu blogin joulukalenteri, voisin itsekin harkita tällaisia pieniä luukkuja, vinkkejä ja ajatuksia vaikkapa ensi jouluksi blogiin. Kiitti vinkkauksesta :)

    Reply
    • Terhi / Muru Mou

      7.12.2016 at 14:12

      Minä kävin eilen vuorostaan keskustan joulumarkkinoilla, mutta jotenkin joulufiilis oli hukassa sielläkin. Tai ehkä se vika onkin minussa :D Tai sitten illan pimeydessä olisi kaikkein tunnelmallisinta, ei päivän harmaudessa…
      Kiitos, kalenterin teko oli todella helppoa, joten suosittelen testaamaan ensi vuonna! :)

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Instagram: @vagabondablog