Minne matkustaisin nyt, jos maailma olisi avoin?

Kreetan talvi tarjoaa parastaan, kun aurinko paistaa vain muutaman valkoisen hattaran täplittämältä vaaleansiniseltä taivaalta ja lämpömittari näyttää yli kahtakymmentä astetta. Työni keskeytyvät, kun katseeni kiinnittyy ikkunan takana kevyessä tuulessa huojuvaan palmuun. Puu on niin lähellä, että ilman ikkunaa ylettyisin koskettamaan sen pitkiä lehtiä.

Ikkunastani näen myös valkoisena Akrotirin rinteelle levittäytyvän Hanian esikaupunkialueen, joka päättyy metsänvihreisiin oliivilehtoihin. Talojen päällä näen nykyään harvinaisen näyn: Hanian lentoasemalta lähteneen lentokoneen, joka hitaasti mutta varmasti tekee nousua lentokorkeuteensa.

Tunnen kaipuuta olla koneen kyydissä, matkalla jonnekin kauas. Ajatukseni alkavat kulkea lentokonetta nopeammin, ja kohta huomaan päiväunelmoivani ympäri maailmaa, niihin suosikkikohteisiini, joihin haluaisin palata pitkästä aikaa. Jos se vain olisi nyt mahdollista.

Minne ajatukseni menevät, minne matkustaisin nyt, jos maailma olisi avoin?

Matkustaisin nyt… patikoimaan Sloveniaan

Bohinj, Slovenia

Reilun kolmen vuoden takainen Euroopan-roadtripin suurin yllättäjä oli Slovenia. En tiennyt maasta Bledjärveä ja Ljubljanaa lukuun ottamatta mitään, ja nekin paikat vain nimeltä. Sloveniassa kävimme oikeastaan vain siksi, kun se sattui matkan varrelle.

Ja onneksi sattui, sillä Slovenian luonto hurmasi heti! Viikon mittaisesta pysähdyksestä patikoimme järvillä ja rotkoissa neljänä päivänä – enemmänkin olisimme, jos syksyn sää vain olisi sallinut. Slovenia on mieletön luontokohde, ja tuosta reissusta lähtien olen kaivannut päästä tutkimaan pienen maan upeita patikkapolkuja enemmänkin. Ja nähdä kuvankaunis Bohinj-järvi jälleen – sinne kun taisi jäädä palanen sydäntäni.

Lukuvinkki: Patikointia Sloveniassa: Bohinj-järven ympäri

 …ja joogaretriitille Balin Ubudiin

Matkustaisin nyt Balin Ubudiin

Viisi vuotta sitten vietin Balilla kuukauden, josta valtaosan Ubudissa. Olin aikaisemmin käynyt Balilla neljä kertaa, mutta jostain syystä en ollut noina kertoina päätynyt Ubudiin. Nyt ihastuin tuohon riisipeltojen ympäröivään kylään niin palavasti, että jätin suunnitellun paluulentoni käyttämättä ja jatkoin Ubudissa rentoutumista pari viikkoa pidempään.

Tuolloin en harrastanut joogaa, ja luulin koko lajin sopivan vain supernotkeille pajunvarsille. Mutta nyt, kun säännöllinen jooga on tullut harrastuksiini jäädäkseen, olisi huikeaa päästä joogaamaan ja rauhoittumaan keskelle ubudilaisia riisipeltoja, mielellään jopa useamman päivän kestävän retriitin ajaksi.

Lukuvinkki: Viides kerta Balilla toden sanoo

…tanssimaan salsaa Havannaan

Matkustaisin nyt Kuuban Havannaan

Muutama päivä sitten Facebook muistutti, että siitä on jo kahdeksan vuotta kun vietin talven Kuubassa. Kahdeksan vuotta, mihin nämä vuodet oikein vierivät?!

Tuo talvi oli ikimuistoinen, ja Kuuba jätti lähtemättömän vaikutuksen. Asuin Varaderossa, mutta en niinkään ikävöi sinne suurien hotelliresorttien keskelle, vaan värikkääseen, rosoiseen ja eläväiseen Havannaan, jossa salsan rytmit kaikuvat kaikkialla.

Vaikka en ole keskinkertaista kummempi tanssija, saavat lattarirytmit ja kuubalaisten rento elämänasenne tällaisen jäykän suomalaisenkin lantion liikkumaan kuin huomaamatta – ja ilman, että murehtii muiden katseista ja mielipiteistä. Ei tanssin tarvitse täydellistä olla, kunhan on hauskaa!

…sekä viinitiloille Australiaan

Kymmenen asuinmaata

Ensimmäisestä Australian-reissustani on vierähtänyt aikaa lähes tarkalleen 13 vuotta. Sen jälkeen olen palannut kengurumaahan kahdesti – joista viimeisimmällä kerralla viivyin maassa vuoden. Kun tuon tapahtumarikkaan ja siihenastisen elämäni parhaimman vuoden jälkeen lähdin Australiasta, vannoin palaavani mitä pikimmiten. Yhdeksän vuotta myöhemmin en ole vieläkään lunastanut lupaustani, ikävä kyllä.

Kaipaan Australiasta upeita maisemia, rentoja ihmisiä, hyvää ruokaa ja ihania kahviloita. Parhaimpiin Aussi-muistoihini kuuluvat muun muassa Great Ocean Roadin ajaminen, purjehdus Perthin Swan-joella ja viinitilakierros Margaret Riverin alueella Länsi-Australiassa. Jos matkustaisin nyt Australiaan, haluaisin kokea ne kaikki uudestaan – ja erinomaisia australialaisia viinitiloja kiertäisin enemmänkin!


Lintu lennähtää ikkunalle ja herättää minut päiväunistani. Katselen hetken aikaa linnun touhuja ajatusteni viipyillessä vielä maailmalla. Kun lintu pyrähtää jatkamaan askareitaan ja nauttimaan auringon lämmöstä, palaan minä syvään huokaisten töiden pariin.

Niin monen muun tavoin minäkin toivon, että maailmalle pääsee taas pian. Sitä odotellessa haaveilu tekee vain hyvää – kuten myös nämä poikkeuksellisen lämpimät Kreetan talvipäivät.

 

2 comments
  1. Tässä olikin paljon hyviä vaihtoehtoja, joihin itsekin mielelläni matkustaisin. Sloveniassa kannattaa käydä Triglavin kansallispuistossa, Seven Lakes Hike on kerta kaikkiaan upea, vaikka toki todella raskas onkin. Olimme ihan haltioissamme sitä patikoidessamme. Australia olisi myös todella kiva kohde päästä taas matkustamaan. Tällä kertaa varaisin Great Ocean Roadin ajamiseen enemmän aikaa purjehdus Perthin Swan-joella kuulostaa tosi kivalta kokemukselta ja samalla olisi kiva tutustua Läntiseen Australiaan laajemminkin.

    1. Googletin pikaisesti tuon Seven Lakes Hiken ja tosiaan vaikuttaa upealta! Ehdottomasti sitä patikoimaan siis seuraavalla Slovenian-reissulla :) Kiitos vinkistä! Mä vietin parisen viikkoa Perthin seudulla ja tykkäsin todella paljon. Oli tarkoitus mennä Rottnest Islandille katsomaan quokkia, mutta huonon sään vuoksi jäi väliin. Joten siinäkin mulle syytä palata Australiaan ja Perthiin :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.