Kööpenhaminan kesä on tänä(kin) vuonna ollut epävakainen ja arvaamaton, ja etenkin viikonloput ovat harvemmin olleet aurinkoisia ja lämpimiä. Sinä sunnuntaina aurinko kuitenkin paistoi kuin tilauksesta jo heti aamusta, ja tiesimme heti herättyämme valinneet erinomaisen päivän melontaretkellemme.
Aamiaisen jälkeen hyppäsimme Lyngbyhyn menevään bussiin, vaihdoimme siellä toiseen ja jäimme pois Frederiksdalissa sijaitsevan kanoottivuokraamon luona. Olimme varanneet veneen kuudeksi tunniksi, mikä tuntui riittävältä ajalta rauhalliseen melomiseen Mølleåen-joella ja Lyngbyn järvellä, sekä piknikiin Bamseøen- eli nallekarhusaarella.
Olimme suunnitelleet tätä retkeä jo viime kesänä, mutta silloin elokuuta lukuun ottamatta koko kesän kestävä huono sää ja työkiireet pakottivat luopumaan suunnitelmasta. Nyt emme ehtineet edes hypätä veneeseen kun olimme jo yhtä mieltä siitä, että tästä tulee meille jokavuotinen perinne: jo lähtöpaikka lähellä laiduntavine hevosineen ja joessa uivine joutsenineen on kaunista katseltavaa, ja itse asiassa koko Mølleåenin seutu on juuri sellaista luontoa, mitä kaupungissa asuessa kaipaa.
Aurinkoinen kesäpäivä oli houkutellut paikalle runsain joukoin muitakin melojia ja soutajia, mutta porukkaa ja ääntä ei kuitenkaan ollut häiriöksi asti – ei edes siitä huolimatta, että jotkut halusivat meloessaan kuunnella luonnon äänien sijaan uusimpia listahittejä. Monet olivat liilkeellä omilla kanooteilla, joissa oli jopa makuutila nukkumista tai auringonottamista varten, ja yleensä näissä sitten mies hoiti melomisen kokonaan naisen vain loikoillessa ja ihaillessa maisemia.
Lähtöpaikkamme oli Furesø- ja Lyngby Sø -järvien välissä, joten olisimme voineet lähteä melomaan kummalle järvelle tahansa, mutta valitsimme viisaasti kun otimme ensiksi suunnan kohti Lyngbytä: siihen suuntaan kaunista jokea oli pidemmät pätkät ja Lyngbyn järvi on suurempaa Furesøtä idyllisempi.
Hitaasti meloen saavuimme Nallekarhusaarelle noin puolisentoista tuntia vuokraamolta lähdön jälkeen. Nallekarhusaaria on itse asiassa kaksi, iso ja pieni, ja me rantauduimme pienempään. Jos etsit kartasta Bamse-saaria, tuskin löydät niitä, sillä nimet ovat vain lempinimiä näille nimettömille saarille.
Istuimme puiden suojissa varmasti ainakin tunnin, vain nauttien rauhasta, oksien lomasta näkyvästä järvimaisemasta ja eväistämme. Tänne olisin voinut jäädä vaikka kuinka pitkäksi aikaa!
Päätimme kuitenkin käydä vielä Furesøn puolella, joten lähdimme melomaan takaisin aloituspaikkaan, ja sen ohi toiseen suuntaan. Kuten sanottua, Furesø on näistä kahdesta järvestä suurempi, eikä ainakaan minun silmissäni niin mielenkiintoinen kuin Lyngby Sø. Siellä emme sitten kauaa meloneetkaan, ennen kuin käänsimme kanootin takaisin kohti Mølleåen-joen suuta ja aloituspistettämme.
Aika oli hurahtanut vesillä kuin siivillä, ja yllätyksekseni koko reissu oli kestänyt viisi ja puoli tuntia. Olin aluksi ajatellut kuuden tunnin vuokra-ajan olevan hieman liioiteltu, mutta se olikin juuri passeli: Mølleåenin upeissa maisemissa olisi saattanut viihtyä pidempäänkin, mutta melominen ja auringonpaiste vei voimat sen verran tehokkaasti, että kotimatkan menimmekin bussien sijaan taksilla. Väsyneinä, mutta hymy korvissa.
Kanoottivuokraamo: Frederiksdal Kano og Kajakcenter
LUE MYÖS: Ihastuttava Kongens Lyngby on suosikkipaikkani Tanskassa
6 comments
Voi, miten sööttejä nuo kanootit! Kuulostaa kyllä ihan täydelliseltä kesäpäivältä. Miten kesä voikin tuntua jo näin syksyiseltä, vaikka ei olla vielä lähelläkään syyskuuta??!
Kiitos, tämä oli aivan mahtava päivä :) Ihan käsittämätöntä, että on jo ihan syksyistä vaikka ollaan vielä elokuussa… Tarkoittaiskohan tämä sitten sitä, että luminen joulu on taattu kun syksy alkoi normaalia aikaisemmin? :)
Onneksi osui noin ihana sää teidän kohdalle! Aivan huikeita maisemia ja nuo kanootit on tosi symppiksen näköisiä :)
Niinpä, meillä kävi onni sään suhteen. Taisi nimittäin jo seuraavana päivänä sataa vettä :D Tämä on aivan ihana paikka, joten ei varmasti jäänyt viimeiseksi reissuksi :)
Ihania kesätunnelmaisia kuvia! Tuollaisia päiviä kaipaisi tänne Suomeenkin!
Kiitos Anni! Joo, tällaisia päiviä olisi kaivannut enemmänkin :)