Päiväretki Skopjesta Matka-kanjonille

Tiesin jo hotelliltani lähtiessä, että retkestäni Skopjesta läheiselle kanjonille tulisi seikkailu. Toivoin sellaista seikkailua, josta selviäisin vain parilla merkityksettömällä vastoinkäymisellä ja päällimmäisenä mieleeni jäisivät Matka-kanjoni ja sen tarjoamat upeat Makedonian luontomaisemat, mutta aavistukseni ennustivat pahempaa.

Pelkäsin, että päätyisin ikävöimään kotiin rankkasateen iskeytyessä kevyen ulkoilutakkini läpi ja vilun ravistellessa kehoani, kun seuraavan bussin lähtöön on useampi tunti aikaa ja keskellä metsää ei ole mitään suojaa. Minullahan ei ollut bussiaikatauluja, sillä ne löytyivät netistä vain kyrillisin kirjaimin ja pelkät kellonajat eivät paljoa auta, kun ei tiedä mistä ja mihin suuntaan kyyti siihen aikaan lähtee. Lisäksi sääennuste oikeastikin lupasi sadetta, mutta koska olin päättänyt lähteä kanjonille tänään, minähän myös lähtisin.

Matka-kanjoni sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Makedonian pääkaupungista Skopjesta, ja on monien siellä käyneiden mielestä Skopjen must see. Näkemäni kuvat tukivat tätä väitettä, joten pakkohan siellä oli itsekin lähteä käymään – etenkin kun olin heti ensimmäisen reissupäivän jälkeen tajunnut, että kolme päivää pelkästään Skopjessa olisi liikaa.

Retki alkoi epäilyttävän sujuvasti. Kävelin hotelliltani alle parin kilometrin matkan Skopjen bussiasemalle ja olin jo henkisesti varautunut etsimään oikeaa bussipysäkkiä ties kuinka kauan, sillä Skopjen bussiasema on valtava ja bussipysäkkejä on ympäri asemarakennusta. Muistin lukeneeni netistä, että oikea bussipysäkki Matkaan menevälle linjalle numero 60 löytyisi läheltä huoltoasemaa. Ennen kuin ehdin mennä sisälle terminaaliin kysymään neuvoa, näin huoltoaseman sattumalta ja kappas: sen takana olevan suuren bussihallin keskipaikkeilla oli kuin olikin kyltti 60.

Lipunmyyntipistekin löytyi heti laiturin päästä ja seuraava bussi lähtisi vain 10 minuutin päästä. Mikä tuuri! Ainoastaan bussilipun hinta hieman mietitytti: olin lukenut bussin maksavan vain 40 denaaria (n. 0,65 €), mutta minulta perittiin 150 denaaria (n. 2,40 €). Joko lipun hinta oli kallistunut merkittävästi, tai turistia huijattiin jälleen kerran. Kielitaidottoman lippumummon kanssa oli mahdoton keskustella, joten maksoin pyydetyn summan mukisematta. Kuljettajalta sain aikataulun Matkasta takaisin Skopjeen, joten sekin asia oli nyt hoidossa.

Bussi pysähtyi varmasti jokaisella reitin varrella olevalla pysäkillä ja siksi matka-aikaa viidentoista kilometrin matkalle kertyi 50 minuuttia. Kuljettaja ei paljoa vaivautunut ilmoittamaan Matkaan saapumisesta, mutta eihän se bussi olisi siitä pidemmälle jatkanutkaan. Pysäkiltä on noin kymmenen minuutin kävelymatka ravintolalle, jonka takaa Treska-joen vartta kulkeva patikointireitti alkaa.

En ollut ottanut etukäteen selvää kuinka pitkä patikointireitti kokonaisuudessaan on. Olin vain lukenut, että on helppo valita kuinka paljon haluaa kävellä, sillä paluu on samaa reittiä. Epäselväksi oli jäänyt se, että onko reitin loppupäässä mitään, vai jatkuuko polku loputtomiin. En antanut tietämättömyyteni kuitenkaan häiritä, vaan päätin kävellä niin pitkälle kuin siltä tuntuisi.

Maisemat olivat toden totta upeat. Luin opaskylteistä, että alueella elää 77 endeemistä perhoslajia ja kasveista 20 prosenttia kasvaa vain Matkan alueella. Mitä kauemmaksi kävelin, sitä vähemmän oli muita ihmisiä, ja lopulta sain kävellä muutamaa vastaantulijaa lukuun ottamatta täysin yksin.

Olin yllättynyt, kuinka vähän porukkaa Matkalla oli – olihan tämä upea luontokohde niin lähellä pääkaupunkia ja lisäksi oli lauantai, eli todennäköisesti viikon vilkkain päivä. Mutta parempi ilman muuta näin, sillä nautin vain lintujen laulun kuuntelemisesta, jonka kylläkin rikkoi aina silloin tällöin joelta kuuluva moottorin pärinä. Täällä kun on mahdollista lähteä 400 denaarin (n. 6,40 €) arvoiselle parin tuntia kestävälle venematkalle tutustumaan alueen luoliin.

Käveltyäni reilun tunnin aloin harkita kääntymistä takaisin. Pilvet alkoivat näyttää tummilta ja helpohkosta reitistä huolimatta jalkojen lihaksia alkoi jo hieman pakottaa muutamista jyrkistä askelmista johtuen. En olisi kuitenkaan malttanut kääntyä vielä takaisin, sillä nyt minua oli alkanut kiinnostaa, mitä reitin loppupäässä olisi. Käveltyäni vielä hetken metsikkö synkkeni entisestään ja päätin kääntyä takaisin. Tuskin siellä mitään kuitenkaan olisi.

Heti kun olin kääntynyt takaisin, alkoivat sadepisarat ropista. Hiljalleen, onneksi, mutta koska en tiennyt kuinka rankkoja makedonialaiset sateet ovat, kiristin tahtiani. Vastaan tuli mies, joka kysyi kuinka paljon reittiä vielä olisi. Kun kerroin etten tiennyt, hän ihmetteli kulmakarvat korkealle nostettuina enkö ollut kävellyt polkua loppuun saakka. Ilmeisesti siellä siis oli loppu, mutta se jäi minulta nyt näkemättä.

Sade pysyi onnekseni pieninä satunnaisina pisaroina ja alkoi voimistua vasta kun olin jo ravintolan kulmalla. Hyvä tuurini siis vain jatkui! Minulla oli puolitoista tuntia aikaa ennen seuraavan bussin lähtöä, joten ehtisin huilahtaa ja lounastaa kiireettä.

Uskokaa tai älkää, mutta kiire minulle lopulta kuitenkin tuli. Ravintolassa oli ruuhkaa, enkä meinannut saada tarjoilijoiden huomiota saadakseni laskun. Kun bussin lähtöön oli aikaa alle 20 minuuttia, sain vihdoin laskuni maksettua. Tämän jälkeen piti käydä vessassa, mutta tietenkin vessajono eteni etanan lailla.

Lähdin kävelemään rivakasti kohti bussia, mutta matka tuntui paljon pidemmältä kuin tullessa. Katsoin kelloa, ja kun tajusin bussin lähtöön olevan enää vain viisi minuuttia, oli pakko laittaa juoksuksi. Seuraava bussi kun lähtisi vasta lähes kahden tunnin kuluttua, enkä todellakaan halunnut jäädä Matkaan enää niin pitkäksi aikaa. Reiteni eivät tykänneet tästä juoksuideasta lainkaan.

Olin perillä minuuttia ennen bussin lähtöä. Huh, kerkesinpäs! Bussia ei kuitenkaan näkynyt missään, mutta en huolestunut: se oli varmasti vain myöhässä. Bussia oli myös odottamassa minun kanssani samalla bussilla tulleet äiti ja tytär, sekä pari muuta. Kului viisi minuuttia, kului kymmenen minuuttia, kului kaksikymmentä minuuttia. Se perkeleen bussi ei ole tulossa!

Muut bussia odottaneet olivat alkaneet jutella keskenään makedoniaksi, enkä ollut edes huomannut heidän lähteneen jonnekin. Kohta he hurauttivat taksilla ohitseni jättäen minut ainoaksi bussia odottavaksi. Jos paikallisetkaan eivät usko bussin tulevan, tuskinpa se sitten tulee. Kysyin vielä viereiseltä jäätelökauppiaalta bussista, mutta hän vain kohautteli olkapäitään ja sanoi seuraavan tulevan parin tunnin päästä.

Kun jäätelökauppias ehdotti vievänsä minut Skopjeen 500 denaarilla (n. 8 €), mietin vain sekunnin. En edes tinkinyt, vaikka summa oli varmasti aivan liikaa, vaan lösähdin tyytyväisenä hänen pienen auton takapenkille patikoinnin, raittiin ulkoilman ja tukevan lounaan väsyttämänä. En tiedä kumpiko meistä hymyili leveämmin puolta tuntia myöhemmin: jäätelökauppias saatuaan 500 denaaria vai minä päästyäni takaisin Skopjeen.

Onneksi aavistukseni osuivat väärään ja retkestäni Matka-kanjonille tuli vain pieni seikkailu – sellainen, josta päällimmäisenä jäivät mieleen jylhä kanjoni, turkoosi joki ja linnunlaulu. Ja leveästi hymyilevä jäätelökauppias.

Vinkkejä

Matkaan pääsee helpoiten taksilla, joten suosittelen sitä paikallisbussin sijaan. Taksin voi pyytää jäädä odottamaan, tai ottaa uuden taksin lähtiessä. Takseja on runsaasti odottamassa.

Patikointireitin varrella on muutamia pöytiä ja penkkejä omien eväiden nauttimista varten. Roskakoreja ei ole, joten roskat tulee viedä mennessään. Reitin alkupäässä on pari ravintolaa, ja myös hotelli, jos täällä haluaa yöpyä.

Patikoinnin lisäksi kanjonissa voi meloa (vuokrakanootteja on saatavana) tai lähteä veneretkelle tutustumaan luoliin. Joen toisella puolella on kirkko, jonne myös voi patikoida, mutta ensiksi täytyy ottaa 30 denaarin (n. 0,50 €) hintainen venekyyti vastarannalle. Rannalta kirkolle on noin 20 minuutin jyrkkä kävelyreitti.

38 comments
  1. Nyt vasta huomasin tämänkin Makedonia postauksen :) Me yövyttiin kaksi yötä Matkassa ja se hotelli oli ihana <3 Me kuljettiin sinne ja takaisin taksilla, jonka hinta yhteensuuntaan oli 600dn. Taksikuski ainankin väitti meille ettei sinne olisi nyt edes mennyt busseja, koska siinä lähikylällä oli jotain tietöitä.. En tiedä pitikö paikkaansa, mutta mulle oli ihan ok maksaa kymppi kyydistä. Aina ei jaksa säätämistä :D Linkkailen sun Skopjen ja tän Matka jutun mun juttuihin ^_^

    1. Joo, ei noilla taksihinnoilla paljoa harmita, vaikka olisikin bussit kulkeneet :) Jos joskus palaan tänne, pitää sitten ehdottomasti yöpyä Matkan hotellissa! Joko sulla on postaukset blogissa? Pitää käydä kurkkaamassa… :)

  2. Onpa ollut pitkä matka paikallisbussilla, taksi siis ehdottomasti mukavampi vaihtoehto jos on kärsimätön niin kuin meitsi :D Onpa lumoavan näköinen paikka, vaikkakin ehkä vähän kuumottavan näköinen. Pelottaisi varmaan että lipeääkö jalka jossain vaiheessa joltain askelmalta. :D

    1. Mä tykkään kulkea reissussakin julkisilla, jos vain mahdollista, ja olisin mielelläni huristellut saman ajan takaisinkin päin. Lomalla kun ei ole kiire :) ​Mutta joo, kyllä minä taksia suosittelisin, etenkin jos on useampi henkilö lähdössä kun ei tuon kalliimmaksi taida tulla taksillakaan kulkeminen. Mä en edes tajunnut pelätä tuota polkua kävellessäni! Ehkä se vain näyttää kuvissa pelottavammalta kuin oikeasti oli… :D

  3. Kiva lukea Makedoniasta! Mun sisko on kiertänyt maata paljon kun sen ex-poikaystävä on sieltä kotoisin ja kertonut upeista luontokohteista. Itselläkin on ollut sinne reissu suunnitteilla, mutta hitsi vie kun menivät eroamaan niin ei ole enää paikallisopasta :D

    1. ​Voi ei, olisi pitänyt siskon pitää kiinni tuosta poikaystävästä, niin olisi ollut siinä sinullekin​ hyvä tietolähde ja paikallisopas :D Luonto taitaa olla Makedoniassa parasta, sillä ainakaan Skopje ei kaupunkina todella suurta vaikutusta tehnyt, mutta luontokohteita voisin kiertää enemmänkin!

  4. Upea paikka! Näin se on, että julkisen liikenteen kanssa kansainvälisyys loppuu yhtä äkkiä jyrkästi ja säätäminen alkaa. Onneksi ei iskenyt mikään rankkasade kuitenkaan, voisi olla kolkko kanjoni, jos vettä tulisi taivaan täydeltä.

    1. Voisi tosiaankin olla kolkko kanjoni​ rankkasateessa, ja kivistäkin saattaisi tulla aika liukkaita. Vaikka nyt ei tuo reitti pelottanutkaan, voisi sade tuoda pientä jännitystä… Onneksi ei siis tarvinnut kokea sitä!

  5. Sulla on ainakin asenne kohdillaan vastoinkäymisten suhteen :-)
    Mielenkiintoinen luontokohde ja hienot maisemat, mutta apua en uskaltaisi korkeanpaikankammoisena noin ahtaisiin väleihin mistä olit kuvia laittanut!

    1. ​Kuvissa tuo reitti kieltämättä näyttää kauheammalta kuin se livenä oli. Mullakin on pienoinen korkean paikan kammo, mutta ei tuolla siltikään pelottanut. Kenties olin niin maisemien lumoissa, että en edes tajunnut kiinnittää huomiota kuinka korkealla ja kapealla polulla tulikaan käveltyä :)

  6. Bussit tuovat aina vähän seikkailua matkaan. Tässä tapauksessa olisin kyllä suosiolla ottanut sen taksin takaisin Skopjeen kun ei tuon kummemmista summista ollut kyse. Kauniita maisemia tuolla patikointiretkellä. Kävitkö myös äiti Teresan muistotalossa?

    1. Kävin kyllä äiti Teresan muistotalossa! Se oli kiva pikkuinen pysähdyspaikka aivan Skopjen keskustassa. Ja maksutonkin vielä, joten pakkohan siellä oli käydä :)​

  7. Matkustimme muutama vuosi sitten Skopjesta Sofiaan bussilla ja kyllä niitä vain kyrillisillä kirjaimilla netistä löytyneitä bussiaikatauluja tovi tavattiin ja lopulta vielä yritettiin pienen hotellin respasta löytää pariinkin otteeseen jotakuta, joka osasi sen verran englantia, että ymmärsi meidän haluavan hänen vahvistavan, että olemme lukeneet oikeaa aikataulu ja joka osasi lukea sitä ja vahvistaa, että bussi, jolla olimme ajatelleet lähteä lähtisi silloin kun sen kuvittelimme lähtevän. Mutta saimme me lähtöajan lopulta selvitettyä ja lipunkin ostettua Skopjen jo Pristinan reissusta tutuksi tulleelta linja-autoasemalta ja pääsimme jatkamaan matkaamme Bulgarian pääkaupunkiin. Mutta hiukan tuo kielen ja jopa kirjainten vaan hyvin vähäinen osaaminen teki asian haastavaksi!

    1. ​Minun hotellissa kaikki puhui todella hyvää englantia, joten olisin varmasti saanut heiltä apua aikataulun tulkitsemiseen. Kukaan vaan ei ollut respassa kun olin lähdössä, niin jäi sekin tulkkausapu saamatta. Kreikan kirjainten tuntemisesta on jotain hyötyä, mutta pieniä kirjaimia en siitäkään osaa, joten usein siitä ei ole apua muuten kuin kauppojen nimien lukemisessa :)

  8. Voi mitä maisemia! Vähän jäi nyt kaivelemaan, mitä siellä polun päätepisteessä olisi mahtanut olla :D Vai oliko sitten kuten Laura tuossa mainitsi, että polku vain loppuu ilman sen suurempaa loppuhuipennusta… Ihania kuvia oot taas ottanut, hyvin taltioinut paikan hengen :)

    1. Kiitos Karoliina! :) ​Mä uskon Lauraa, että ei siellä lopussa olisi mitään ollut. Ei sinne siis olisi edes kannattanut mennä ;)

  9. Kirjoitat tosi mukaansatempaavasti! Mielenkiintoinen itselleni uusi kohde, kiva nuo vinkit tuolla lopussa jos joku toinenkin suunnittelee reissua noille nurkille! :)

  10. Mun piti lukea otsikko moneen kertaan ennenkuin tajusin, että kanjonin nimi oli Matka :) Kaunis paikka ja tuolla olisi mukava patikoida. Ärsyttävää kun bussit eivät tule. Mulle on käynyt Berliinissä niin, että lentokenttäbussi ei koskaan tullut ja piti ottaa taksi. Kiirekin tietysti oli, mutta onneksi ehdittiin lennolle. Helsingissäkin on odotettu Finnairin bussia ja taas piti turvautua taksiin. Kuski vaan ihmetteli, miksette menneet junalla lentokentälle. Eipä käynyt juna siinä vaiheessa edes mielessä.

    1. ​Joo, kanjonilla on suomalaisittain hieman hämäävä nimi :)​ Mä puhisin itsekseni tuolla bussia turhaan odotellessani, että tällaista ei kyllä tapahtuisi Suomessa! Mutta näköjään voi sitä sattua täsmällisessä kotimaassammekin :D Lentokenttäbussin tulematta jättäminen on aivan kamala juttu, sillä siinä lähtöhulinoissa ei kyllä kaipaisi yhtään ylimääräistä stressiä. Sen vuoksi Skopjen kentälle mennessä otin aikaisemman lentokenttäbussin, ihan vaan varmuuden vuoksi, että on sitten reilusti aikaa sumplia taksi tarpeen vaatiessa. No sehän tietenkin oli minuutilleen aikataulussa ja olin kentällä jo 3,5 h lennon lähtöä :D

  11. Koska tuolla Skopjessa oli? Hintataso näyttää siellä olevan edullinen. Mielenkiintoisen oloinen päiväretkikohde. Ei tuo sade kyllä noista kuvista oikein näy. Skopje sopisi ilmeisesti joko viikonloppukohteeksi tai roadtripille? Olla paikalla muutama päivä ja vaihtaa maisemia.

    1. Olin Skopjessa nyt vappuviikonloppuna, perjantaista maanantaihin. Hintataso oli todella edullinen! Sunnuntaina satoi kaatamalla ja istuin keskusaukion laidalla sijaitsevassa (ja todennäköisesti siksi kenties hieman normaalia kalliimmassa) ravintolassa 3-4 tuntia aikaa tappamassa​. Sinä aikana söin pastan, join lasillisen viiniä, kahvin ja vielä pienen oluen, ja laskun loppusumma oli 8 €! Ei paha :)
      Olen ihan samaa mieltä, että Skopje sopii viikonloppukohteeksi tai vaikka yhden yön tai päivän stopille roadtripillä. Mä olin siellä kolme yötä, ja se oli pikkaisen liian pitkä aika kun ei siellä niin paljoa nähtävää kuitenkaan ole.

      1. Tässä tuli hyvää lisätietoa, koska ollaan kuukauden päästä lähtössä Balkanille ja on kovasti yritetty valita kohteita. On kallistuttu siihen, että Skopje jäisi nyt väliin, kun jostain pitää karsia vaikkei haluaisi. Joten tämä helpotti vähän tuskaa, kun kerroit, että ei se niin ihmeellinen paikka ole. Tämä Matka-kanjoni mua harmittaakin tässä enemmän, koska siellä olisin halunnut käydä! Mutta kylläpä sinne Balkanillekin voi joskus mennä uudelleen, jos jää matkan jälkeen sellainen olo, että jäi vielä näkemättä paljon. :)

        1. ​Skopje on hieman hämmentävä paikka Skope 2014 -projektin vuoksi: kaupungissa on satoja patsaita ja uudet rakennukset ovat rakennetaan kuin antiikin aikaisiksi. Hienojahan ne on, mutta tulee hieman huijattu olo kun tietää, että ne on vasta rakennettu. Näiden ansiosta Skopje on kuitenkin ihan näkemisen arvoinen paikka (siis jos kokee, että uusvanhat rakennukset on näkemisen arvoisia :D ), mutta ei siellä siis muuten kovinkaan paljoa nähtävää ole. Matka-kanjoni toki, mutta eiköhän muuallakin Balkanilla ole mielettömiä luontokohteita! :)

  12. Tuo lehdistön heleä vihreys ja siihen vielä joen vihertävä väri päälle, jotain aivan uskomattoman kaunista! Upean reitin olet löytänyt.
    Vaikka jäätelökauppias saikin kyydistä hyvän liksan, onneksi summat on kuitenkin suomalaisittain pieniä. Tiedän kyllä itsekin, että matkalla ärsyttää, jos joutuu maksamaan turistihintoja.

    1. Mä en aina edes muista tinkiä hinnoista (niin kuin nytkin kävi) ja sitten ärsyttää kun tajuaa maksavansa aivan liikaa. Mutta eipä se tosiaan siltikään kallis kyyti ollut. Ja kun vaihtoehtona oli odottaa kaksi tuntia seuraavaa bussia (joka sekään ei välttämättä edes tulisi ajoissa jos ollenkaan…)​, oli tämä ainoa järkevä ratkaisu. Ja herra jäätelökauppias oli sen verran mukava, että mielellään sille maksoi :)

  13. Kauniit maisemat 😀 Sellainen helppo reissu sitten, heh, vähän vastoinkäymisiä myös! Turhauttavaa kyllä kun bussia ei kuulu ja ei varmaan tuota bussia voi suositella, mutta taksilla voisi itsekin tuonne mennä.

    1. ​No joo, vastoinkäymisiä tulee aina reissussa silloin tällöin vastaan :D Mutta ei sentään tämän pahempaa, mutta olen aivan samaa mieltä, että bussin odottaminen on niin turhauttavaa – etenkin vieraassa maassa!

  14. Tämä hauskasti kirjoitettu postaus sai mut nauramaan ihan ääneen :D Monesti ne pienet vastoinkäymiset on niitä, mitä on sitten mukava muistella jälkikäteen. Takavuosina kroatiassa lähdettiin käymään Krkan kansallispuistossa bussilla, ja koska ei oltu ihan varmoja missä pitää jäädä pois, istuttiin kyydissä aivan liian pitkään. Bussinkuljettaja huomasi jossain vaiheessa, että oltiin edelleen kyydissä, ja kroatiaksi huudellen potkaisi meidät pois bussista. Seisottiin tienposkessa keskellä ei-mitään ja itkuhan siinä meinasi tulla. Hetken päästä ohi ajoi saksalainen eläkeläispariskunta jonka kyydissä päästiin takaisin Skradiniin. Loppu hyvin kaikki hyvin, ja jälkikäteen naurattaa :D

    1. Hei kiitos, kiva kuulla :D Voi ei, olipas teillä seikkailu! Ja kuinka tyly kuljettaja, kun jätti teidät tien poskeen! Onneksi saksalaiset pelasti :) Tuollainen on kyllä sellainen kokemus, mitä en kyllä haluaisi yksin reissatessa kokea. Kaksin ei ehkä tule vaivuttua niin syvään epätoivoon kuin silloin, jos päätyisi yksin keskelle ei-mitään. Silloin tulisi minulle aivan varmasti itku!

    1. ​Mä luinkin juttusi ennen reissuun lähtöä :) Matka oli reissun kohokohta, mutta olihan Skopje itsessäänkin mielenkiintoinen nähdä. Kaksi päivää olisi riittänyt, ja koska kolmas päivä oli sateinen, vietin sen ravintoloissa ja kahviloissa istuen. Menihän se niinkin :)

  15. Melkoiset maisemat, upeita kuvia! Tuonne haluan joskus patikoimaan. Myös luolissa vierailu kiinnostaa kovasti, joten sitäkin voisi harkita. Kiitos vinkeistä!

    1. ​Kiitos, kyllä noissa maisemissa kelpasi patikoida! :) Olin ajatellut käyväni luolissakin, sillä niitä on kovasti kehuttu, mutta kävelyn jälkeen olin sen verran uupunut, että en jaksanutkaan enää lähteä sinne. Harmi sinänsä, mutta ainakin jäi jotain seuraavaankin kertaan jos palaan Matkalle :)

  16. Ihana Matka! Onneksi ei tuon enempää vastoinkäymisiä tullut eteen ennakkoajatuksista huolimatta.

    Me käytiin viime kesänä lyhesti pyörähtämässä Matkalla ja tykkäsin kyllä, otettiin silloin veneretki luolille. Tuo polku tosiaan näytti loppuva kuin seinään, eikä edes mitenkään ihmeelliseen kohtaan, parhaat maisemat taisi olla ihan siinä polun alkupäässä.

    1. ​Hei, kiitos tiedosta että polku vain loppuu, eikä siellä ole mitään sen kummempaa. Nyt ei tarvitse enää miettiä, että mitäköhän jännää siellä olisi ollut :) Jos vielä joskus päädyn tuonne, pitää kyllä käydä tsekkaamassa ne luolat!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *