Uusi vuosi toi mukanaan uusia tuulia työrintamalla, ja vaikka työnantaja pysyy samana, muuttuu työssäni oikeastaan aivan kaikki muu. Uusi työ alkoi kahden viikon intensiivisellä koulutuksella, jonka järjestämispaikkana oli Hollannin Maastricht – kaupunki, jonka nimen olin joskus kuullut, mutta josta en muuten tiennyt yhtikäs mitään. En ollut aikaisemmin käynyt Alankomaissa lainkaan, joten odotin matkasta tulevan mielenkiintoinen, ei vain uusien työasioiden vuoksi, vaan myös paikan ansiosta.
Lensin Kreetalta Ateenan kautta Brysseliin, josta siirryin Hollannin puolelle junalla. Tai itse asiassa kolmella junalla, sillä Maastrichtiin päästäkseen täytyy vaihtaa Brysselin lentokentältä lähtenyt juna toiseen Leuvenissa ja vielä kolmanteen Liègessä. Kantaessani aivan liian täyteen pakattua matkalaukkuani asemien rappusia alas ja ylös laituria vaihtaessani päätin, että paluumatkalle ottaisin taksin. Viimeisestä junasta jäin pois yhtä pysäkkiä ennen Maastrichtin päärautatieasemaa, sillä majoituin NH-ketjun hotellissa lähellä Randwyckin asemaa.
Hotellista ei ole juurikaan mitään hyvää sanottavaa hyvän sängyn, kohtalaisen aamiaisen ja tyylikkään ravintolan lisäksi. Sijainti oli otollinen työpaikkaa ajatellen, mutta harmittavan kaukana Maastrichtin keskustasta. Eihän pari kolme kilometriä ole sinänsä matka eikä mikään, mutta koulutuspäivän päätteeksi päädyin usein vain joko syömään hotellin ravintolassa tai hakemaan kaupasta salaatin huoneeseen ja viettämään illan Netflixin tai työjuttujen parissa.
Jos sää olisi ollut parempi, olisin varmasti innostunut tutkimaan kaupunkia enemmän, mutta tammikuinen Maastricht ei antanut parastaan: joko satoi vettä, räntää tai lunta, tai sää oli muuten vain Kreetan leutoon talveen tottuneelle aivan liian kylmä kaupungilla pyörimiseen. Kahden viikon aikana sain kuitenkin sentään muutaman kerran aikaiseksi kävellä Maasjoen rantaa pitkin keskustaan joko käydäkseni kahvilla, syömässä tai kiertelemässä kauppoja. Lisäksi parina iltana hurautin keskustaan taksilla illallistaakseni työporukan kanssa.
Maastricht tuntuu olevan täynnä olutravintoloita, ja eihän se tietenkään ole ihme kun ollaan Hollannissa ja lähes Belgian rajalla. Testaamastani kuudesta ravintolasta suosittelen erityisesti kahta: De Gouverneur -olutbaarin kellarissa porukallemme järjestettiin mainio olutmaisteluilta ruokineen, ja Witloofin neljänsadan oluen valikoimasta oli järkevintä unohtaa olutlistan tavaaminen ja tehdä tilaus vain kertomalla tarjoilijalle toiveet juoman suhteen joko omien mieltymysten tai ruokaan sopivuuden mukaan.
Paikallisia kahviloita piti tietenkin myös ehtiä testaamaan, ja sain todeta kahvijanon lähtevän mainiosti rennossa Livin’ Roomissa (os. Heggenstraat 7) ja Koffie Joost & Maartjessa (os. Maastrichter Heidenstraat 8). Sateisen sunnuntain kävelykierroksen pelastajaksi kohdalleni osui 1200-luvun dominikaaniseen kirkkoon perustettu kirjakauppa ja sen Coffeelovers-kahvila (os. Dominicanerkerkstraat 1).
Yritin hieman googletella, mitä nähtävyyksiä Maastricht tarjoaa, mutta mitään mielenkiintoista ei tullut vastaan – eikä kyllä juuri mitään vähemmän mielenkiintoistakaan kauniita vanhoja kirkkoja ja keskiaikaista kaupunginmuuria lukuun ottamatta. Parasta tekemistä reilun sadantuhannen asukkaan Maastrichtissa taitaakin olla vain keskustan kapeilla kaduilla ja joen varrella kävely, sekä tietenkin oluiden maistelu tunnelmallisissa kuppiloissa. Shoppailunkaan varaan ei kannata ainakaan työmatkalaisen laskea, sillä torstain pidempiä aukioloaikoja lukuun ottamatta kaupat menevät kiinni arkisin jo viimeistään kuudelta.
Kaksi viikkoa on missä tahansa kaupungissa usein liian pitkä aika, ja nytkin olisin ollut aika lailla valmis vaihtamaan maisemaa jo ensimmäisen viikon jälkeen – enkä vähiten kylmän sään ja hotellissa asumisen vuoksi. Mutta tuskinpa tämä jäi ainoaksi kerrakseni Alankomaissa, ja aivan hyvin voisin palata uudestaan myös Maastrichtiin: vaikka Maastricht tuskin on Alankomaiden kärkikohteita nähtävyyksien ja tekemisen määrässä mitattuna, on se näillä seuduilla liikkuvalle kuitenkin aivan mainio paikka vierailla parin kolmen päivän ajan. Tai miksei vaikka vain päiväretken verran Saksan puolelta, Belgiasta tai muualta Alankomaista!
Parasta Maastrichtissa:
- Idyllinen kaupunki joen varrella
- Kansainvälinen ilmapiiri (englantia kuulee kaikkialla)
- Ystävälliset ihmiset (vau, ovatko kaikki hollantilaiset yhtä ystävällisiä?!)
- Hyvät ostosmahdollisuudet
- Ravintolat (ja valtavat olutvalikoimat!)
2 comments
Näyttää kyllä paljon samankaltaiselta kohteelta kuin Belgia. Minäkin olen tässä miettinyt etten enää haikaile kauheasti takaisin Keski-Eurooppaan, vaikka on siellä toki muutama suosikkikohdekin ja ilma on yleensä ainakin parempi kuin Suomessa eli ei niin kylmä. Mutta Belgia ja Saksa niihin olen vähän kyllästynyt jo, sää on usein pilvinen kun samaan aikaan etelässä kukat kukkii ja aurinko paistaa. Oliko se pelkkä koulutus että koko työpaikka ei ole myöhemmin siirtymässä muualle? kiva mahdollisuus kuitenkin että pääsit työmatkalle.
Maastricht sijaitsee aivan Belgian rajan tuntumassa, joten ei ihmekään että näyttää mielestäsi aivan Belgialta :) Minä en ole käynyt Belgiassa muuten kuin Brysselissä (ja tehnyt tämän mainitsemani junamatkan, mutta ei sitä voi laskea), joten en osannut tehdä samanlaista huomiota.
Työmatka uusiin maisemiin oli tietenkin mainio juttu, mutta oli kyllä kiva palata kotiinkin. Onneksi tämä oli vain koulutus, ja työt tulevat pysymään Kreetalla :)