Maailman makuja: Mitä meillä kokkaillaan?

Kuinka ympäri maailmaa asuminen ja reissaaminen näkyy meidän keittiössä? Mitä meillä syödään ja mistä maista olen saanut ruokavaikutteita? Vai kokkailenko yhä suomalaista perusruokaa? Muuttolintu-blogi haastoi kertomaan, mitä maailman makuja käytän kotona kokkaillessani!

Minulla on ollut hieman vaihteleva suhde ruoanlaittoon: toisinaan on pitkiäkin jaksoja, jolloin haluan päästä keittiössä mahdollisimman helpolla ja nopeasti, mutta toisinaan taas viihdyn hellan ääressä tuntikausia. Tällä hetkellä on menossa jälkimmäinen ajanjakso, ja häärään patojen ääressä jopa pari tuntia joka ilta – siis niinä iltoina kun en hyödynnä Kreetan erinomaista ravintolatarjontaa.

Äkkiseltään mietittynä en keksi, kuinka matkailu näkyy ruoanlaitossani. Näkyykö se edes? Kokkailisinko näitä samoja ruokia, jos en olisi asunut yli kymmentä vuotta ympäri maailmaa? Kovin eksottisia ruokia ei meillä syödä, mutta katsotaanpas löydänkö keittiömme valikoimista ja ruokalistastamme mitään vaikutteita maailmalta!

Citta Alta, Bergamo

Mitä meidän keittiössä kokkaillaan?

Kasvisruokia! Kasvispastaa, kasvislasagnea, kasvisrisottoa, kasviskeittoja, kasvispiirakkaa… Emme ole varsinaisia kasvissyöjiä, mutta suosimme lihattomia ruokia – paria ruokaa lukuun ottamatta: pitsassa salamia ja tortilloissa naudan jauhelihaa, eli ostamme kotiin lihaa kerran tai pari kuukaudessa.

Keittiö on minun valtakuntaa, emmekä oikeastaan koskaan tee Thomaksen kanssa ruokaa yhdessä. Alkuperäisenä syynä tähän on keittiömme pienuus, mutta nykyään myös se, että kokkailu on minulle omaa aikaa, jolloin kuuntelen äänikirjaa ja siemailen kenties lasillisen viiniä.

Keittiömme vakiovarustukseen kuuluvat porkkana, paprika, parsakaali, tomaatti, valkosipuli, kerma ja parmesaani. Niistä pyöräyttää helposti kastikkeen pastalle tai riisille. Lasagnen väliin teen täytteen porkkanasta, paprikasta, linsseistä ja tomaatista, ja sen kaveriksi maidosta bechamelkastikkeen.

En ole mausteiden suurkuluttaja, vaan tykkään simppeleistä mauista. Parin kreikkalaisen mausteseoksen lisäksi meri- tai himalajansuola ja pippuri ovat keittiöni perusmausteita, ja ne toimivatkin mainiosti, kun raaka-aineet ovat laadukkaita ja maukkaita. Ja täällä Kreetalla kasvikset ovat herkullisen meheviä ympäri vuoden!

Edellä mainittujen mausteiden lisäksi laitan tekemääni tomaattikastikkeeseen reilusti valkosipulia, hieman chiliä ja laakerinlehtiä, ja keittoihin tuoretta inkivääriä. Ei siis mitään kovinkaan eksoottista, mutta nämä maut sopivat meidän suihimme mainiosti.

Meidän keittiössä

Meidän keittiössä

Mistä maista olen saanut vaikutteita ruoanlaittoon?

Matkustin ensimmäistä kertaa Thaimaahan vuonna 2006 ja rakastuin paikalliseen keittiöön ensimaistamalla: tuliset curryt, kookosmaito, kalakastike, cashewpähkinät ja bambunversot eivät olleet juurikaan päätyneet ruokalautaselleni aikaisemmin, mutta tuon reissun jälkeen suuntasin suoraan itämaiseen kauppaan.

Sittemmin rakkaus tuliseen ruokaan on hiipunut lähes olemattomiin, enkä enää juurikaan kokkaile thaimaalaisia ruokia. Aina toisinaan kuitenkin käytän kookosmaitoa kastikkeissa ja paahdan nuudeliannokseen cashewpähkinöitä: viimeksi tänään ostin pari pussillista pähkinöitä ruoanlaittoa varten.

En ole koskaan pitänyt reseptien tarkasta noudattamisesta, sillä se pilaa ruoanlaiton ytimen: luovuuden. Israelin-matkalla ihastuin tomaattiseen shakshukaan, jonka omaa variaatiotani kokkailen silloin tällöin. Hyvää on ollut, vaikka en ole varma, että käytänkö “oikeita” raaka-aineita. Pääasia kuitenkin minulla on se, että nautin sekä ruoan laittamisesta että valmiista tuotoksesta – viis siitä, pääsenkö haluamaani lopputulokseen reseptiä sanatarkkaan seuraamalla vai en.

Meidän keittiössä

Untitled

Nykyinen asuinmaani Kreikka on vaikuttanut keitoksiini niin, että laadukasta oliiviöljyä pitää olla aina – ja paljon! Kreikkalainen jogurtti taas toimii piirakoissa, kastikkeissa, keitoissa ja jälkiruoissa – tai ihan vain lisukkeena tasapainottamaan tuhtia ruokaa.

Kreikassa olen alkanut kokata huomattavasti entistä kasvispainotteisemmin, herkullisten kreikkalaisten kasvisruokien inspiroimana. Ja onhan täällä helppoa valita ostoskoriin kasviksia, koska ne ovat maukkaita ympäri vuoden. En esimerkiksi ole koskaan pitänyt sen erityisemmin tomaateista, mutta enpä olekaan koskaan syönyt niin herkullisia tomaatteja kuin Kreikassa!

Vaikka kokkailen paljon italialaiseksi miellettyä ruokaa, eivät tekemäni pasta, risotto tai pitsa kuitenkaan ole suoranaisesti saanut vaikutteita Italiasta. Tai pitsa ehkä, sillä panostan pohjaan ja muutamaan, mutta hyviin täytteisiin. Meidän keittiössä saakin Kreetan parasta pitsaa – tervetuloa maistamaan!

Meidän keittiössä

Meidän keittiössä

Suosikkiruokamaa ja ruokamatkahaaveet

Ykköspaikasta minun suosikkiruokamaiden listalla kilpailevat tuhdeista ruoistaan tunnetut Kreikka ja Italia. Tietenkin.

Kreikkalaisessa keittiössä käytetään paljon kuuman auringon alla herkullisiksi kypsyneitä kasviksia, lorautetaan joukkoon satoja vuosia vanhojen oliivipuiden öljyä ja kypsennetään pitkään ja hartaasti. Liha on aina kirjaimellisesti suussa sulavan mureaa, mutta kasvissyöjäkin saa takuulla vatsansa täyteen paikallisista herkuista.

Kreikkalainen ruoka ei ole pientä piiperrystä, vaan tuhtia, maukasta ja rehellistä kotiruokaa, jota tehdään kerralla aina riittävästi koko kylälle. Voisin kuvailla kreikkalaista keittiötä sanalla talviruoka, jos se ei kuulostaisi niin kovin väärältä termiltä pitkän ja kuuman kesän maan ruoasta.

Italialaiselle ruoalle olen kirjoittanut ylistyksen jo muutama vuosi sitten. Ja samaa mieltä olen edelleenkin postauksen otsikon kanssa: Italialainen ruoka on kuin mummon pehmeä halaus. Kukapa ei pitäisi siitä – mummon halauksesta ja italialaisesta ruoasta?

Vaikka olen käynyt jo useamman kerran herkuttelemassa Italiassa, kuuluu se yhä ruokamatkahaaveisiini. Voisin milloin vain lähteä testaamaan napolilaisia pitsoja (ne ovat vielä kokematta!), etsimään uutta parasta risottoa ja syömään sitä taivaallista gelatoa Bergamon Città Bassassa. Toinen ruokaan liittyvä haavekohde on Meksiko.

Meidän keittiössä

Untitled

Ruokainhokit

Ruoasta ei saa sanoa ‘yäk’, opetti äitini ollessani pieni. Mutta sanoin silti, ja monesta ruoasta sanoinkin. Olin nirso syöjä, ja yäk-ruokiin kuuluivat tomaatin lisäksi muun muassa sienet, punajuuri ja kala. Usein nirsoilun syynä oli ennemminkin ruoan koostumus eikä maku, ja vaikka myöhemmin opin syömään lähes kaikkia lapsena inhoamiani ruokia, en edelleenkään ole täysin kaikkiruokainen.

Nykyään syömättä jää enimmäkseen vain merenelävät, ja useimmiten syynä on juurikin se outo koostumus, jonka vuoksi en edes halua opetella pitämään simpukoista, mustekaloista ja ravuista. En myöskään ole kalan suuri ystävä, vaikka sitä silloin tällöin syönkin. En ole koskaan valmistanut kalaa itse, joten jos joskus harvoin syömme kotona kalaa, on vastuu sen valmistamisesta Thomaksella.

Hygge Bro, Kuopio

Suomalaiset suosikkiruoat

Meidän keittiössä ei juurikaan kokkailla suomalaisia ruokia, sillä en ole onnistunut vakuuttamaan tanskalaista niiden herkullisuudesta. Makaronilaatikko on mautonta, perunamuusi liian raskas lisuke ja suomalainen pannukakku ja jopa riisipiirakat ovat aika mitäänsanomattomia.

Toisaalta ymmärrän hänen mielipiteensä, sillä eihän suomalainen keittiö ole tainnut valloittaa maailmaa muuten kuin ulkosuomalaisten mukana. Suomalaisen ruoan makuun kasvetaan – ei se useinkaan vie ruokataivaaseen heti ensimaistamalla. Ja sitä paitsi olen sitä mieltä, että suomalainen ruoka maistuu parhaimmalta Suomessa syötynä.

Ainoastaan versioni kaalilaatikosta saa kumppaniltani täydet pisteet, ja se onkin yksi meidän molempien suosikkiruoista. Senkin kokkailu on kylläkin viime aikoina jäänyt lähes kokonaan pois sen sisältämän lihan vuoksi, mutta etenkin sateisina ja koleina talvi-iltoina se on aivan taivaallista lohturuokaa.

Eniten suomalaisista herkuista kaipaan Fazerin suklaata ja ruisleipää. Kai nekin lasketaan ruoaksi?


Bloggaaja, osallistu Muuttolintu-blogin #maailmanmakuja-haasteeseen! Kerro vapaasti tai alla oleviin kysymyksiin vastaten, kuinka matkustaminen näkyy keittiössäsi. Linkkaa Muuttolintu haasteen lähteeksi!

  1. Mitä teidän keittiössä kokkaillaan paljon?
  2. Minkä maiden maut näkyvät teidän keittiössä, ja miten?
  3. Suosikkiruokamaa? Onko sinulla ruokamatkahaaveita?
  4. Maistatko mielelläsi kaikkea, entä onko sinulla inhokkiruokia?
  5. Suhde suomalaiseen ruokaan, suosikkiruoat?
8 comments
  1. Ruuat näyttävät todella hyviltä. Minä olen myös alkanut tykätä aasialaisesta ruuasta ja just etenkin currysta. Kuten myös halloumista ja paistetuista oliiviöljyssä olevista kasviksista ja wokkivihanneksista. Italiassa parhaat ruuat ja myös kahvilat löytyy mielestäni etelä-Italiasta kuten Sisiliasta, jossa on yhä tuoreita ruokia ilman sellasia valmiscroisantteja joita näkyy lähes kaikissa kahviloissa Pohjois-Italiassa. Sisilialainen keittiö on saanut paljon vaikutteita juuri Kreikasta: oliiveja, manteleita ja sitruunaa käytetään paljon. Hyvää juhannusta

  2. Olipa mukava lukea mitä joku muu ulkosuomalainen syö. Olen aika samoilla linjoilla vaikka asunkin Hollannissa. En ole itse syönyt punaista lihaa melkein kymmeneen vuoteen ja kalaa ja kanaa en itse valmista, vaan jätän ne ravintola käynteihin. Kannattaa kokeilla korvata liha kaalilaatikossa ja muissa ruoissa soijarouheella! Toimii kunhan jaksaa opetella kuinka valmistaa rouheesta maukas. Minullakin on ainainen ruisleivän kaipuu :(

  3. Hei. Minulla tuli tuosta punajuuri inhokista mieleeni, oletko kokeillut tehdä uunijuureksia. Laitan uunivuokaan viipaloituina tuoreita juureksia esim. Perunaa, porkkanaa, punajuurta, palsternakkaa ja punasipulia. Päälle jotain Kreikkalaista mausteseosta, sormisuolaa/merisuolaa ja runsaasti oliiviöljyä. Voi syödä sellaisenaan, kanan tai grillatun juuston kera. Olen itse oppinut punajuurta syömään noin ja on hyvää:) Sinun tekemä pitsa näytti kyllä superherkulliselta.

    1. Kiitos vinkistä! En ole kokeillut tehdä uunijuureksia, mutta kuulostaa niin herkulliselta, että on pakko testata! Ja grillattua juustoa sen kanssa, mmmm….

  4. Minua hymyilytti punajuuri-yäk, se punajuuri läjäni maanantaina oli niin hyvää! Mutta ehkä se oli entinen yök? :D Olisipa ihanaa päästä istumaan iltaa teille ja kasvispizzalle. <3 Itse rakastan valkosipulia, hämmästyin ettei teillä sitä voi käyttää. Se on parasta! Ja hei, kirjoitin sinusta huomisen blogipostauksen. Joo-o, sinusta! <3

    1. Kyllä meillä käytetään valkosipulia, mutta vain paistettuna kastikkeissa. Raaka valkosipuli esim. tzatzikissa on toiselle no-no. Sipulia taas meidän keittiössä ei käytetä lainkaan, koska olen sille allerginen. Mutta yritäpä saada ravintoloissa sipulitonta kreikkalaista ruokaa! Mahdotonta!

      Kiitos postauksestasi! Toivottavasti tulette vielä joskus tänne, ja sitten myös meille syömään ja istumaan iltaa ❤

  5. Tuo on kyllä niin totta, että kun raaka-aineet on laadukkaita ja maukkaita, niin eipä ne kauheasti mitään mausteita tai lisukkeita edes vaadi. Välimerellä se osataan niin hyvin! Tämä ei kyllä auttanut ikävää Välimerelle yhtään, ruoka on Kreikassa ja Italiassa ja Espanjassakin ihan parhaita asioita. Kiva kun osallistuit <3

    1. Mulla on dilemmana se, että tykkään tehdä itse ruokaa, mutta silloin jää ravintoloissa syöminen vähiin. Ainakin nyt kesällä, kun toinen toistaan parempia ravintoloita on auki ihan kotikulmilla, pitäisi poistua omasta keittiöstä ja syödä vain ulkona. Sillä kreikkalainen ruoka maistuu parhaimmalta paikallisen mamman tekemänä ja tavernassa syötynä! Kreikka ❤

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *