Kevät saapui Kreetalle (ja muita alkuvuoden kuulumisia)

Huh, millainen tämä vuoden 2019 alku onkaan ollut! Kiirettä on pitänyt työrintamalla niin paljon, että olen joutunut sysäämään syrjään lähestulkoon aivan kaiken muun. Talvi mennä hurahti ohi lähes huomaamatta – ja tekemättä mitään niitä juttuja, joista haaveilin silloin, kun kesän tukahduttava kuumuus pakotti pysymään ilmastoiduissa tiloissa.

Juuri saapunut Kreetan kevät tuo onneksi mukanaan hieman rauhallisemman työtahdin ja parannuksen säiden puolesta yllätyshuonoon talveen. Ehkä siis ehdin vielä toteuttaa talven varalle suunnittelemani patikkaretket, vuorille suuntautuvat roadtripit ja pitkät aamukävelyt autioilla rannoilla…

Tai sitten en. Mutta onneksi aina tulee uusi talvi.

Töitä, töitä, liikaa töitä

Minut on siis pitänyt kiireisenä uudet työtehtävät, jotka veivät minut tammikuussa Hollannin Maastrichtiin ja ovat sen jälkeen pakottaneet venyttämään työpäivän pituutta enemmän kuin olisin etukäteen osannut arvatakaan. Aluksi toimistollaoloaika venyi normaalista kahdeksasta tunnista vähintään yhdeksään, sitten huomasin viettäväni illat kotona työkoneen ääressä yömyöhään saakka ja lopulta heräsin reilusti etuajassa, että ehdin aloittaa päivän työt jo kotona ennen työpaikalle siirtymistä.

Eihän minua kukaan pyytänyt työskentelemään päivässä kahdeksaa tuntia enempää, mutta siinä ajassa en olisi pystynyt yltämään lähellekään sitä tasoa, jota itseltäni vaadin – tai jota oletin minulta vaadittavan. Uusi työ viskasi minut niin kauas oman taitotietoalueeni ulkopuolelle, että joko suorituisin työstäni kehnosti heti alkuun, tai käyttäisin omaa aikaani pyrkiäkseni edes kohtalaiseen aikaansaannokseen.

Nyt alun pahimpien haasteiden ja vaikeimpien koettelemusten jälkeen voin sanoa, että oman ajan uhraaminen töille kannatti: vaikka kehitettävää jäikin reilusti (ja ainahan parannettavaa onkin!), suoriuduin alkurytinästä omia odotuksiani paremmin. Nyt vaikein on jo ohi ja perusta omalle tekemiselle valettu, joten tästä eteen päin voin laskeutua takaisin 40-tuntiseen työviikkoon. Kiirettä töissä toki edelleenkin pitää, mutta suurin vastuu paletin pyörittämisestä on siirtynyt muuanne ja siten minä voin pitää vapaa-aikani oikeasti töistä vapaana.

Kreetan kevät saapui yllättäen

Minun paahtaessa töitä toimistoon hautautuneena ja kotona nenä läppärin näyttöön liimautuneena, oli talvi väistynyt ja tilalle tullut kaunis Kreetan kevät. Yhtäkkiä huomasin aamuisin hampaita pestessäni kuulevani kylpyhuoneen ikkunan takaa lintujen laulua sateenropinan sijaan, ja jouduin tuskailemaan asuvalintojen kanssa kun vielä talvessa elävä mieleni valitsi edelleen päälleni paksuja villatakkeja vaikka lämpötila huiteli jopa yli kahdessa kymmenessä asteessa.

Runsassateisesta talvesta johtuen Hanian seutua kaunistavat Lefka Ori -vuoret ovat nimensä mukaisesti valkoiset huippuja peittävän paksun lumikerroksen ansiosta ja siten entistäkin kauniimmat. Oliivilehdot ovat saaneet koristuksekseen kirkkaanvihreän ruohomaton, jota täplittävät sadat keltaiset pikkukukat. Rikkakasvejahan ne ovat, mutta kauniita silti.

Vaikka pidemmät patikat ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi, olen hyödyntänyt kotimme lähellä olevia oliivilehtoja edes lyhyempiin kävelylenkkeihin. Parhaimpia viikonloppuaamuja ovat olleet ne, kun olemme puristaneet oman kylän appelsiineista mehua, tehneet eväsleivät ja menneet syömään aamiaisen paikkaan, josta avautuu kenties alueen upein maisema lumihuippuisine vuorineen ja tuhansine oliivipuineen. Aamiaisen jälkeen lenkki näissä kuvien maisemissa ja päivä on alkanut parhaalla mahdollisella tavalla.

Kreetan kevät on vuoden parasta aikaa, sillä sää on kuin Suomen kesä useimmiten: aurinkoinen, mutta ei liian kuuma. Lisäksi saari on vasta heräilemässä talven horroksesta, eikä kesän hektisyydestä ole vielä tietoakaan. Kesäsesonki on kylläkin jo aivan nurkan takana, ja ennen kuin huomaankaan on saari jälleen täynnä vilinää ja vilskettä, ja lämpötila on noussut kauas hellerajan yläpuolelle. Joten paras nauttia tästä ihanasta keväästä juuri nyt!

Tämän postauksen julkaisuhetkellä takatalvi on iskenyt Kreetalle: lämpötila on laskenut lähelle kymmentä astetta, ja on tuulista ja sateista. Pitkästä aikaa joudumme käyttämään lämmitystä, sillä kotimme on muuttunut jääkaapiksi. Mutta ensi viikko näyttää jo paremmalta – joten tervetuloa Kreetalle, te kesäkauden ensimmäiset lomalaiset!