Tiesitkö, että Suonen korkein vesiputous sijaitsee Pohjois-Savossa, Kuopioon kuuluvalla Maaningalla? No, kaikki eivät ole sitä mieltä, että Maaningan Korkeakoski on vesiputous, vaan se on koski – mutta Suomen korkein se on siltikin, kun kyse on luonnontilaisista putouksista.
Korkeakoski on suosittu retkikohde ja se sijaitsee 35 hehtaarin laajuisella luonnonsuojelualueella. Monet yhdistävät putouksella käymiseen rotkolaaksossa kävelyn: kosken vierestä lähtevä luontopolku Kanjonin kierros on n. 5,5 kilometriä pitkä rengasreitti.
(Jos olet kuten minä ja mietit, mikä ero putouksella ja koskella oikein on, antaa Wikiquote -sivusto meille vastauksen: “Vesiputouksesta poiketen koskessa vesi virtaa uoman pohjaa pitkin eikä putoa vapaasti.” Minun mielestäni Korkeakoski täyttäisi paremmin kosken kriteerit, mutta kuitenkin sitä kutsutaan usein putoukseksi.)



Korkeakoski
Korkeakoski virtaa vapaana ja sen putouskorkeus on 36 metriä. Komeimmillaan putous on keväällä lumien sulavesien aiheuttaman tulvan aikaan, kun Löytynpuron vesi virtaa vuolaana ja putoaa voimalla alas rotkoon. Yleensä paras – ja suosituin – aika vierailla Korkeakoskella on toukokuun alussa äitienpäivän aikaan, mutta myös runsassateisina kesinä koskessa riittää vettä erityisesti heti sateiden jälkeen. Talvisin koski taas on luonnon oma taideteos, kun pakkanen muodostaa putoukseen upeita jäämuodostelmia.
Koski on suosittu retkikohde sen ainutlaatuisuuden mutta myös helpon saavutettavuuden vuoksi: putouksen ylätasanne sijaitsee lähes parkkipaikan vieressä, ja alueelle rakennetut puiset tasanteet takaavat sen, että putouksen pääsee näkemään ylhäältä käsin vaivattomasti. Kosken kokonaan nähdäkseen täytyy kuitenkin lasketua lähes 200 porrasta alas rotkon pohjalle – ja nousta samat askelmat myös takaisin ylös.



Kanjonin kierros
Korkeakosken putoksen vierestä lähtee Kanjonin kierros -luontopolku, joka kulkee Korkeakoskenjokea mukaillen. Reitti vie alun metsäpolun jälkeen puisia portaita alas kanjoniin ja lähtee sitten taas nousemaan ylöspäin. Korkeuserojen vuoksi polku on paikoin vaikeakulkuinen, mutta metsäosuuden lyhyyden ja polulle rakennettujen portaiden ja siltojen vuoksi se sopii hyvin myös luonnossa vähemmän liikkuville.
Lenkin pituus on 5,5 kilometriä, josta kaksi viimeistä kilometriä kulkee autotietä pitkin. Autotieosuus on todellinen antikliimaksi muuten upealle polulle, joten varteenotettava vaihtoehto on kääntyä takaisin tulosuuntaan metsäosuuden päättyessä. Tällöin lenkin pituudeksi tuleee noin 7 km.



Lenkkiä pidentävät hieman varsinaiselta polulta sivussa olevat nähtävyydet Lokson vanhan padon jäänteet ja kivat näköalat tarjoava Kokonkallio, sekä idyllisellä paikalla joen rannalla oleva laavu. Nämä kaikki kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa.
Kanjonin kierros on todella hyvin merkitty kyltein ja punaisin merkein, eikä reitiltä voi eksyä. Ennen Korkeakoskelle menoa luin muutamia kommentteja, että polku on paikoin huonosti merkitty, mutta tämä lienee vanhaa tietoa – kuten myös se, että reitti on osittain todella hankala kulkea. Nyt reittimerkinnät olivat erinomaiset, ja hankalissa kohdissa on kävelyä helpottamassa lähes upouusilta näyttävät puupolut ja -portaat.
Korkeakoski ja Kanjonin kierros
Korkeakoskentie 111, Maaninka
Katso myös Retkipaikasta, kuinka upea Korkeakoski on talvella!
1 comment
Korkeakoski on todella hieno paikka. Käytiin pari vuotta sitten ja itsellä ei ollut oikeastaan minkäänlaisia ennakko-odotuksia, mutta vaikutuin todella. Ilmeisesti kesällä vettä ei oikein riitä (https://www.suomenvesiputoukset.fi/vesiputoukset/suomen-vesiputoukset-luettelossa/korkeakoski/) ja Korkeakoski jää hieman vaatimattomaksi, joten keväällä tai kesän alussa tosiaan kannattaa vierailla. Samaa mieltä olen tuosta kierroksesta, että lopun tieosuus on vähän höhlä.