Haniasta länteen, Kolymvarin kylän lähellä sijaitsee pieni, mutta näkemisen arvoinen nähtävyys: Pyhän Johanneksen erakkoluola. Periaatteessa luolalle voisi vaikka kävellä Kolymvarista, sillä matkaa on vain kolmisen kilometriä, mutta suosittelen kuitenkin menemään luolalle autolla, sillä matka rannikolta on lähes kokonaan ylämäkeä.
Aivan helpoksi ei ole autollakaan luolalle pääsy tehty, sillä jostain syystä Googlen karttaan on merkitty kaksi paikkaa nimellä Pyhän Johanneksen erakkoluola: Agios Ioanniksen luola Spilian kylässä (Cave Agios Ioannis) sekä St Johnin luola lähellä Marathokefalan kylää (St John Cave). Oikea paikka on näistä jälkimmäinen, mutta eivät ne kaukana toisistaan ole, jos karttasovellukseen onkin vahingossa syöttänyt Spilian luolan.
Reitti ylös saakka on päällystettyä tietä ja luolan luona on parkkipaikka, joten kun oikea kohde on löytynyt kartasta, on ajaminen paikan päälle helppoa. Kun alueen portista astuu sisään, palkitsee avautuva näkymä paikan löytämisen mahdollisen vaivan: ylhäältä kukkulalta näkee niin etelään merelle, kuin pitkälle itään yli suurten oliivilehtojen. Täällä saa hyvän käsityksen siitä, kuinka paljon oliivipuita Kreetalla onkaan, ja Kolymvarin alueella niitä tosiaan on silmänkantamattomiin.
Näköala on monelle luolalle tulon kohokohta, mutta tottahan toki sitä pitää se itse Pyhän Johanneksen erakkoluola myös katsoa. Edelleenkin kappelina toimiva luola on pieni, mutta sillä on sitäkin pidempi historia!
Pyhä Johannes, eli Johannes Hermiitti, oli egyptiläinen askeetti, joka päätyi Kreetalle monen maan kautta noin tuhat vuotta sitten. Hän asui nykyisen Marathokefalan kylän lähellä olevassa luolassa jonkin aikaa ennen kuin jatkoi matkaansa Hanian itäpuolella sijaitsevalle Akrotirin niemelle. Myös Akrotirilla, lähellä Katholikon luostaria, Pyhä Johannes asui luolassa kunnes menehtyi metsästäjän nuoleen.
Pyhän Johanneksen erakkoluolaa on oletettavasti käytetty jo ennen ajanlaskun alkua, sillä luolasta löydetyn alttarin uskotaan olleen käytössä kristinuskoa edeltävän ajan pyhäkössä. Tämähän ei ole lainkaan yllättävää, sillä Kreetalla on ollut asutusta jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua.
Myös Johannes Hermiitin jälkeen luola on ollut käytössä pitkin vuosisatoja, etenkin kirkollisissa menoissa, mutta on luolassa myös esimerkiksi pidetty salaista koulua ottomaanien aikakaudella.
Mielenkiintoinen yksityiskohta luolassa on se, että sen katosta tippuu hiljalleen vettä ympäri vuoden. Tippumiskohdan alla on pieni säiliö, johon vesi kerääntyy vierailijoita varten. Eikä tämä tietenkään ole mitä tahansa vettä, vaan Pyhän Johanneksen vihkivettä.
Agios Ioannis Cave
Kolymbari, Länsi-Kreeta
Sijainti kartalla
