Patikoimassa Cameron Highlandsin upeissa maisemissa

Oli alusta asti selvää, että Cameron Highlands ei tulisi jäämään tällä reissulla väliin. Vaikka kaikki muut suunnitelmat muuttuisivat, tästä pitäisin kiinni kynsin ja hampain. Ainoastaan marras-joulukuun sadekausi sai minut hetkeksi epäröimään, mutta se hetki meni nopeasti ohi. Sitten patikoisin vesisateessa, olisipahan sekin kokemus.

Muutama hektinen päivä Kuala Lumpurissa ja olen enemmän kuin valmis matkaamaan neljän tunnin bussimatkan ylös Cameronin ylämaille, pieneen Tanah Rata -kylään. Edellisestä käynnistäni on aikaa kahdeksan vuotta, mutta kylä ei näytä siinä ajassa juurikaan muuttuneen – jos ei oteta lukuun kylän pääkadulle ilmestynyttä Starbucksia.

Majoitumme kodinomaisessa Gerard’s Place -nimisessä majapaikassa, mikä osoittautuu onnenpotkuksi: saamme järjestettyä majapaikan pitäjän Jayn kanssa kaikki, mitä olemme ajatelleet muutaman päivän aikana tehdä. Patikointi Cameron Highlandsin upeissa maisemissa on monille reissun kohokohta, ja se onkin ensimmäisenä aktiviteettina myös meidän listalla.

image

Jay suostuttelee meidät lähtemään viidakkoon parhaan tuntemansa oppaan, Jaysonin kanssa. Patikointi olisi rankka, mutta reitti ei olisi turistien täyttämä ja Jayson on koko kylän paras opas, joten oppisimme matkalla paljon. Minä haluaisin jotain vähemmän rankkaa, sellaista mukavan rentoa ja rauhallista metsässä samoilua, mutta Jay lupaa minun saavan ikimuistoisen kokemuksen – vaikka myöntääkin meidän olevan kuuden tunnin patikoinnin jälkeen totaalisen uupuneita.

Patikointi alkaa rauhallisesti loivaa ylämäkeä pitkin, juuri niin kuin toivoinkin. Pysähdymme aina kun Jayson näkee jonkin mielenkiintoisen kasvin, josta hän haluaa kertoa meille: sieniä, kääpiä, ötököitä syöviä kannukasveja. Tuntia myöhemmin mäki jyrkkenee ja polku pienenee. Juurakot ovat liukkaita, ja joku kaatuu. Kohta toinenkin.

image

image

image

image

Paria tuntia myöhemmin olemme huipulla, ja pidämme pienen evästauon samalla kun ihailemme maisemia. Jayson on tuonut mukanaan omenoita ja suklaakakkua, eikä kumpikaan ole koskaan maistunut paremmalta. Vaikka nousu on ollut rankka, ei se ole ollut niin paha kuin olin pelännyt. Reidet ovat saaneet tehdä kunnolla töitä, kyllä, mutta vauhti on ollut sen verran leppoisa, että vaikka patikointi käy rankasta urheilusuorituksesta, ei sydän ole joutunut äärisuorituksiin.

On aika aloittaa matka kohti alhaalla näkyviä teeviljelmiä. Maisema muuttuu, sillä kostean sammalmetsän sijaan maasto on nyt kuivempaa, eikä polun lukuisat juurakot ole enää niin liukkaita. Samalla patikointi muuttuu rankemmaksi: polku ei ole tasaista alamäkeä, vain ennemminkin jyrkkiä portaita. Polveni alkavat pian huutaa vastalauseitaan, mutta onnekseni kipu on siedettävää. Thomas kulkee edelläni ja auttaa jyrkimmissä pudotuksissa. Välillä kavutaan puunrunkojen yli, välillä ryömitään ali. Viidakko on tiheä, vihreä ja uskomattoman upea.

Kuutisen tuntia patikoinnin aloittamisesta saavumme alas teeviljelmille. Teepensaat toistavat vihreän kaikkia sävyjä ja rinteillä näkyy työpäiväänsä päättäviä teenkerääjiä. Jayson kertoo, että kerääjät ovat myanmarilaisia, sillä palkka on liian kehno ja työ liian rankkaa, jotta malesialaiset suostuisivat sitä tekemään. Siivotusta teelehtikilosta maksetaan vain puolikas ringgit, eli euroissa noin kymmenen senttiä. Vaikka teelehdet kerätään nykyään koneellisesti jyrkimpiä rinteitä lukuun ottamatta, on kone raskas kantaa ja väsyneet työntekijät altistuvat onnettomuuksille.

image

image

image

image

Patikointi päättyy cameronilaisen teen maisteluun upeissa maisemissa. Jay oli oikeassa: olen täysin uupunut, mutta patikointi oli takuulla ikimuistoinen kokemus. Cameron Highlandsia upeammassa maastossa en ole patikoinut koskaan aikaisemmin.

Ja se joulukuun sadekausi? Niinä kolmena päivänä, jotka Cameron Highlandsilla vietämme, ei sada tippaakaan.

46 comments
  1. Itse olen lukenut Cameron Highlandsista matkaoppaista mutta jostain syystä päättänyt jättää sen väliin Malesian vierailuilla. Ehkä seuraavalla kerralla pitäisi kuitenkin tehdä poikkeus, kuulosti varsin miellyttävältä kokemukselta. Kiitos!

    1. Ehdottomasti kannattaa tehdä reissu Cameron Highlandsille seuraavalla Malesian vierailulla! Pari, kolme päivää riittää perillä oloon, joten sen enempää ei lomapäiviä tähän ikimuistoiseen kokemukseen mene :)

  2. Oi, teeviljelmät…. Sellaisille haluaisin kyllä vielä päästä! Ja muutenkin Malesia on kiehtonut pitkään. Hyvä tietää, että tuoltakin löytyy hienoja patiokointireittejä. :)

    1. Malesia on mielenkiintoinen ja monipuolinen maa, ja todellakin käymisen arvoinen paikka. Cameron Hihglandsin lisäksi Malesiassa voi patikoida ainakin Borneossa!

    1. Palkan pienuus kyllä hirvittää, varsinkin kun työ on vielä kamalan rankkaa! Kerääjäthän kantaa teen selässään johonkin 40 kiloon saakka, ennen kuin vaihtavat säkin tyhjään. Itse kun manailen jo alle 20 kilon rinkkani painavuutta, enkä sitäkään joudu yleensä kovin pitkään selässäni kantamaan….

  3. Huikean näköistä, ja varsinkin viimeinen kuva on mieletön! Olen tästä paikasta lukenut aiemmin Annikan blogista, ja silloin jo päättänyt että tuonne haluan joskus mennä. Patikointimatka kuulostaa sopivan mittaiselta ja kaikki nuo ihanat jännät kasvit ja ötökät kiinnostaisi myös. Huh. Taas totean että olisi se vain niin ihanaa olla upporikas, niin ei tarvitsisi miettiä mistä kerää rahat seuraavaan matkaan! :)

    1. Cameronilla on kyllä kuvaukselliset maisemat! Lottovoitto ei olisi yhtään ikävä asia, reissusuunnitelmat ja -haaveet kun ei lopu koskaan :)

  4. Voi miten kauniita teeviljelmät ovatkaan ja mikä onni, että vältyitte sateelta vaelluksella! Alaspäin tulo on yllättävän rankkaa, joskus olen tuumannut, että olisi pitänyt ottaa pulkka mukaan ;)

    On se muuten jännä, että melkein joka maasta löytyy ne työt, joita oman maan väki ei suostu tekemään ja tuotetaan halpatyövoimaa. Mistäköhän löytyy se viimeinen maa, jonne ei vain yksinkertaisesti löydy sitä halvempaa työvoimaa?

    1. Mä tajusin onnekseni pyytää oppaalta kävelykepin, se auttoi monissa paikoissa – ja monissa taas ei, sillä maa oli välillä niin höttöä, että keppi upposi kahvaa myöten :D
      Mielenkiintoinen ajatus tuosta viimeisestä epäonnisesta maasta, jonne ei enää löydy halvempaa työvoimaa. Niitä kun varmasti on useampikin ympäri maailman…

    1. Starbucks ei kyllä sopinut katukuvaan lainkaan. Sen vielä joten kuten ymmärtäisin jos Tanah Ratassa kahvittelu olisi erityisen suosittua, mutta siellähän juodaan enimmäkseen teetä! :D

  5. Näyttää kyllä aivan mahtavalta paikalta! Pitääköhän tässä vaiheessa alkaa katumaan ettei jaksanutkaan jäädä Malesiaan ja Kuala Lumpuriin yhtään pidemmäksi aikaa? :)

    Riisipellot kun on nähnyt, olisi hauska nähdä noita teeviljelmiäkin.

    1. No seuraavalla kerralla sitten! :) Kuala Lumpurin jälkeen tämä oli ihanan vehreä, raikas ja viileä paikka, eli täydellinen breikki kaupunkielämään.

  6. Jee, patikointijuttuja! Tuli noista ylä- ja alamäistä mieleen, että itse aina vähän kalpenin kauhusta kun opas sanoi että edessä on pitkä alamäki. Vaikka sen yhtäkkiä kuvittelisi olevan helppo, ei se sitä useinkaan vaellusreiteillä varmaan ole ellei sitten ole kyseessä tasainen polku. Mielummin siis valitsen reitin jossa on enempi ylä-kuin alamäkeä, ylöspäin on useinmiten rankkaa mutta helpompaa mennä. :)

    Ja voi noita työoloja mitä tuolla teelehtien kerääjillä on. Paljonko muuten saa kerätä, että yksi teelehtikilo on täynnä. Huh huh!

    1. Olen oppinut kantapään kautta sen, että alamäet ovat ylämäkiä pahemmat! Kun patikoin malesialaisen Mt Kinabalun huipulle, tuulettelin, että rankin osuus on nyt ohi. Ei todellakaan ollut, vaan alastulo oli reippaasti vaikeampaa!
      Mä käsitin, että yhden teekilon kerääminen ei kestä ihan kauhean kauaa, sillä muistelen oppaamme sanoneen, että päivässä yksi henkilö kerää yli 100 kg… Eli keräysvauhti on ehkä reilu 10 kg tunnissa?

  7. Mun mies on käynyt pariin otteeseen Malesiassa työmatkalla ja kertoi, että tuolla on hyvin vahvasti kolmen eri kastin työmarkkinat. Kiinalaiset pyörittää bisnestä, tekee toimistohommia ja rahaa, malesialaiset keskittyy toimimaan “välittäjinä” koska lainsäädäntö on hyvin protektionistinen eivätkä kiinalaiset voi käytännössä omistaa pyörittämiään yrityksiä… ja sitten on se kolmas kasti, eli myanmarilaiset kuten mainitsit, jotka tekevät raskaan työn ja joiden poliittinen asema yhteiskunnassa on todella heikko. Vaikka Malesia ei missään nimessä ole ainoa maa, jossa tällaista jakautumista tapahtuu – vähän sama tilannehan on myös Jenkeissä laittomien maahanmuuttajien kanssa – niin silti se kuulosti todella häiritsevältä.

    Mutta se siitä yhteiskunnallisesta paasauksesta. Maisemat tuolla ovat kuitenkin upeita!

    1. Muistan, että tästä samasta asiasta oli luennoilla puhetta kun opiskelin Malesiassa. Siis että käytännössä kiinalaiset pyörittää koko maata ja suurin osa maan varakkaimmista on kiinalaisia. Minipalkka Malesiassa on tällä hetkellä noin 200 €/kk, mikä ei taida koskea käytännössä kuin näitä myanmarilaisia raskaan työn raatajia, sillä oppaamme mukaan esimerkiksi kahvilan työntekijät saa kuukaudessa noin 450 €. Kuka haluaa tehdä raskasta ja vaarallista ulkotyötä kun siististä sisätyöstä saa palkkaa yli tuplat?

  8. Näyttää ihanalta! Vaellukset on ihan omia lemppareita, pitää siis laittaa tämäkin must do-listalle!

  9. Eipä hassummat maisemat! Minua, tosin, kiinnostavat viidakot vähän toisella puolen planeettaa, mutta Malesian viidakoista oli juuri töllöttimessä Bear Gryllsin jakso, kun joku eksyi sinne.

    1. Ei lainkaan hassummat maisemat :) Bear Gryllsiä olen katsonut monet kerrat, mutta jakso Malesian viidakoista taitaa olla näkemättä. Pitääkin yrittää löytää se jakso jostain!

  10. Cameron Highlands oli ihana! Minä koin sateen ja kylmyyden heinäkuussa ja lähdin pois liian nopeasti. Kun sää parani, Cameronissa oli ihana olla! Minä vain käyskentelin hikeä vuodattamatta pelloilla. Sekin oli hienoa. :)

    1. Mä muistan edellisellä kerralla olleen niin kylmä, että piti nukkua pitkät housut jalassa, mutta nyt paistoi aurinko ja oli ihan shortsisää.
      Noita teeviljelmiä voisin tuijotella tuntikausia! :)

  11. Ihanan vehreää! Normaalisti en hypi innosta kun puhutaan patikoinnista, mutta noihin maisemiin voisin lähteäkin :-)

  12. Mainio postaus! Voisin itsekin lähteä tuolle vaellukselle ja nimenomaan tämän samaisen oppaan kanssa! Oppaan rooli onnistuneessa reissussa on tosi tärkeää, jotta kokemuksesta saa kaiken irti! :) Hienot maisemat ja mielenkiintoinen tarina paikan työkulttuurista. Sadekausi nimenä aina jännittää, mutta ihana yllätys kun ei sitten sadakkaan! :D
    Titta / IKILOMALLA

    1. Suosittelen kyllä tätä opasta! Hän sanoi heti alkuun, että “minä olen teidän opas, joten kysykää mitä tahansa: ei vain Cameron Highlandsista, vaan koko Malesiasta”. Sai pointsit heti alkuun, sillä hän oikeasti halusi antaa meille mahdollisimman paljon tietoa ihan kaikesta hänen kotimaataan koskevasta. Kyllä me sitten kyseltiinkin :)

  13. Kävin Malesiassa heinäkuussa 2014, vietin maassa yhteensä kaksi viikkoa Melakassa, Kuala Lumpurissa ja muutaman päivän myös Cameron Highlandsilla. Tykästyin kovin Cameron Highlandsin alueeseen, ja yövyin myös Tanah Ratan kylässä. Patikointia en tehnyt, vaan osallistuin päiväretkelle minkä aikana käytiin katselemassa alueen nähtävyyksiä. Metsään päästiin kyllä tarpomaan, ja myös teetä maistelemaan :)

    1. Kiva, että pääsit päiväretkelläkin metsään, se kun on mielestäni Cameronilla parasta – teeviljelmien jälkeen :) Me otettiin toisena päivänä taksi, joka ajeli meitä nähtävyyksille, mutta ne oli enimmäkseen jotain turistihömpötyksiä. Meidän toiveista huolimatta kuski ei oikein osannut viedä minnekään muihin mielenkiintoisiin paikkoihin, joten lopetettiin “retki” kesken kaiken.

  14. Ihanan vihreät teeplantaasit! Tulee mieleen Intian Munnar näistä kuvista. Kivan yksityiskohtaisia kuvia haikin varrelta.
    Olen huomannut kyllä aikaisemmilla reissuilla, ettei niitä sadekausia kannata liikaa miettiä. Useimmiten sitten jos sataakin, kaikki tulee kerralla :)

    Starbucks…voi hoh-hoijaa… en kommentoi tähän mitään painokelpoista :D

    1. Tämän reissun aikana ollaan oltu ainakin kolmessa kohteessa, missä on ollut sadekausi. Eikä ole haitannut mitään, sillä tosiaankin yleensä sade on ollut rankka mutta lyhyt – tai sitten ei ole satanut lainkaan. Moni upea paikka olisi jäänyt näkemättä, jos oltais pelätty sateita! :)

  15. Hienoissa paikoissa olette reissullanne käyneet! Ompahan ollut Starbucks melkoinen yllätys tuolla, ilmeisesti kävijöitä on riittävästi, että kannattaa tuollaiseen paikkaan Starbucks perustaa – erikoista. Viimeisen kuvan maisema on kyllä upea :-)

    1. Starbucks taitaa olla täällä päin maailmaa ihan supersuosittu, kun jopa pieneen vuoristokylään on sellainen perustettu :) Cameron on ollut reissumme kohokohtia, ja olen tyytyväinen, että menimme tänne vaikka olenkin ollut näissä maisemissa jo aikaisemmin. Voisin kyllä mennä kolmannenkin kerran! :)

  16. Aivan älyttömän upeat maisemat! Vaellus ja patikointi on asioita jotka sisältyy mun uuden vuoden toivelistaan, keräilen siis vastaavia postauksia lukulistalle jotta tiedän missäpäin maailmaa tämä harrastus tarjoaa niitä parhaimpia maisemia :P

    1. Tämä paikka todellakin tarjoaa todella mahtavia maisemia :) Mä olen myös alkanut innostua entistä enemmän patikoinnista, ehkäpä minunkin pitäisi tänä vuonna paneutua asiaan matkoillani paremmin. Kiitos vinkistä! :)

  17. Ihanan näköistä! Vaikka oon Malesiassa ollut kahdesti niin tonne en oo vielä päässyt vaikka aina haaveillut. <3 Ehdottomasti lähivuosina pakko päästä tonne, nyt kun tosta vaeltamisestakin on tullut melkein jo tapa täällä Kiinassa. ;)

    1. Tämä on kyllä sellainen kohde, mitä ei saisi missään nimessä jättää Malesian reissulla väliin, joten kannattaa seuraavalla kerralla yrittää päästä tänne :) Pari, kolme päivää riittää vallan mainiosti jos ei halua patikoida useita reittejä (me ei todellakaan oltais voitu tehdä yhtäkään tämän jälkeen, sillä jalat oli muusia monta päivää) ja bussimatka on KL:stä vain neljä tuntia, joten mikään aikasyöppö ei tämä ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *