5 blogipostausta, joita kukaan ei lukenut

Bloggaaminen on siitä erikoinen laji, että tässä on toisinaan todella vaikea arvioida postausten suosiota. Joskus sitä panostaa tekstiin ja kuviin lukuisia tunteja, sillä aihe on omaa sydäntä lähellä, mutta sitten lopputulos onkin se, että juuri kukaan ei postausta kuitenkaan klikkaa auki.

Ja sitten toisinaan käykin niin, että kirjoittaa tekstin vähän sinne päin, oikolukee sen hätäisesti ja lätkäisee sinne tänne pari kuvaa – ja boom! postaus kerää kommentteja ja sitä klikkaillaan auki vielä kuukausia tai jopa vuosia myöhemmin yhtä paljon kuin julkaisua seuraavina päivinä.

image

Luetuimpien tekstien kävijämääriä on tietenkin kiva seurailla, mutta ne pahnanpohjimmaiset on helpompi vain unohtaa: jos ei ketään kiinnosta, niin ei sitten kiinnosta. Aina ei kuitenkaan voi kirjoittaa vain Thaimaasta ja Tallinnasta, noista matkablogien klikkimagneeteista, ja etenkin kun toisinaan on kiva kirjoittaa muutakin kuin matkaraportteja.

La Vida Loca -matkablogin Sari laati listan oman bloginsa pohjanoteerauksista, jutuista, jotka eivät kiinnostaneet ketään. Samalla hän haastoi muut bloggaajat paljastamaan mielenkiinnottomimmat postaukset ja antamaan niille vielä yhden mahdollisuuden.

Joten Sarin innoittamana tässä teille arvoisat lukijat, viisi blogini postausta, joita (lähes) kukaan ei lukenut!

image

1. Viininmaistelua viinivarastolla

Olin niin innoissani voittamistani ilmaislipuista viinifestareille, että pitihän tapahtumasta juttu kirjoittaa. Tajuan kyllä, että Kööpenhaminan viininmaistelut ei kovinkaan suurta suomenkielistä yleisöä kiinnosta, eikä juttu ole edes mitenkään erikoisen hyvin kirjoitettu. Mutta sainpas kommentin edes kivoista kuvista! (Ja tähän samaan viininmaisteluun voisin osallistua uudestaankin, joten tapahtuma on varmasti kiva vinkki kaupungissa oleville minunlaisilleni viinisiepoille)

image

2. Hyvän mielen tapahtuma Copenhagen Pride

Tämä on tähän asti ainoa postaus, jonka julkaiseminen blogin Facebook-sivulla on selkeästi aiheuttanut muutamien tykkääjien poistumisen. Onko matkablogi sitten väärä foorumi puhua tasa-arvosta ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista? Voi olla, vaikkakin kirjoitin jutun Tanskan tilanteesta ja paasaamatta. Tapahtumassa oli letkeä fiilis, ja se näkyy varmasti kuvissakin!

image

3. Maailma teki minusta kahvinjuojan

On kai ihan ok sanoa, että tykkään itse tästä postauksesta? Mielestäni tämä on symppis pikku tarina siitä, miten minusta tuli tällainen kahvihifistelijä ja kenties paljastaa lukijoille minusta jotain uutta. Mutta ei se silti ilmeisestikään ole sellainen tarina, joka kiinnostaisi muita. Ja jos et edelleenkään halua klikata juttua auki, niin paljastetaan nyt, että se oli vuosi Melbournessa, mikä teki minusta kahvinjuojan!

pisa, pisan kalteva torni, italia

4. Päivä Pisassa, Pisa päivässä

Pisa taitaa olla niin tylsä kaupunki, että siitä ei viitsitä edes lukea postauksia. Aikamoista valitusta tuo postauskin on, sillä eipä Pisassa tornin lisäksi muuta nähtävää juurikaan löytynyt – eikä tornikaan oikein vakuuttanut. “Ja kuten niin monen muunkin kuuluisan nähtävyyden kohdalla, en voinut noin 750 vuotta vanhaa Pisan kaltevaa tornia katsellessani olla ajattelematta, että tässäkö tämä tosiaankin sitten on?” Mutta silti olisin kuvitellut, että useampi Pisasta kiinnostunut olisi lukenut juttuni!

image

5. Melontaretki Mølleåen-joella

Yksi päättyneen kesän kohokohdista oli melontaretki Kööpenhaminan kyljessä sijaitsevalla Mølleåen-joella, mutta tuntematon joki ei herättänyt lukijoissa mitään kiinnostusta. Voi, katsokaa edes kuvat, sillä vietimme aivan ihanan päivän näissä upeissa tanskalaisissa maisemissa!


Blogini kolkuttelee kahden vuoden ikää, ja tänä aikana olen julkaissut yli 300 postausta. Kirjoitettuja on toki jokunen enemmän, mutta joidenkin tekstien kohdalla olen tajunnut hyvissä ajoin jättää julkaise-napin painamisen väliin. Ja muutama postaus on joutunut sensuurin kynsiin ja piilotetuksi joitakin kuukausia myöhemmin, sillä tuotos ei olekaan jälkeen päin tyydyttänyt tekijäänsä. Nämä yllämainitut pohjanoteeraukset tulevat kuitenkin löytymään blogin sivuilta jatkossakin – luki niitä kukaan tai ei.


 

16 comments
  1. Itse huomasin suorastaan ihmeissäni, miten moni luki ja kommentoi postaustani aiheesta
    “Mitä Maltalla eläminen maksaa”, kun taas monenmonet matkapostaukset ovat jääneet hyvin vähälle huomiolle. Ilmeisesti käytännölliset faktapohjaiset tekstit kiinnostavat enemmän kuin taivaanrannanmaalailuni :)

    1. Ehkä se on niin, että ne taivaanrannanmaalailut kiinnostaa vakkarilukijoita, mutta jos blogiin päätyy tiedon perässä, niin sitä sitten myös halutaan. Ja sen olen huomannut, että rahapostaukset kiinnostaa aina!

  2. Tykkäsin Mølleåen-jutusta aivan hirmusti, kai siksi, että se muistutti silloisen asuinpaikkani Wienin ihanaa Gänsehäufelia! Se oli muutenkin mukava kaupungista irtiottovinkki, koska aika moni suomalainen Köpiksessä pyörii. Mutta tämä on kyllä hauska postausidea, toivottavasti monet muutkin tarttuvat tähän :)

  3. Samaistun aivan täysillä kirjoitukseesi! Välillä jää huuli pyöreänä ihmettelemään, miksi juuri tietyt kirjoitukset kiinnostavat niin paljon. Yksityiselämän avaaminen ja erojutut erityisesti saavat paljon lukijoita (uteliaisuus on meissä monissa oleva inhimillinen piirre!) kun taas omasta kotikaupungista ja Luxemburgista yleensäkin kirjoitetut jutut taas eivät tunnu menestyvän. Minä aion lukea kirjoituksesi melontaretkestä, se on juuri sellainen tapa viettää kaunis päivä, joka on omalla to do -listallani.

    1. Kiitos Aino, että luit melontapostauksen :) Se on niin totta, että yksityiselämä ja etenkin vastoinkäymiset kiinnostaa lukijoita! Niin uteliaita otuksia me kyllä ollaan… Ne postaukset, joissa olen avautunut jostain elämässäni rempallaan olevasta asiasta, on saanut lukijoita pilvin pimein. Onneksi kommentit ovat olleet todella kannustavia, eli tuskin lukijat kuitenkaan nauttii bloggaajan ahdingosta, vaan ehkä kaikkien postiviisten päivitysten rinnalla halutaan välillä palanen sitä toistakin puolta. Kenenkään elämä kun ei ole pelkkää jatkuvaa auringonpaistetta :)

  4. Minä en kirjoita matkablogia, mutta olen huomannut että mulla ne ns. floppikirjoitukset on sellaisia että ne ei välttämättä puhuttele mun kantalukijoita. Ongelmana mulla on se, että mun jutut rönsyilee (pahasti!) :D koska en kirjoita vain yhdestä aiheessa. Välillä kirjoitan meidän kaksi-kansallisen perheen expat elämästä Japanissa, välillä kultuurieroista Englannin tai Suomen tai Japanin välillä, välillä arjesta 5 vuotiaan 1-tyypin diabeetikko tyttäremme kanssa ja välillä ihan joistain muusta esim. japanilaisista love-hotelleista :D. Ihmiset, joita kiinnostaa sairaan lapsen perheen elämä eivät välttämättä ole kiinnostuneet kulttuurieroista tai päinvastoin ja jättävät nämä jutut (ymmärrettävästi) lukematta. Tai sinun kohdalla, ihmiset joita kiinnostaa Hollanti eivät välttämättä ole kiinnostuneita Espanjasta tai jostain ihan muusta kuten melonnasta tai kahvin juonnista ;)
    Siis ongelmana ei välttämättä ole se että kirjoitus tai edes otsikko on surkea, mutta että et ole saanut sitä julkaistua sellaisessa paikassa missä juuri siitä asiasta kiinnostuneet sitä osaisivat etsiä :)

    1. Kiitos kommentista, vastasinkin tähän jo Facebookin puolella. Mullakin tämä blogi on varsinaista sillisalaattia, joten ei ihmekään, että kaikki postaukset ei kaikkia kiinnosta – juurikin mainitsemastasi syystä :)

    1. Niin kannattaa antaa vielä mahdollisuus kun näköjään muutama uusi lukukerta tuli näillekin postauksille. Kiitokset sulle tästä postausideasta :)

    1. Sen takia mä yritän usein otsikossa mainita sen oudon paikan lisäksi myös maan tai alueen, mutta tässä tapauksessa Tanska tuskin olisi tehnyt juttua suositummaksi. Se kun ei loppujen lopuksi taida kuitenkaan olla suosituimmasta päästä oleva maa :)

  5. Heh, kahvikissana kävin nyt ensimmäisenä lukemassa tuon kahvipostauksen! :-) Englannissa olen huomannut, että tavallisessa kahvilassa on viisainta tilata vain tavallinen kahvi (ja maito ‘on the side’), kun erikoiskahvit on usein vain liian maitoista litkua. Jos taas paikka on ns coffee shop, jossa pääpaino on kahvissa ja henkilökuntaan kuuluu oikeita baristoja, erikoiskahvit on niin kuin pitääkin ja silloin tilaan aina flat whiten.

    1. Ihanaa, toinen kahvikissa! :) Mä kylläkin tykkään pienestä määrästä vaahtoa, joten latte on mun juttu. Kahviloissa, joiden kahvista en ole varma, kysyn ennen tilaamista lasin kokoa: jos se on valtava, tilaan ennemmin vaikka teetä, sillä ne maitoiset litkut on oikeasti suuri pettymys. Vaikka tykkäänkin kahvista maidolla, kyllä se silti saa kahvilta maistua! :)

  6. MInua kyllä kiinnosti etenkin kolme vikaa juttua ja luin ne. En itsekään juonut kahvia, kunnes sitten löysin Wienistä karamelli latte macchiaton ja tykästyin sellaisiin kahveihin. Minun blogissani suosituimpia (luetuimpia) juttuja ovat olleet vinkit miten löytää asunto Italiasta (ilmeisesti moni haaveilee Italiaan muutosta/pitkäaikaisesta lomasta) ja matkakokemukseni Wienistä. Viime aikoina myös Milano on kiinnostanut suuresti matkailijoita

    1. Voi kiitos Susanna, että luit muutaman näistä jutuista :) En ihmettele lainkaan, että sinun postaus asunnon etsinnästä Italiasta kiinnostaa monia. Aihe on minustakin mielenkiintoinen, vaikka Italiaan muutto ei olisikaan aikeissa :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *