Kreeta on niitä kohteita, joihin matkustetaan kerta toisensa jälkeen, sillä auringon, herkullisen ruuan ja mukavien ihmisten lisäksi saaren valttina on sen koko ja monipuolisuus. Kreikan suurimmalla saarella riittää mielenkiintoista koettavaa useamman loman ajaksi, mutta välillä täytyy nähdä vaivaa löytääkseen uusia nähtävyyksiä, rantoja tai luontokohteita koluttavaksi, sillä tuntemattomimmista paikoista voi olla vaikea löytää netistä tietoa – etenkään suomeksi.
Mutta ei hätää: minä tutkin ja tiedustelen jatkuvasti ottaakseni selvää kaikista Kreetan mielenkiintoisimmista kohteista, käyn testaamassa ne, ja jaan parhaimmat vinkit teille! Tämä seuraava lista kattaa neljä tuntemattomampaa retkikohdetta Haniassa – ja näistä osaa eivät edes kaikki paikalliset tiedä.
Kaupunginosa: Halepa
Halepa on historiallinen alue Hanian keskustan itäpuolella, ja se on aikaisemmin ollut oma kaupunkinsa, mutta on nyt yksi Hanian viihtyisimmistä kaupunginosista. Alue tunnettiin 1800-luvulla diplomaattikaupunginosana ja Halepassa voi edelleenkin ihastella vanhoja kartanoita ja huviloita – joista osa on kylläkin päästetty ränsistymään.
Halepan tunnetuin rakennus lienee historiallisesti merkittävän kapinallisen ja poliitikon Eleftherios Venizeloksen 1800-luvun lopussa valmistunut kotitalo (kartta), joka toimii nykyään museona. Venizeloksen kotitalon lisäksi Halepassa kannattaa nähdä ainakin viereinen venäläistyyliin rakennettu Agia Magdalinin kirkko, sinikupolinen kirkko Evangelistria, ja käydä kävelyllä meren rannalla.
Halepaan pääsee helpoiten autolla tai bussilla, mutta Hanian keskustasta myös kävellen kohti itää, Koum Kapi -rannan kautta. Rantaviivaa pitkin kulkiessa Hanian vanhasta satamasta Halepaan on matkaa alle kolme kilometriä.
Luontokohde: Pyhän Matthew’n metsä (ja Hanian Beverly Hills)
Kreetalle lomalle tuleville suomalaisille tuskin ehtii viikon tai parin aikana iskeä ikävä metsään, mutta saarella pidempään viipyville jo saattaa (ainakin minulle!). Halepan vieressä, Hanian ja Akrotirin väliin jäävällä kukkulalla sijaitseva Pyhän Matthew’n metsä (Δασάκι αγίου Ματθαίου) ei aivan vastaa suomalaista tiheää ja loppumatonta havumetsää, mutta havumetsä tämäkin on.
Metsä ei ole suuren suuri, mutta ristiin rastiin meneviä polkuja pitkin saa helposti kulumaan tunnin jos parikin – etenkin, kun istahtaa toviksi ihailemaan korkealta metsän reunalta alas Haniaan avautuvaa näköalaa. Tämän parempaa näköalapaikkaa saa hakea! Ja mikä parasta: tästä metsästä eivät monet tiedä, joten täällä saa kulkea luonnon helmassa aivan rauhassa.
Metsää ympäröivää aluetta on joku keksinyt kutsua Hanian Beverly Hillsiksi, sillä siellä on kreetalaisen mittapuun mukaan lukuisia todella hulppeita huviloita. Metsässä samoiluun kannattaakin yhdistää ajelukierros alueella ja katsoa, löytyisikö unelma-talo täältä. Minä olen jo löytänyt oman unelmani: sitten kun voitan lotossa, ostan tämän talon…
Metsään pääsee helpoiten, kun pistää Googlen karttasovellukseen määränpääksi Saint Matthew Forest. Perillä auton voi laittaa parkkiin tien viereen, ja vain lähteä kulkemaan mitä tahansa polkua pitkin. Joitakin reittimerkkejä metsässä on, mutta ei siellä eksymään pääse vaikka niitä ei seuraisikaan.
Rantaa ja patikointia: Zorbas-ranta ja -vuori
Akrotirin niemellä olevaa Stavrosin niin kutsuttua Zorbas-rantaa ei kyllä voi tuntemattomaksi sanoa, onhan se tuttu Anthony Quinnin tähdittämästä Kerro minulle, Zorbas -elokuvasta. Stavrosin rannalla tanssittiin ensimmäistä kertaa sirtakia, ihan jokaisen Kreikan-matkaajan tuntemaa Zorbas-tanssia. Sirtakihan ei ole kreikkalainen perinnetanssi, vaan jalkansa katkaisseen Quinnin vuoksi elokuvaan kehitetty helppo askellus. Mutta se toimii edelleen, ja saa porukan takuuvarmasti tanssimaan vielä näin lähes 60 vuotta myöhemminkin.
Mutta mikä Stavrosissa on vähemmän tunnettua, on se, että rannan luona on mielenkiintoisia retkikohteita ja patikkareittejä: jos osa seurueesta haluaa vain rentoutua rannalla, voivat aktiivisemmat kiivetä elokuvan tanssikohtauksen taustalla näkyvän vuoren rinteellä olevaan Lera-luolaan, tai kävellä vuorenjuurta pitkin sen toiselle puolelle ihailemaan silmänkantamattomiin ulottuvaa ulappaa. Stavroksesta lähtee patikkareitti myös 1500-1600 -luvuilla osittain kallioon rakennetulle Katholiko-luostarille.
Erikoinen nähtävyys: Komolithin savikukkulat
Komolithi on kenties koko Länsi-Kreetan hämmentävin nähtävyys: keskellä tavallista kreetalaista maalaismaisemaa kohoaa erikoisen muotoiset ja korkeat savivuoret. Kukkulat ovat muodostuneet vuosisatojen aikana eroosion vaikutuksesta, ja vaikka niitä kutsutaan toisinaan hiekkadyyneiksi, ovat kummut kuitenkin kovettuneet niin, että niiden rinteillä voi kävellä. Kukkuloilla kiipeily onkin hauska elämys – kunhan vain jalassa on hyvät kengät, eikä ole satanut hetkeen.
Lähellä Kissamosta, Potamidan kylässä, sijaitseva Komolithi on vaikuttava pysähdyspaikka esimerkiksi matkalla Elafonissin rannalle. Eikä se edes aiheuta pitkää lisämatkaa, sillä Komolithin savikukkulat ovat vain parin sadan metrin päässä reitiltä pohjoisrannikolta Elafonissiin. Katso tarkka sijainti kartalla täältä.
4 comments
Hei Terhi.
Mukavaa luettavaa taas, näitä sun kirjoituksia oikein odottaa. Katholiko luostaripolku on tullut käveltyä muutamaankin kertaan ja eväät syöty sitten kun on päästy rantaan asti. Savikukkulat on jäänyt käymättä, siispä sinne seuraavaksi.Tuli mieleen, oletko vaeltanut sen Rokkan rotkon??
Kiva saada uusia kohteita kun emme ole pahemmin rantaihmisiä.Tiedätkö onko Delianan ja Mesklan
rotkot jo saatu kuntoon suuren tulvan jälkeen.Potamidan savivuoret pitää käydä katsomassa kun me-
nemme kuitenkin syömään Miliaan.Kuvasi ova kivoja ja jos ei ole suuri vaiva voisitko joskus laittaa
mistä kuva on.Esimerkiksi meillä on vimma kuvata vanhoja ovia,ne ovat jotenkin symppiksiä
Milia on ihana paikka, minun on pitänyt kirjoittaa siitä blogiin mutta se on jäänyt… Mesklassa kävin tässä talven aikana ja rotkon voi kyllä kävellä mutta ei niin helposti kuin ennen tulvia. Delianassa kävin vuosi sitten ja silloin se ainakin oli vielä täynnä valtavia kivenmurikoita eikä käveltävissä. En oikein usko, että näitä rotkoja tullaan kunnostamaan, sen verran on luonto niitä myllertänyt että kovin helposti niistä ei tehdä jälleen patikointiin sopivia.
Minun pitää miettiä, kuinka mainita kuvauspaikat. Kuvatekstejä kun en voi laittaa, sillä tuon kuvat linkkeinä Flickristä. Useimmissa kuvissa on kuitenkin tietoa kuvasta kun sen päälle vie hiiren osoittimen tai kuvaa klikkaa, mutta pitäisi petrata että muistaisin kirjoittaa jokaiseen kuvaan lokaatiot. Kiitos ehdotuksesta! :)
Kiitos, kiva kuulla että oli mukavaa luettavaa :) Rokkan rotkoa en ole vaeltanut, on kyllä suunnitelmissa ollut, mutta jostain syystä olenkin aina mennyt läheiseen Delianan rotkoon. Joka ei nykyään kylläkään ole enää käveltävissä, talven 2019 tulvien jälkeen.