Kirjoita hakusana ja paina enteriä.

2018 oli surkein reissuvuosi ikinä

Vuosi sitten hehkutin juuri päättynyttä, kaikkien aikojen huikeinta reissuvuottani. Olin ollut reissussa puolet vuodesta, asunut yhteensä kuukauden hostelleissa, matkustanut soolona kuudessa maassa ja kaiken kaikkiaan käynyt 20 eri maassa. Postauksen lopussa totesin, että tuskinpa yhtä matkailun täyteistä vuotta tulee kohdalle ihan heti, mutta “mistäs sitä koskaan tietää, vaikka vuodesta 2018 tulisikin yhtä vauhdikas reissuvuosi. Siihen on ainakin hyvä tähdätä!”.

Ei tullut vuodesta 2018 lähellekään yhtä reissurikasta vuotta, sillä siitä tuli matkoissa mitattuna kaikkien aikojen surkein – siis sitten sen, kun reilu kymmenen vuotta sitten innostuin matkustamisesta toden teolla.

Mutta jäikö vuoden 2018 köyhä reissusaalis harmittamaan? Kaduttaako, että en matkustellut enemmän – ja miksi ylipäänsä en matkustellut? Pohditaan sitä vähän jäljempänä, mutta nyt ensiksi kerron kuinka vähän minä todella matkustin.

Patikointia Kreetalla: Elafonissi-Krios

Patikointia Kreetalla: Elafonissi-Krios

Vuoden 2018 reissut

Vuoden 2018 reissut

Vuosi 2018 oli (lähes) pelkkää Kreikkaa

Vuosi kylläkin alkoi lupaavasti, sillä heti tammikuun ensimmäisenä päivänä matkustin Kööpenhaminasta Ateenan kautta takaisin Kreetalle. Takana oli rattoisa joululoma Espanjassa ja entisessä asuinmaassani Tanskassa, mutta oli ihana palata takaisin uuteen kotiini parin viikon reissun jälkeen. Ennen joulumatkaa olimme ehtineet asua Kreetalla vain reilun kuukauden, joten odotin innoissani sitä, että pääsisin tekemään viikonloppureissuja ympäri Kreetaa ja tutustumaan saareen entistä paremmin.

Talven ja kevään aikana tein useita päiväreissuja enimmäkseen omalla autolla, mutta kerran myös retkibussin kyydissä Rethymnonin ympäristöön, sekä paikallisbussilla viikonloppureissun saaren suurimpaan kaupunkiin Iraklioniin. Alkuvuodesta minulla oli tuskainen reissukuume, jota nämä pienet reissut hieman lievittivät, mutta siltikin jatkuvasti selailin lentoja ja haaveilin lomasta jossain muualla.

Kesän saapuessa matkakuumeeni kuitenkin alkoi hellittää, sillä suositussa lomakohteessa asumisessa on se hauska puoli, että lomafiilis on saavutettavissa todella helposti – vaikka arki-iltana työpäivän päätteeksi! Siihen ei tarvitse kuin illallisen iloisten turistien täyttämässä ravintolassa tai iltauinnin lempeän lämpimässä merivedessä ja sen päälle sateenvarjodrinkin rantabaarissa. Ja jos haluaa tunteen, että on ihan oikeasti lomalla, voi mennä vaikka vain yhdeksi yöksi hotelliin ja viettää päivän uima-altaalla, kuten me teimme juhannuksena.

Kun kesä eteni ja lämpötila oli päivittäin yli 30 asteessa, en enää haaveillut matkustavani minnekään. Olin parina edellisenä elokuuna viettänyt aikaa Keski- ja Etelä-Euroopan kaupunkien kuumuudessa, joten kaupunkiloma ei kiinnostanut. Ja miksi lähtisin rantalomalle, kun voin viettää sellaista kotonakin aivan ilmaiseksi?

Ihana sunnuntai

Kesä Kreetalla

Päivä Haniassa

Kreetan pääkaupunki Iraklion

Elokuussa reissuton vuoteni sai kuitenkin stopin, kun kuulin ikäviä uutisia Suomesta ja lähdin Kuopioon heti seuraavana päivänä. Muutaman päivän mittainen reissu sai jatkoa paria viikkoa myöhemmin, kun elo-syyskuun vaihteessa kävin Suomessa jälleen. Nämä matkat eivät olleet mitään huvimatkoja, ja olisin onnellinen, jos minulla ei olisi ollut syytä tehdä niitä lainkaan.

Nämä kaksi Suomen-reissua jäivätkin vuoden 2018 ainoiksi ulkomaanmatkoikseni – jos ei siis lasketa sitä tammikuun ensimmäisen päivän paluumatkaa Kööpenhaminasta Haniaan.

Lokakuussa passini vanheni, enkä pitänyt kiirettä sen uusimisen kanssa, vaan lähdin käymään Ateenan Suomen suurlähetystössä vasta marraskuussa. Marraskuusta tulikin oikein kreikkalaisten kaupunkilomien kuukausi, sillä Ateenan lisäksi teimme viikonloppumatkat Rethymnoniin ja Iraklioniin – ja vietimme toki aikaa myös Haniassa.

Vuoden 2018 saldoksi jäi 12 lentoa, 9 hotelliyötä ja kaksi käytyä maata.

Kreetan pääkaupunki Iraklion

Vuoden 2018 reissut

Ateena 2018

Ateena 2018

Köyhä reissuvuosi ei harmittanut – mutta herätti ajatuksia

Yllättävintä näin ankean matkailuvuoden jälkeen on se, että tämä poikkeuksellisen hiljainen reissuvuosi ei edes harmita. Kun pääsin yli alkuvuoden raastavasta matkakuumeesta ja päätin jättää matkustusharrastukseni hetkeksi sivuun, aloin pikku hiljaa ymmärtää, että eihän minun tarvitsekaan olla jatkuvasti suunnittelemassa seuraavaa reissua. Matkat kyllä odottavat, joten jospa nyt vain keskittyisin nauttimaan tästä uudesta kotisaarestani!

Vuoden loppuun mennessä reissupaasto oli herättänyt muutamia muitakin oivalluksia:

  1. Olin tutustunut Kreetaan paljon ennemmän kuin jos olisin lähtenyt aina pitkiksi viikonlopuiksi tai lomiksi muualle. Kreeta on valtava saari, joten miksi en jatkossakin tutustuisi kotiseutuuni ennen kuin lähden matkalle kauemmaksi? Ja Kreetan jälkeen voisin jatkaa kotimaanmatkailua kiertämällä muita Kreikan saaria, ja sitten Manner-Kreikkaa…
  2. Vaikka matkustamattomuuteni syynä ei olekaan ollut ilmaston ajatteleminen, olen tyytyväinen että juuri nyt matkustan vähemmän kuin koskaan. Vilkas ilmastokeskustelu on pistänyt miettimään omaa lentämistäni ja osaltaan myös muuttanut asennettani reissaamisen: tällä hetkellä en edes haaveile seuraavasta matkasta, vaan odottelen rauhassa tämän vuoden lomia ja katson sitten, tekeekö mieli lähteä jonnekin.
  3. Ehkä himomatkailun aika alkaa ohi? Kuvittelenko vain, mutta ihan kuin asenne maiden bongailuun ja pikaisille kaupunkireissuille lentämiseen olisi muuttumassa, aivan kuten tupakointiinkin aikaisemmin: coolius jäi Marlboro-miehen aikoihin, ja nyt se on vain junttia? Uusi trendi lienee viikkoja kestävät hitaat reissut ja matkustaminen maata pitkin. En pane vastaan!

Samaria-rotko, Kreeta

Sirikari-rotko

Apteran muinainen kaupunki

Kolimbari, Kreeta

Vuoden 2019 matkatavoitteet

En missään nimessä ole lopettamassa matkustelua kokonaan, mutta uskon vuoden 2019 jatkuvan reissujen osalta yhtä hiljaisena. Pari matkatavoitetta aion kuitenkin asettaa alkaneelle vuodelle:

  1. Käyn ainakin kerran Suomessa. Yksi vuoden 2018 opetuksista oli se, että oli omassa elämässä mukamas kuinka kiirettä tahansa, on Suomessa asuville tärkeille ihmisille löydyttävä aikaa.
  2. Kiinnitän huomiota lentomatkustamiseeni. Lentämistä en voi lopettaa kokonaan, mutta yritän välttää turhia lentoja ja monen pompun kautta matkustamista. Yritän pitää vuoden lennot samassa määrässä kuin viime vuonna, eli max. 12 lentoa.
  3. Keskityn Kreetan kiertelyyn ja Kreikassa matkustamiseen.

Miltä sinun reissuvuotesi 2018 näytti?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

3 kommenttia

  1. Mahtavaa alkanutta vuotta, Terhi! Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirjoitus, kiitos tästä! Matkustamisen ei mielestäni tarvitsekaan olla lentomaileja ja loputtomasti uusia kohteita ympäri maailman. Myös täällä Sydneyssä tulee lähinnä keskityttyä lähimatkailuun – se on edullisempaa ja ekologisempaa ja lähialueilta löytyy paljon todella mielenkiintoisia kohteita. Seikkailun makuun pääsee ihan lähinurkillakin, se on vain asenteesta kiinni! :)

  2. Ensinnäkin kiitos hyvästä ja miellyttävästä kirjoitustyylistä.
    Kuvat ovat myös mielenkiintoisia.
    Itse olen mieltynyt lähinnä Kreikan saariin, käynyt tosin vain Rodoksella ja Kreetalla. Ensi kesäkuussa Petran kylään Lesvoksen saarelle. Pieni perhehotelli Miramare, oletettavasti rauhallista. 2018 ennen juhannusta viikko Agios Nikolaoksessa oli oikein miellyttävä matka. Autokin oli kolme päivää ja sillä myös kierreltiin mm. Libyanmeren rannelle pariinkin paikkaan. Välillä jopa Nissan Micralla tuntuivat tiet liian kapeilta, mutta maisemat taatun upeita.

    Muistelin ekaa matkaani Rodokselle 1993 toukokuussa. Finnmatkat Rodoksen kaupunki ja hotelli Annitsa, nimi lienee vaihtunut. Meikäläisellä ikää tuolloin 25 ja ensimmäinen etelänmatka. Sadalla (100 mk) markalla sai tuolloin pankista 4100 drakmaa. Ihan mielestäni hyvä ateria lampaankyljykset, bataattia, vaaleaa leipää ja salaattia + lasi paikallista punaviiniä aika tarkkaan 185 drakmaa. Sisältyi myös kreikkalainen kahvi ja 3-4 cl aprikoosi tms. vahvaa likööriä. Samassa pienessä tavernassa n. kilometri vanhankaupungin muurista poispäin keskustasta kävin useamman kerran ja toukokuussa kun on suht rauhallista, jäin juttelemaan ja pari ouzoakin tuli nautittua. Lasku kuitenkin aina alle 220 drakmaa, juomarahaa jätin yleensä ehkä 15 drakmaa. Ihmiset samoja, valuutta vaihtunut molemmilla.

    Sinun ei varmaan kannata tänäkään vuonna ainakaan rantalomille matkustaa, sillä olethan jo Kreetalla💡

  3. Hienot kuvat. Niinpä, olen itsekin alkanut nyt miettiä ettei koko ajan tarvitse olla uusia kohteita. Toki haavelistallani on muutamia pakko nähdä -kohteita, mutta yritän etten ota listalle enää lisää. Viime kesänä kauhistuin Pohjois-Italian kallistuneita majoitusten hintoja, joten suuntasin lautalla Espanjaan. Jossa viihdyin muutaman kuukauden Alicantessa ja Valenciassa. Pidin etenkin Valencian trooppisista puutarhoista. Sitten hinnat kallistuivat, turisteja saapui lisää ja menin junalla Barcelonasta Ranskaan. elokuussa. Se kannattikin, sillä majoitusten hinnat olivat heti halvempia vaikka olikin elokuun sesonkiaika. Tosin 2017 vietin koko kesän Italiassa, joten ajattelin että yksi kohde slow travel ilmiönä voisi olla paljon rennompaa. Tällä hetkellä olen kyllästynyt nomadimaiseen matkusteluun se on vain stressaavaa pidemmän päälle. Nyt tänä vuonna aion ottaa selvää budjettikohteista, kunhan vaan on tilaa ja edullisia majoituksia. En halua enää kohteisiin joissa on pakko maksaa 100e tai yli yhdestä yöstä, tai jos käy niin että hinnat kallistuu täysin yks kaks. Paljon on toki jo käytyjäkin kohteita, joista voisi valita ensi kesälle jonkun kuten se Ranska tai muu