Niin siinä sitten kävi, että suunniteltu kuukausi Kroatian Hvarin saarella jäi kolmeen viikkoon ja vaihdoimme maata kymmenen päivää aiottua aikaisemmin. Kokemuksemme Kroatiasta ei tällä kertaa ollutkaan niin ruusunpunainen kuin kolme vuotta sitten, ja jos kolmen viikon Hvarin Stari Gradissa oleskeluamme pitäisi kuvata yhdellä sanalla, olisi se sana blaah. Siis koimme me toki paljon kivoja juttuja ja kaunista Hvarin saarta oli mukava ajella ympäriinsä, mutta

Lisää Kroatia-marinaa voit lukea eilisestä postauksesta, mutta lyhyesti sanottuna yksi iso syy tyytymättömyyteemme olivat ikävät ihmiset. Joten aloimme kaivata ympärillemme mukavia ihmisiä: sellaisia, jotka kohtelevat ystävällisesti myös meitä turisteja, ja joiden kanssa voi vaihtaa muutaman sanan vaikka kahvia tilatessa tai ruokaostoksia maksaessa. Sellaisia ihmisiä, joiden ympäröimänä tuntee olevansa muutakin kuin vain kasvoton turisti ja epätoivottu muukalainen.

Kotor, Montenegro

Kotor, Montenegro

Missä tällaisia mukavia ihmisiä sitten on? No Kreikassa, tietenkin! Olimme miettineet Kreikkaan menoa monesti aikaisemminkin, mutta nyt päätös oli helppo tehdä. Kaipuu Kreikkaan oli niin kova, että päätimme ajaa sinne mahdollisimman nopeasti, pysähtyen matkalla Montenegrossa ja Albaniassa vain pikaisesti.

Emme saaneet Hvarin majapaikastamme kymmenestä käyttämättä jääneestä päivästä rahojamme takaisin, mutta ei se haitannut: olimme valmiit maksamaan sen hinnan, että pääsimme lähtemään matkaan pikaisesti. Myös sää oli lähtömme kannalla: koko alkukuun oli paistanut aurinko, mutta paria päivää ennen lähtöämme aurinko piiloutui pilvien taakse ja sateet ja bura-tuuli toivat syksyn koleuden. Huonolla säällä Stari Gradissa ei ole yhtään mitään tekemistä.

Keskiviikkona Montenegroon

Aikaisin keskiviikkoaamuna pakkasimme tavarat autoon ja ajoimme Hvarilta mantereelle menevään lauttaan. Google Mapsin mukaan nopein reitti ensimmäisen yön pysähdyspaikkaamme Montenegron Kotoriin olisi Bosnia ja Hertsegovinan kautta, mutta me päätimme ajaa Kroatian rantatietä ja ylittää rajan Montenegroon Dubrovnikin läheltä.

Saavuimme Kotoriin iltapäivällä, joten meille jäi hyvin aikaa tutustua kaupunkiin. Kotor olikin sen verran ihastuttava paikka, että siellä olisi kyllä viihtynyt pidempäänkin!

Durres, Albania

Durres, Albania

Torstaina Albaniaan

Torstaina matka jatkui heti aamiaisen jälkeen kohti Albaniaa. Olin käynyt Sarandessa neljä vuotta sitten ja nyt odotin mielenkiinnolla muidenkin Albanian paikkojen näkemistä – ainakin auton ikkunan läpi, sillä Durresissa yöpymisen lisäksi emme olleet suunnitelleet pysähtyvämme muualla. Tulisimme Albaniaan ajan kanssa joskus toiste!

Autolla ajaminen oli Albaniassa aivan kamalaa, etenkin Tiranen ja Durresin ympäristön ruuhkissa. Albanialaisilla ei näytä olevan mitään käsitystä liikennesäännöistä – tai sitten niitä ei vain ole. Ennen Albaniaa emme olleet nähneet yhtäkään kolaria tällä Euroopan-reissullamme. Albanian poikki ajaessamme näimme kolme.

Arta, Kreikka

Kreikka

Perjantaina Kreikkaan

Vaikka Durresin eteläpuolella ajaminen oli miellyttävämpää kuin pohjoispuolella ja tiet olivat suurimmaksi osaksi hyväkuntoisia ja vähän liikennöityjä, olimme tyytyväisiä ylitettyämme rajan Kreikan puolelle. Seuraavalla kerralla emme todellakaan mene Albaniaan autolla!

Olimme varanneet yöksi huoneen Artan lähellä olevassa perhehotellissa ja pääsimme nauttimaan kaipaamastamme kreikkalaisesta vieraanvaraisuudesta heti. Vaikka perheen vanhimpien jäsenten kanssa ei muutamaa kreikan sanaa lukuun ottamatta yhteistä kieltä ollutkaan, ei se silti estänyt juttelemista.

Syötyämme illalla vatsat täyteen kreikkalaista ruokaa nukuin yöni paremmin kuin pitkään aikaan. En ollut tajunnutkaan, kuinka paljon olin kaivannut ihmisten lisäksi myös kreikkalaista ruokaa!

Lauantaina matka jatkui Ateenaan, jossa olemme olleet siitä asti.

Ateena, Kreikka

Ateena, Kreikka

Seuraavat suunnitelmat

Huomenna matka jatkuu taas, vielä viimeisen kerran tällä erää kun siirrymme yölautalla Kreikan suurimmalle saarelle Kreetalle.

Ei ehkä pitäisi sanoa mitään, että kuinka kauan aiomme Kreetalla olla, sillä meillä tuuliviireillä saattaa mieli muuttua hyvinkin nopeasti ja kohta löydämmekin itsemme taas ihan jostain muualta. Mutta koska olemme molemmat asuneet Kreetalla ja tykkäämme saaresta todella paljon, on todennäköistä, että viihdymme siellä pitkään. Ainakin loppuvuoden, kenties koko talven. Ehkä pidempäänkin, kuka tietää!

Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.
Kroatia vs. Montenegro (eli mikä Kroatiassa mättää)
Mitä on budjettimatkaajan luksus?
Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.

4 kommenttia

  1. Susanna

    5.11.2017 at 01:05

    Minulla on myös vastaavia kokemuksia, siis Kreikasta ja etelä-Italiasta siellä ovat ystävällisiä. Sekä Irlannissa. Kreikassa kauppiaat olivat todella ystävällisiä ja puheliaita, enkä usko että ainoastaan kauppaamisen takia vaan muuten vaan. Etelä-Italiassa sain kerran kutsun ruokajuhliin+taidenäyttelyyn vieraana. Se ystävällinen käytös vaikuttaa kyllä omalla kohdallakin todella paljon matkakohteeseen (palaamiseen) ja hotellin valitsemiseen! luulin löytäneeni yhden ok hotellin Pohjois-Italiassa, mutta työntekijät kiukuttelivat niin taas yksi vähemmän johon palata. Se on hassua että jotkut jaksavat olla ystävällisiä ja toiset suoraan kuin vihaavat kaikkia ulkomaalaisia. Barcelonassa oli aika paljon ystävällisiä, mutta yhdessä ruokakaupassa oli eri hinnat ulkomaalaisille ja se kyllä ärsytti. Tosin löysin tuolta Adrianmereltä muutamia kivoja kohteita, joissa ainakin osa ihmisistä ystävällisiä. Tosin Rimini oli minunkin makuuni aivan liian sekava liikkua, mutta pikkukohteet kivempia. Harmitti kyllä lähteä Italiasta pois toisiin kohteisiin, mutta ainahan voi palata. Kreikkaa olen myös miettinyt

    Reply
    • Terhi

      5.11.2017 at 10:32

      Kreikka on ehdottomasti minun suosikkikohteitani, ja ihmiset on se, mikä tekee siitä niin ainutlaatuisen verrattuna naapurimaihin. Just tuo, että ihmisillä on aikaa ja kiinnostusta jutella turistien kanssa eikä meitä nähdä vain kiusana. Mutta kiva kuulla, että myös Etelä-Italiassa on mukavia ihmisiä! :)

      Reply
  2. Anu / Mielilandia

    30.10.2017 at 22:12

    Voi että, mikä ihana matkatarina! Toivon itsekkäästi, että jäätte Kreetalle pidemmäksi aikaa, koska talviset jutut Kreikan saaristosta kiinnostaisivat kovasti. Oon itse käynyt talvella vaan Ateenassa.

    Reply
    • Terhi

      31.10.2017 at 09:52

      Kiitos Anu :) Mä en ole koskaan käynyt talvella Kreikassa, joten nyt on mielenkiintoista kokea sekin – ainakin osittain, jos ei koko talvea Kreetalla viihdytä. Vaikka miten minusta tuntuu, että tullaan viihtymään oikein mainiosti, talven viileydestä huolimatta… :)

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Instagram: @vagabondablog