Elokuun 7. päivä starttasimme täyteen pakatun automme Kööpenhaminan Nørrebron kaupunginosassa sijaitsevan kerrostalomme edessä ja aloitimme seikkailun, jonka vaiheista emme osanneet kuin hentoisesti haaveilla. Tiedossa oli vain se, että tulevan yön viettäisimme Saksassa Schwerinin kaupungissa ja sen jälkeen pari yötä Tšekin Teplicessä. Tien päällä olisi tarkoitus olla mahdollisimman pitkään.

Kaikki muu oli avoinna ja päätettävissä sitä mukaa kun reissu etenesi ja mielemme jotain halajaisi. Määränpäätä tai aikataulua ei ollut, oli vain aikaa ja vapaus mennä sinne, minne tie ja vastahankittu auto meidät kuljettaisi. Ajatuksia – ja jopa haaveita – pidemmästä pysähdyspaikasta toki oli: voisin todennäköisesti saada töitä Lissabonista, tai kenties Bukarestista. Ei Etelä-Espanjakaan mahdoton ajatus olisi.

Blogin Facebook-sivulle päivitin tien päällä aina silloin tällöin reaaliaikaisia kuulumisia. Tässä jutussa on kursivoituna osa kyseisistä FB-päivityksistä.

Tien päällä

Tien päällä

Schwerin, Saksa

Reissupäivä numero 5 ja ansaittu lepopäivä: Prahassa on ukkostanut ja satanut saavista kaatamalla koko päivän, joten hyvällä syyllä olemme vain istuneet kahvilassa ja nyt viimeiset pari tuntia majapaikkamme Penzion Sofin takapihalla katoksen alla ja kuunnelleet jyrinöitä.

Mitään stressiä ei nähtävyyksien kiertelyn suhteen ole, sillä eilen ehdimme jo hetken kävellä turisteja täynnä olevassa keskustassa, ja pidensimme juuri oleskeluamme Prahassa viikolla. Tämän jälkeen matka jatkuukin Brnoon ja sieltä Slovakiaan!

Jälkeen päin ajateltuna alkumatka taittui hurjaa vauhtia, ja tuntuu hassulta, että vain muutama päivä lähtömme jälkeen olimme jo Prahassa. Tai taisihan se mennä hieman liian nopeasti meidän mielestä jo silloin, sillä päätimme viivähtää Prahassa pidempään kuin aiotun muutaman päivän. Ja onneksi näin, sillä jo kuudentena matkapäivänä automme joutui hetkeksi pois pelistä:

Reissupäivä numero 6: auto hyytyi. Onneksi on vakuutus. Yksi puhelinsoitto vakuutusyhtiöön ja kohta paikalle tuli tsekki, joka totesi konepellin alle vilkaistuaan “big problem”, ja sitten autoa hinattiinkin Prahan teitä pitkin. Ei vielä tiedetä kuinka isosta ongelmasta on oikein kyse, mutta auto on pois pelistä vähintäänkin seuraavat 3-5 päivää. Onneksi oltiin jo päätetty jäädä viikoksi Prahaan, joten muutoksia suunnitelmiin ei ole tarvinnut tehdä.

Žižkov, Praha

Praha, Tsekki

Praha, Tsekki

Reissupäivä numero 10: Prahassa sataa vettä, joten olemme viettämässä laiskaa päivää mainiossa kahvilassa Zizkovin kaupunginosassa. Sade ja sen tuoma lämpötilan lasku ei haittaa mitään, sillä eilen täällä olikin niin mieletön helle, että suunniteltu kävelylenkki Dikova Sarka -luonnonpuiston järvellä loppui lyhyeen.

Eilen saatiin autokin takaisin, nopeammin kuin luvattiin! Ongelma ei ollutkaan niin iso kuin meille aluksi väitettiin, vaan selvittiin akun vaihdolla ja pienellä laskulla. Kaikki siis hyvin, ja matkamme pääsee jatkumaan lauantaina suunnitellun mukaisesti!

Heti alkumetreiltä lähtien tämä määrittelemättömän pituinen automatka ympäri Eurooppaa tuntui todella luonnolliselta. Emme olleet tehneet isoa numeroa lähdöstämme, emme jännittäneet tulevaa, ja lähdön riemukin oli ollut yllättävän maltillista.

Olimme toki innostuneita alkaneesta seikkailusta, mutta se ei ollut sellaista innostuneisuutta kuin vaikkapa lähtiessämme kolmeksi kuukaudeksi Kaakkois-Aasiaan. Nyt tunsimme ennemminkin seesteistä helpotusta: olimme halunneet jättää Tanskan taaksemme jo pitkän aikaa, ja nyt vihdoin olimme tehneet sen. Se vaikein, eli varsinaisen lähtöpäätöksen tekeminen, oli ohi, ja nyt vain antaisimme virran kuljettaa meidät sinne, minne on tarkoitettu.

Komarno, Slovakia

Komarno, Slovakia

Budapest

Reissupäivä numero 18: viimeinen päivä Slovakiassa. Olemme muutaman viimeisen päivän olleet pienessä Tonavan rannalla sijaitsevassa Komarnon kylässä ja vain ottaneet rennosti. Yhtenä päivänä kävimme minijunalla Unkarin puolella, ja se olikin ensimmäinen kerta kun olen ylittänyt turistijunalla maan rajan! Samalla Unkarista tuli 22. maa, jossa olemme yhdessä reissanneet. Huomenna matka jatkuu Budapestiin!

Sanotaan, että yhdessä matkustaminen on aikamoinen rakkauden koetinkivi. Varmasti näin monissa tapauksissa onkin, mutta meillä reissaaminen on ollut alusta asti niin suuri osa suhdettamme, että olemme hioutuneet yhteen myös matkustajina. Poikaystäväni onkin ainoa, jonka kanssa reissaaminen päihittää yksin matkustamisen.

Emme me siltikään täysin riidoilta välty, mutta ylipäänsä nahistelemme harvoin – emmekä reissussa yhtään enempää kuin kotona. Sekä kotioloissa että tien päällä suurin kärhämän aiheuttaja taitaa olla minun nälkäkiukku: verensokeri on pohjalukemissa, kaikki ärsyttää, nälkä on niin että näköä haittaa, mutta mikään ravintola tai ruoka ei kelpaa. Vähemmästäkin sitä pinna kiristyy myös sillä toisella osapuolella…

Reissupäivä numero 30. Tänään olen hypellyt pilvissä ja fiilistellyt sitä, kuinka mahtavaa matkustaminen ja uusien paikkojen näkeminen todella on.

Belgrad ei ole koskaan ollut haaveissani ja kieltämättä olin hieman ennakkoluuloinen tänne tullessani, mutta onneksi tulin. Belgrad on nimittäin ihana! Ei kaunis, mutta omalla, paikoin rapistuneella, tavallaan viehättävä. Ja edullisuutensa vuoksi budjettimatkaajalle mitä mainioin kaupunkikohde! Huomenna on kuitenkin aika jatkaa matkaa Romaniaan! Miten minusta tuntuu, että tulen tykkäämään siitäkin…?

Belgrad, Serbia

Brasov, Romania

Bohinj, Slovenia

Reissupäivä numero 54. Ihana viikko Bohinj-järvellä on tullut päätökseensä ja kohta lähdetään ajamaan kohti Ljubljanaa. Hieman on haikea fiilis, sillä tämä on heittämällä ollut koko tähänastisen reissun upein paikka!

Onneksi muita mahtavia paikkoja on luvassa jo tämän vauhdikkaan viikonlopun aikana, sillä huomenna matka jatkuu Ljubljanasta Kroatian Plitviceen, ja sunnuntai-iltana saavumme entiseen asuinpaikkaamme Makarskaan! Ihanaa viikonloppua kaikille!

Kun olimme olleet tien päällä noin 60 päivää enimmäkseen yhdessä mutta osaksi myös erillään, asetuimme kuukaudeksi reissun kahdeksanteen maahan: Kroatian Hvar-saarelle. Pidempi paikallaan olo oli ollut ajatuksissamme reissun alusta lähtien, sillä tiesimme kyllästyvämme nopeasti jatkuvaan paikasta toiseen siirtymiseen, ja kahden kuukauden kohdalla tauko tuli tarpeeseen.

Hvarilla huomasin, että olin hieman kaivannut arkisia juttuja, kuten ruoanlaittoa, pyykinpesua ja päivittäin toistuvia rutiineja. Tämä ei tullut yllätyksenä, sillä arjen kaipuu on iskenyt aiemmillakin pidemmillä reissuilla, mutta nyt alkoi tuntua hyvin vahvasti siltä, että tien päällä oleminen voisi jo jäädä pidemmällekin tauolle.

Makarska, Kroatia

Hvar, Kroatia

Split, Kroatia

Reissupäivä numero 71. Pari viikkoa Hvarin saarella Kroatiassa takana ja elämä on asettunut rentoihin rutiineihin: aamulenkki, aamiainen, lepäilyä, iltapäivällä joko autoajelulle lähikyliin tai kävelylle merenrantaan, ja sen jälkeen illallisen kokkailua. Aurinko paistaa ja lämmintä riittää, joten mikäs täällä ollessa!

Miettiessämme Euroopan kolkkaa, jossa voisimme viihtyä kenties ainakin talven yli, ja jossa talvi myös olisi mahdollisimman lyhyt ja lämmin, nousi Kreeta vaihtoehtojen kärkeen. Yhtäkkiä palaset alkoivatkin loksahdella yksi toisensa jälkeen paikoilleen, muut vaihtoehdot unohtuivat ja talvi Kreikan suurimmalla saarella oli vain viimeistä silausta, eli Kroatiasta Kreetalle autolla siirtymistä, vaille sinetöity.

Saavuimme Kreetan Hanian satamaan reissupäivän numero 87 aamuna, aikomuksena viettää saarella ainakin kaksi kuukautta.

Toisin kuitenkin kävi, sillä reissupäivänä numero 100 määrittelemättömän mittainen ja päämäärätön reissumme päättyi.

Tuona päivänä nimittäin teimme päätöksen pistää kulkurielämän paussille ja jäädä Kreetalle kahta kuukautta pidemmäksi ajaksi. Päätimme jäädä tänne ainakin vuodeksi.

Automatkamme ympäri Eurooppaa kesti 100 päivää – mutta seikkailu jatkuu edelleen.


Piditkö lukemastasi?
Seuraa blogia Instagramissa | Blogit.fi:ssä | Facebookissa


Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.

Viisi vinkkiä Kroatian Hvar-saarelle
1. adventtisunnuntai Kreetalla - Ja kurkistus uuteen kotiimme!

Levoton reissusielu, tarinankertoja, hetkessä eläjä, maailmankansalainen, kulkuriluonne. Blogi matkoista, irtiotoista, seikkailuista ja siitä, kuinka moottoritie on aina niin pirun kuuma.

9 kommenttia

  1. katerina

    2.12.2017 at 18:33

    Aivan loistava päätös! ;) Nauti Kreetasta! Olisi mukava tavata kun tullaan!

    Reply
  2. Sandra

    2.12.2017 at 09:26

    Ei hitsi! Miten vauhdikasta menoa ja aivan mahtavaa, että pystytte tekemään ex tempore -päätöksiä tuosta noin! Ihailen ja nostan hattua!

    Kuulen mielllään lisää, mitä Kreetalla tapahtuu. Rakastan saarta ja sieltä on mahtavia muistoja!

    Reply
  3. Iivikat

    29.11.2017 at 20:56

    Ai että miten ihana päätös!
    Kreeta oli mun eka kohde heti kun olin saanut lukion kunnialla läpi, tarkoitus oli olla vuosi, mutta neljän kuukauden jälkeen palasin vakuutusyhtiön piikkiin sairaslennolla koti-Suomeen leikkaukseen. Ehkä jonakin päivänä pääsen vielä käymään Haniassa ja katsomaan tuttuja paikkoja hieman muuttunein silmin, onneksi saan nauttia kuvien välityksellä saaren tunnelmia teidän kanssa!

    Reply
  4. Mimmu

    29.11.2017 at 20:52

    Näin ne asiat järjestyy!!
    Uskon että varmasti viihdytte siellä! Mikä ihana paikka olla :)
    On ollut hauska seurata tuota teijän reissua, huikeita paikkoja ootte päässyt näkemään!!
    Mitä meinaatte hommata siellä- tarkennan siis hieman ( jos saan udella) että millä tulette toimeen??
    Mua kiinnostaa myös nämä asiat, reissujen lisäksi tietty!!

    Ja erityis kiitos sulle vielä Terhi, musta on ollut mahtavaa että näit vaivaa ja annoit aikaasi mun wordpress-valikko ongelmalle! Ihana että löytyy auttamisen haluisia ihmisiä- vaikka ei olla koskaan tavattu <3

    Reply
  5. Katja/Historia de Viajes

    29.11.2017 at 20:03

    Oi, Kreeta on taatusti hyvä päätös asettua hetkeksi. Nauttikaa saarielämästä!

    Reply
  6. Tarja

    29.11.2017 at 20:00

    Onnellista vuotta!
    Toivottavasti tapaamme toukokuussa, nimittäin kenties matkustamme viikoksi Kreetalle minä, mieheni, tyttäremme ja miehensä.

    Reply
  7. Sari

    29.11.2017 at 19:54

    Kyllä kelpaisi vuosi Kreetalla. Töitäkö siellä vuoden teette, vaiko vaan muuten oleilette? Siellä on kyllä paljon nähtävää. Onnelliset!

    Reply
  8. Kati / Lähinnä Kauempana

    29.11.2017 at 19:07

    Ihanaa vuotta Kreetalle! Olen käynyt siellä kaksi kertaa ja onhan se ihana saari. Varmasti noin hurjan reissuelämän jälkeen onkin ihana hengähtää ja pysähtyä paikalleen vähän pitemmäksi aikaa. Tai mistä sitä tietää, mihin elämän tuulet teitä viekään – vuoden päästä, ennemmin tai myöhemmin. :)

    Reply
  9. Paula - Viinilaakson viemää

    29.11.2017 at 19:05

    Vau! Ihana paikka valinta! Paljon upeita päiviä uudessa kotipaikassa.

    Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Instagram: @vagabondablog